Kasutaja:Ehitaja/Pirkanmaa vanasõnad
Pirkanmaa (rootsi keeles Birkaland) on maakond Soomes.
Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö)
Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru)
Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala)
Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi)
Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru)
Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki)
Aina tie paranee, kun kirkonkylä lähenee. (Mouhijärvi)
Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia)
Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano)
Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi)
Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi)
Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi)
Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia)
Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää)
Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi)
Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano)
Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa)
Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi)
Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun)
Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi)
Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi)
Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia)
Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi)
Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi)
Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru)
Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. (Tampere)
Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula)
Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala)
Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi)
Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi)
Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia)
Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää)
Ei miestä voileivällä saa, kaikkensa siihen panna pitää. (Tampere)
Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö)
Ei mylläriltä leipä lopu. (Mouhijärvi)
Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne)
Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun)
Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat)
Ei ole jyvättömän myllystä, eikä rahattoman markkinoista. (Tampere)
Ei ole päätä Päijänteellä eikä loppua Kulovedellä. (Tottijärvi)
Ei paljo piisaa, vähä se on kun piisaa. (Tampere)
Ei Pekka oo Paavoo parempi. (Mänttä)
Ei perintö pesää tee. (Viljakkala)
Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala)
Ei plikkoja halla pane, eikä poikia ollenkaan. (Parkano)
Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi)
Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi)
Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää)
Ei se nai, joka näkkee, eikä se nää, joka nai. (Sääksmäki)
Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi)
Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen)
Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti)
Ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on. (Suodenniemi)
Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula)
Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat)
Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää)
Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru)
Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere)
Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme)
Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi)
Hapan luihin pystyy. (Lempäälä)
Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö)
Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru)
Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki)
Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä)
Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme)
Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun)
Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen)
Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula)
Heinässä hepo häissä. (Mänttä)
Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere)
Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää)
Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula)
Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi)
Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi)
Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala)
Hullu edestakasi soutaa. (Kuru)
Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi)
Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi)
Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi)
Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia)
Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat)
Hätä kälessä, häät tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki)
Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi)
Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)
Itse on paras renki. (Nokia)
Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti)
Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka)
Jolla on lehmä ja kana, sillä on makonen pala. (Mouhijärvi)
Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö)
Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen)
Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti)
Jos noita noituu, niin kyllä lääkäri lääkittee. (Kihniö)
Jouluna päivä kukon askelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa. (Vesilahti)
Juala saa muttei juapua. (Kuru)
Kai kaikilla rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen. (Tampere)
Kaikki kankaan kutoo, muttei taila alottaa eikä lopettaa. (Ruovesi) Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki)
Kaikkia piru hullulla teettää. (Ikaalinen)
Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala)
Katua saa, muttei saa takasin. (Tyrvää)
Kerran sikaki pohjantähren näkkee. (Suodenniemi)
Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse pahan ämmän kattannolta. (Längelmäki)
Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala)
Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru)
Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala)
Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat)
Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula)
Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala)
Kohtuus kaikessa. (Nokia)
Kokemäjen siikaa, Oulun lohta söisin vaikka kohta. (Ikaalinen)
Ku on virsusa varaa, ni on tiäsäki tilaa. (Mouhijärvi)
Kukas kualeman estää? (Eräjärvi)
Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko)
Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru)
Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti)
Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat)
Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala)
Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski)
Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki)
Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat)
Kun pyytä pyytään menee, niin koppelo kotoo katoo. (Ruovesi)
Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere)
Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala)
Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki)
Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko)
Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti)
Kyllä aika tulee kun juustot syödään. (Tyrvää)
Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö)
Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi)
Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti)
Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala)
Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi)
Kyllä Jumala ilmansa rooraa ja kauppias pukkinsa päät. (Tampere)
Kyllä kettu jälkensä lakasee. (Tampere)
Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka)
Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala)
Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano)
Kyllä nuatti aina löytyy, kun vaan sanat osaa. (Viljakkala)
Kyllä oikeus on miestä viisaampi. (Parkano)
Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi)
Kyllä pikkune hyvä on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä)
Kyllä riikis rojua on, kun vaan irti saa. (Ylöjärvi)
Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi)
Kyllä sokeekin joskus maaliin osaa. (Hämeenkyrö)
Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala)
Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka)
Kyllä täi nautansa tuntee. (Hämeenkyrö)
Kyllä valkee työnsä tekee, poltti se Turun ja Porin kaupunkinki. (Mouhijärvi)
Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. (Vilppula)
Kylmille kuu kehii, ja sateille aurinko sappee. (Mouhijärvi)
Kylmän tählen ei tahlo laiska kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen)
Kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kun hevonen varsoneen kesässä. (Längelmäki)
Laariin ohran lako. (Virrat)
Lapset tekee lasten töitä, paskantelee pitkin teitä. (Mouhijärvi)
Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä)
Lasta unesta uneen, morsianta tyästä tyähö. (Urjala)
Lehmät hakee heiniä eikä heinät lehmiä. (Tampere)
Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru)
Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti)
Likkalaps köyhän laps, vuahi vaivasen eläin. (Längelmäki)
Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun)
Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi)
Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere)
Luusta vanhan peukalo. (Ikaalinen)
Luustahan koirakin unta näkee. (Nokia)
Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat)
Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti)
Mies on työnsä näköinen. (Virrat)
Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa)
Miksikä köyhä suku nualemisesta tullee. (Tyrvää)
Millä ruumis nussii, kun ei kyrpä seiso? (Pirkkala)
Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi)
Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä)
Minkä kolme tietää, sen tietää koko mailma. (Eräjärvi)
Mitä isot elellä, sitä piänet perässä. (Kuru)
Miäs ottaa miähen tilan. (Nokia)
Monena mies elläissään, koiran paska kualtuaan. (Juupajoki)
Muija ja kakara ovat miähen piruja. (Suoniemi)
Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi)
Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia)
Myrkkyä viina leivätä. (Parkano)
Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö)
Nauravan suuhun on parempi kattoo kun itkevän. (Kuru)
Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä)
Nuari puu taipuu, vanha murtuu. (Nokia)
Nuori kuolee jos tahtoo, mutta vanhan täytyy. (Tampere)
Nuori mies on rahaa kaikki. (Ruovesi)
Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti)
Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula)
Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki)
Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti)
Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano)
Oja on pellon herra. (Mänttä)
Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö)
Oma olka kantaa, mitä oma käsi tekee. (Tyrvää)
Omat on kauniita, sammakonkin nuijapäät. (Toijala)
On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala)
Onni se on joka pelaa eikä napit. (Tampere)
Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun)
Oraasta laihon alku. (Nokia)
Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki asiat. (Mouhijärvi)
Pajassa ja pappilassa asiat tiettään. (Ruovesi)
Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö)
Papin pussi on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko)
Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki)
Paree hiukka kun niukka. (Kuru)
Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi)
Paree on hiljanen hullu kun rikkiviisas. (Kiikka)
Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka)
Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti)
Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää)
Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi)
Parempi yksi hyvä kun kaksi huonoo. (Ruovesi)
Parrei hyvä sana ko yrmä anti. (Akaa)
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere)
Perjantaina laiskat virkoo, jutilaiskat lauantaina. (Tyrvää)
Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti)
Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano)
Petä peltosi, niin pelto pettää sinun. (Virrat)
Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää)
Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää)
Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempäälä)
Pikkulasta unesta uneen, morsianta työstä työhön. (Hämeenkyrö)
Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala)
Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru)
Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko)
Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää)
Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi)
Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä)
Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö)
Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi)
Pässistä lampaat sikiää, härriistä lehmät häviää. (Ruovesi)
Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi)
Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala)
Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi)
Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka)
Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti)
Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala)
Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi)
Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula)
Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere)
Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti)
Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki)
Sika säkissä myylään. (Längelmäki)
Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula)
Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala)
Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala)
Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti)
Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa)
Suoja suuresta lumesta, pakkanen pahasta ilmasta. (Eräjärvi)
Suomi on köyhä maa, ei se laiskoja elätä. (Virrat)
Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano)
Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi)
Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi)
Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi)
Syärä pitää vaikka terveys menis. (Nokia)
Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat)
Takaa mies ja maksa velka! (Viljakkala)
Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää)
Terä veitsen, järki miehen kunnia. (Tampere)
Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi)
Usein likeltä myöhästyy. (Ruovesi)
Usko se on joka auttaa. (Vilppula)
Uunista liha parasta. (Punkalaidun)
Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere)
Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala)
Vaihtelu virkistää. (Tampere)
Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki)
Varis saretta huutaa. (Nokia)
Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki)
Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala)
Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi)
Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala)
Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia)
Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää)
Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi)
Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki)
Yskä vanhan elättää. (Viljakkala)
Älä luule lukkari, että papiks pääset! (Tampere)
Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala)
Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi)
Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä)
Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki)
- Kansanrunousarkisto