Arutelu:Soome vanasõnad
Viimase kommentaari postitas Ehitaja 4 aasta eest.
Mis kasu on EESTI Vikitsitaatide jaoks pikast artiklist, mis koosneb soomekeelsetest vanasõnadest ilma tõlketa? Miacek (arutelu) 14. juuli 2019, kell 16:41 (EEST)
- Se tässä koomista onkin: suomalaisten täytyy tulla lukemaan omat sananlaskunsa eesti-Wikisitaateista! Sain noin vuosi sitten eston fi-Wikisitaatteihin "vandalismin" (oikeasti kritisoimisen) vuoksi tehtyäni 27 000 muokkausta. - Viron ja Suomen kulttuurit ovat niin lähellä toisiaan, että suurin osa suomalaisista sananlaskuista voisi aivan hyvin olla virolaisia. Toki niitä saa kääntää, ja itsekin voin yrittää jossain vaiheessa, mutta se tulee olemaan kova työ!--Risto hot sir (arutelu) 14. juuli 2019, kell 18:31 (EEST)
Tõstan tõlkimata vanasõnad siia, nii et tõlked saab ilusasti põhilehele laduda. --Ehitaja (arutelu) 5. august 2020, kell 16:29 (EEST)
Tõlkimata
muudaA - C - D - E - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y - Ä - Ö
A
muudaA kun Iisakin kirkon ja Riepästin kirkon torni ovat samassa linjassa, ni sillon on reisu Nevan viehkoin selvä, neuvo Pajupöksy seilaamaan Pietariin. (Säkkijärvi) (MSA) Aamen on aina virren päässä. (Säkkijärvi) (MSA) Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KRA) (Aamu = hommik) Aamu on aina iltaa viisaamp. (Säkkijärvi) (MSA) Aamulla ei ollu mitään, pualipäivis ei ollu sitäkään ja illalla vanahaa lämmitettyä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aamulla mänetettyä tuntia saap tavotella koko päivän. (Säkkijärvi) (MSA) Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA) Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA) Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA) Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA) Aamun virkku, illan torkku se talon pittää. (Koivisto) (KOH) Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA) Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA) Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA) Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA) Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA) Aamurusko selvä päivä, iltarusko pilvipäivä. (Säkkijärvi) (MSA) Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA) Aamustaha päivää jatketaa. (Säkkijärvi) (MSA) Aatelisill om musta persläpi. (Hollola) (PLK) (Aateli = aadel) Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA) Aatonaattoon joulut loppuut. (Säkkijärvi) (MSA) Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA) Aatto joulusta paras, iltapuol laskijaisesta. (Säkkijärvi) (MSA) (Aatto = eelõhtu) Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA) Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA) Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA) Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA) Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA) Aha! sano Asikkalan akka, kun vasikka pillua nuolas. (Lehtimäki) (KHM) Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA) Ahhas, sano Asikkalan akka ku hautaal laskettii. (Hollola) (PLK) Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA) (Ahkera = virk) Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA) Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA) Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA) Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA) Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA) Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA) (Ahkeruus = usinus) Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA) Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA) Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA) Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA) Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA) Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA) (Ahneus = ahnus) Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA) Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA) Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA) Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA) Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA) Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA) Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA) Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA) Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA) Ahvenan muan kautta taivaaseen, sano tukkipoika kun koskessa tukilta putosi. (Heinävesi) (KHM) Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA) Ahventa kallaa, sano Nurmisen Tommi. (Kallola-Paakkala) (MSA) Ai paraskia, sano Vilajoon piika. (Säkkijärvi) (MSA) Ai sun hitto, sano Kilkki-Mikko. (Säkkijärvi) (MSA) Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA) Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA) Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. (KHM) (Aika = aeg) Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA) Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA) Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA) Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA) Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA) Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA) Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA) Aika muuttuu moneks, ihminen ajan mukanna, sano Kosen Martin Anna. (Säkkijärvi) (MSA) Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA) Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst. (Hollola) (PLK) Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA) Aikaa enin maailmassa. (Säkkijärvi) (MSA) Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA) Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA) Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA) Aikaa on kyl, ja Säkkijärven mies toista seilaa, sano virolahtelainen. (Säkkijärvi) (MSA) Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara) (KRA) Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA) Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA) Aikanaan karjaan, hiljan kirkkoon. (Pori) (KRA) Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä) (KRA) Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA) Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA) Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori) (KRA) Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi) (KRA) Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia) (KRA) Aikanen vieras ei kestä kauvvaa. (Hyppälä) (MSA) Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA) Aikansa kutakiin aikaa. (Säkkijärvi) (MSA) Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA) Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA) Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA) Aikasee riihel, myöhäsee kirkkoo, nii piaa pois pääsee. (Orimattila) (KRA) Aikoin se paha paskalle mennee. (Ylikiiminki) (KRA) Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA) Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea) (KRA) Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA) Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA) Aina alemma kun alajärveisten housut. (Evijärvi) (KHM) Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää) (KRA) Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA) Aina laihialaanen on plootua paree kun jurvalaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina meillon voita vellihin pantu. Jos ei oo ittellä ollu, siton laihnattu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina mun tavarani sun tavaras ympäri ulettuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA) Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA) Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA) Aina se on ukonilma kovempi kuin akanilma. (KHM) Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku) (KRA) Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna) (KRA) Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki) (KRA) Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA) Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus) (KRA) Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA) Ainaha rikka on lentävän nokassa. (Lappee) (KRA) Ainahan ihmistä onnistaa - jos ei hyvin niin huonosti. (KHM) Ainahan köyhällä lykky on, jos ei hyvä niin huono. (Säkkijärvi) (MSA) Ainahan meirän hyvin käy, sanoo Someron poika, kun lasikuorma kaatuu. (Alavus) (KHM) Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA) Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA) Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA) (Aita = aed) Aja ova muuttuva, sanos pormestar kun pränvahtiks jourus. (Uusikaupunki) (KHM) Ajaa ku hollolaim markkinoil. (Hollola) (PLK) Ajakseen orja aitaa pannoo. (Säkkijärvi) (MSA) Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA) Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA) Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA) Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA) Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava) (KRA) Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles. (Hollola) (PLK) Ajat männöö aatellessa, päivät päätä raapissa. (Säkkijärvi) (MSA) Ajat viellä veljes pojan vasikalla! (Ylämaa) (MSA) Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA) Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA) Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA) Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA) Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA) Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA) Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA) Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA) Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA) Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA) Akanotto tullee kun yö päälle. (Ähtäri) (KVL) Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA) Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA) Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA) Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA) Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA) Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA) Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA) Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA) Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA) Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA) Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA) Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA) Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan. Akka Laihialta ja piika Kauhavalta, niin on lämmintä molemmin pualin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA) Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA) Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA) Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA) Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KVL) Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA) Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA) Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA) Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA) Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA) Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä. (Ähtäri) (KVL) Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA) Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA) Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA) Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA) Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA) Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA) Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA) Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA) Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA) Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA) Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA) Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA) Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA) Alastaipaleella assuu villi ja sivistymätön kansa, sano Matti. (Ähtäri) (KVL) Alavuden kirkonkellot soivat: "Kuka köyhän nai? Kuka köyhän nai?" Töysän kellot vastaavat: "Toinen köyhä toisen köyhän. Toinen köyhä toisen köyhän". (Alavus) (KHM) Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA) Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA) Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA) Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA) Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA) Alku tappaa. (Tammela) (KRA) Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA) Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA) Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA) Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA) Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA) Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA) Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA) Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA) Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA) Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA) Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA) Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA) Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA) Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA) An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti) (KRA) An rutaa, sano Ojala kun oksens. (Säkkijärvi) (MSA) Ankiat on olot anoppilassa, kivinen polku appilassa. (Säkkijärvi) (MSA) Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA) Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa. (Hollola) (PLK) Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA) Anna Jumala ylpeyttä, kyllä lankeemus itsestään tulee! (KHM) Anna kyrpäsi kylään, soho ite sormellasi! (Puolanka) (KRA) Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku) (KRA) Anna pahalle paljo valtaa ja vähä kunniaa! (Hattula) (KRA) Anna pahalle sormes, viep koko käin. (Pälkjärvi) (KRA) Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA) Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari) (KRA) Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA) Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi) (KRA) Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA) Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA) Ano pahalta, ei anna, ota itse, ei kiellä. (Pieksämäki) (KRA) Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA) Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA) Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA) Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA) Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA) Antaa kun maalima antaa eikä niin kun köyhä isä pojalleen. (Ähtäri) (KVL) Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA) Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny. (Ähtäri) (KVL) Antaa rikkaan rasvan pallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Antaa sataa, pirethän laihialaasten tapaa, panhan pata päähän ja menhän pöyrän ala. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. (Helsingin pit.) (KRA) Antaahan yskä rykiä mut ei paskatauti pierrä. (Säkkijärvi) (MSA) Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA) Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA) Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi) (MSA) Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis. (Hollola) (PLK) Antero avvaimet käässä, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA) Anterus aisoilla aijjaa, Simo siltoja tekköö, Martti maita vahvistaa. (Säkkijärvi) (MSA) Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA) Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA) Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA) Antohan Orslahen mieskiin oravan hingahtaa ennenkun ampu. (Ristsatama) (MSA) Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA) Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA) Antti avvain käässä pannoo maltaita likkoon, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA) Antti pyhien alku. (Juva) (KRA) Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA) Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA) Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA) Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA) Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA) Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA) Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA) Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA) Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA) Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA) Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA) Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA) Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK) Arka nahkaseen säilyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA) Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA) Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA) Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA) Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA) Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA) Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA) Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA) Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA) Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA) Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA) Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA) Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA) Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA) Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA) Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA) Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA) Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA) Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA) Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA) Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA) Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA) Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA) Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA) Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA) Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA) Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA) Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA) Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA) Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA) Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät. (Hollola) (PLK) Asikkalan tallukkajalat, Hollolan holohousut, Nastolan ruumiinvarkaat, Orimattilan onnettomat, rämppäkellon lyöjät, pukin tappajat, muijan vaihtajat, ohransiemenen syöjät. (Hollola) (KHM) Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA) Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA) Asjat on selvitettävä sillon kun on selvityksen aika, huomenna voip olla jo liian myöhästä. (Säkkijärvi) (MSA) Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA) Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA) Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA) Aukaista sanainen arkkunsa. (Kalevala) Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA) Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA) Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA) Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA) Auta köyhää miestä, elää rikas avuttakin. (Pori) (KRA) Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu) (KRA) Auta miestä määssä, älä mään päällä! (Säkkijärvi) (MSA) Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA) Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA) Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA) Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA) Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA) Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA) Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA) Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA) Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA) Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA) Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA) Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA) Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA) Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)
C
muudaCahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
E
muudaEdessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA) Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä) (KRA) Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA) Ee hosu työssä aota. (Sysmä) (KRA) Ee miestä virheetöntä, hevosta ee ollenkaa. (Liperi) (KRA) Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA) Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi) (KRA) Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia) (KRA) Eellepäinhän se elävän miel on. (Säkkijärvi) (MSA) Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA) Eessä on herkku huomennakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Eestähän syömättömän löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA) Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA) Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA) Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA) Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA) Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA) Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA) Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA) Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA) Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA) Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA) Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA) Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA) Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA) Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA) Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA) Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA) Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA) Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku) (KRA) Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA) Ei aikaiv vieras kauvav viivy. (Hollola) (PLK) Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA) Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro) (KRA) Ei aina kekriä kestä eikä aina lampaita pestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori) (KRA) Ei aina paista eikä aina sara. (Isokyrö) (KRA) Ei aina tekemäs, funteeramas ja. (Alastaro) (KRA) Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA) Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA) Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA) Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA) Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA) Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA) Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA) Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA) Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA) Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA) Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA) Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA) Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA) Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA) Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA) Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA) Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ei auta itku markkinoilla, turkki juua pittää. (Kemi) (KRA) Ei auta itku markkinoilla (vaikka turkki myötäköö). (Jokikylä) (MSA) Ei ehta pala eikä palele, sanoi Teiskon plikka, kun viidennen lapsen sai. (Viljakkala) (KHM) Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA) Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA) Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA) Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA) Ei flikka petä, jos ei poika jätä. (Askola) (KRA) Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA) Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA) Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA) Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA) Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA) Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA) Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA) Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA) Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA) Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA) Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA) Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA) Ei haukku loukkua tie, jos ei koira purra saa (halolla päähään lyö) (Heinlahti) (MSA) Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA) Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA) Ei haukkuva koira pure. (Viitasaari) (KRA) Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA) Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA) Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST) Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA) Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA) Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA) Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA) Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA) Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA) Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA) Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA) Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA) Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA) Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA) Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA) Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA) Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA) Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia) (KRA) Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA) Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA) Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA) Ei hiir salvossa nälkään kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA) Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA) Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA) Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA) Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA) Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA) Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA) Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA) Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA) Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA) Ei hullu huhmarissakaan paremmaks tu. (Koski Hl.) (KRA) Ei hullu hyvvää tunne eikä sika suolasta kaalta. (Ähtäri) (KVL) Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA) Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla) (KRA) Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA) Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia) (KRA) Ei hyvin syyvven säästetä eikä säästäin hyvin syyvvä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hyviä syöläp persien täylelt. (Hollola) (PLK) Ei hyvvää vassan täyvveltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hyypiä (hyypiö) hyvvää huuvva, suuria sotia ja akan tappeloita. (Laihajärvi) (MSA) Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi) (KRA) Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula) (KRA) Ei häräl pitkällem mennä, sano Orimattilam miäs. (Hollola) (PLK) Ei hätä auta muus kun kirpun kiinniotos. (Koski Hl.) (KRA) Ei hätä huulost paran. (Iitti) (KRA) Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA) Ei ieltäpäin pitäs tähettä heittää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki) (KRA) Ei isä niin hyvä, ettei poika parempi. (Inari) (KRA) Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa) (KRA) Ei itku häissä auta eikä parku pahos päivis. (Hollola) (PLK) Ei joka koivussa pahka kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu) (KRA) Ei Jumala kettää kahel kiusaa, työl ja näläl. (Kanneljärvi) (KRA) Ei Jumala o kiirutta luannu. (Vanaja) (KRA) Ei juosten jauheta eikä nelisiillä kynnetä. (Säkkijärvi) (KRA) Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila) (KRA) Ei kaakkotuul kauvvan kestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kahta kuningatarta sovi yhteen valtakuntaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaik nuku, vaik makkava. (Salo) (KRA) Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku) (KRA) Ei kaik tauvit tapa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei kaik vaivat vattii käy. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaik vaivat vattiin koijju. (Hyppälä) (MSA) Ei kaikki kultaa oo mikä kiiltää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaikki linnut yhdes parves lennä. (Lohja) (KRA) Ei kaikki miehiä oo, vaikka niill onki housut jalaas. (Ilmajoki) (KRA) Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA) Ei kaikki oo lintuja, jokka lentää. (Kauhava) (KRA) Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen) (KRA) Ei kaikkien kaunis o yhtä kaunis. (Hattula) (KRA) Ei kaks kolmanneta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kangas yhtä lankaa kaipaa. (Hyrynsalmi) (KRA) Ei kangasta katkiimatonta eikä lasta itkemätöntä. (Juva) (KRA) Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA) Ei kannata ruutia ostaa ja variksia ampua. (Savukoski) (KRA) Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. (Tampere) (KRA) Ei karhua vitsalla lyödä. (Rovaniemi) (KRA) Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi) (KRA) Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula) (KRA) Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta) (KRA) Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi) KRA) Ei kelpaa ennää papin aprakakskaan. (Ylämaa) (MSA) Ei kenkkihevosen suuhun kassota. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kerkiä kirkkohon, pettumettähän pitää. (Jalasjärvi) (KRA) Ei kerskaten taivahah mennä. (Iitti) (KRA) Ei kestä kiittää, mutta ei kehta ilmankaan olla. (Naantali) (KRA) Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA) Ei kesä vessiittä mäne eikä talvi pakkasiitta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kiireellä määrää eikä kuolleella hengen hättää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kirkos kaikkii kätellä. (Terijoki) (KRA) Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA) Ei kiusa vaivaa vähennä. (Asikkala) (KRA) Ei kivi kiellä kasvamasta. (Kuhmo) (KRA) Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina) (KRA) Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa) (KRA) Ei kokemato onnestas tiär (Köyliö) (KRA) Ei kokijaiset rykkäystä hävitä. (Tuusniemi) (KRA) Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi) (KRA) Ei konsti mikään oo, kun sen kerran taitaa. (Kälviä) (KRA) Ei konstia kangella käännetä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko) (KRA) Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä) (KRA) Ei korppi korpin silmää puhkase, eikä koira koiran hännälle tallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas) (KRA) Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali) (KRA) Ei koski käskystä pauhaa. (Oulu) (KRA) Ei koti oo jäniksen seläs, kyl sinne kerkijää hiljempääkii. (Koivisto) (KOH) Ei kualem erelläs huutel. (Kalanti) (KRA) Ei kukaan mitään löyrä, jos ei kukaa mitää purota. (Laihia) (KRA) Ei kukaan ole mestari syntyisäs. (Eurajoki) (KRA) Ei kukaan ole onnensa seppä. (Lieto) (KRA) Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA) Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä) (KRA) Ei kukkokaa käskein laula. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kule sukset kun Avon Mikon rasvalla (olalla) (Ylämaa) (MSA) Ei kuollut kurkistele. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kurulaista millään niin häpästä kun kahlella kupillisella kahveeta. (Kuru) (KHM) Ei kuunna päivännä, ei valonna valkianna, ei ilmosna ikännä siitä asjasta tule mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. (Kaarina) (KRA) Ei kylyk kylykee syö, jos ei syötä. (Suonenjoki) (KRA) Ei kylä kuvetta kiellä kyynärältä kymmenältä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi) (KRA) Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA) Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki) (KRA) Ei kyvyttömä kynsii kala tul. (Lavansaari) (KRA) Ei käet ristis rikkaaks tulla, työtä tehä pittää. (Valkjärvi) (KRA) Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia) (KRA) Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi) (KRA) Ei käy, muuton kävis, sanottiim pankis. (Hollola) (PLK) Ei käytetty polku heinää kasva. (Heinlahti) (MSA) Ei köyhyys koukkuun vedä, vilu ja nälkä sen tekee. (Ruokolahti) (KRA) Ei köyhyys kunniata vie, vaan se väärtin vähentää. (Iisalmi) (KRA) Ei köyhä korkialta kaavu, luuvvan päältä lattialle. (Säkkijärvi) (MSA) Ei köyhäkää mikkää saatana oo. (Sirkjärvi) (MSA) Ei köyhän velka etäs (viikoks) jouvva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei köyhääkää oo kielletty korkeista ajatuksiista. (Säkkijärvi) (MSA) Ei lahjahevosen hammasta kattota. (Säkkijärvi) (MSA) Ei Laihia oo mikään käymäkylä, sanoo Ylistaron poika kun yhyreksän aikana friijoosta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei Laihialla ja Kyrööllä muuta erua oo, kun jotta Laihial on ovet saranoolla ja Kyröös niitä vaan nostethan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei Laihialta kannata tyhymiä kouluuttaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi) (KRA) Ei laki tunne leikkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA) Ei lapsia tuulesta tule. (Helsinki) (KRA) Ei lastu kannosta kauas lennä. (Piippola) (KRA) Ei lehmä sarvesta lypsä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki) (KRA) Ei leikki lämmitä. (Haapajärvi) (KRA) Ei liika lihota, jos ei kohtuuskaan elätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei liika pahaa tee. (Kokkola) (KRA) Ei limppu puutu, mutt ei akka lurjus syö. (Uusikaupunki) (KRA) Ei lintukaa pesääs paskanna. (Askola) (KRA) Ei lintukaan lennä, ennen kuin siivet täydellensä kantavat. (Lappeenranta) (KRA) Ei lisä liijaksi oo. (Sievi) (KRA) Ei lisä luotaan lykkää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila) (KRA) Ei luja lutise, eikä vaka vapise. (Nummi) (KRA) Ei lukeminenka laiskan työt ol. (Kalanti) (KRA) Ei Luoja laiskoja elätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei Luoja oo kettää korkeista ajatuksista kieltänt. (Saari) (KRA) Ei lupa talloo hävitä. (Keuruu) (KRA) Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA) Ei lustia jos ei piä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei luu koiraa satu, vaik kuin paiskais. (Nakkila) (KRA) Ei luulo ol tiaron väärtti eikä Maaria Liaron väärtti. (Lieto) (KHM) Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA) Ei lämmin luita riko. (Säkkijärvi) (MSA) Ei löyly säkkih kelpaa. (Iitti) (KRA) Ei löyvvy vaikka essis evvään kans. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maahaan kaatunutta vettä ennää ämpäriin saa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maantie ruohoa kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maaten markat kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maha mittää mut ellää pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro) (KRA) Ei makiaa mahan täyreltä, sanoo poika flikallen, joka uutta pusua orotti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei makiaa vassan täyvveltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei makkaavan kissan suuhuun hiir tule. (Säkkijärvi) (MSA) Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää) (KRA) Ei matkoosa rikastu, mutta viisastuu. (Vöyri) (KRA) Ei meillä lasketa, mutta kuka viarahista on kaksi korppua ottanu? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä napil pelata eikä tupel tapella. (Hollola) (PLK) Ei meillä nuukuutta tarvitte hävetä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä perunoota vanhoohin varshin istuteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä pikkurahoja tunneta, sanoo Laihian isäntä kun heitteli markat menemhän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä runttuja rukoillak kum markal saa parempia. (Hollola) (PLK) Ei meiläl likkoja niin naila, kirkolle ens! (Hollola) (PLK) Ei mennyt niin kuin Strömsössä. (Strömsö on kylä ja TV-sarja, jossa kaikki menee putkeen) Ei mestaria neuvoo saa. (Jämsä) (KRA) Ei metsä kahta kuormaa kanna. (Pihtipudas) (KRA) Ei mettä ole ikinä ainoataas antanu. (Alastaro) (KRA) Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku) (KRA) Ei miehest tavoi enne tunn ennenkun kymmene vuoren pääst. (Salo) (KRA) Ei mies hukkaan huilaa, ku ei se koko päivää huilaa. (Alajärvi) (KRA) Ei mies merta syö, mut ei se tuulellakan elä. (Hollola) (PLK) Ei mies niin kippi ol, etei hän leippä syö. (Luvia) (KRA) Ei mies nimell elä. (Hollola) (PLK) Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi) (KRA) Ei mies tyhjällä elä. (Tuusniemi) (KRA) Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki) (KRA) Ei miestä verratonta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei miestä voileivällä saa, kaikkensa siihen panna pitää. (Tampere) (KRA) Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki) (KRA) Ei minu luonnollan, sano Hämen äijä, ko hän kattel ko sika sontta söi. (Luvia) (KHM) Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (PLK) Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki) (KRA) Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA) Ei miäs kulta paska ol. (Kaarina) (KRA) Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA) Ei molempia saa, nätejä poskia ja paljo rahhaa. (Kiikka) (KRA) Ei moo sokeeta, mutta me opettelisimma tärkiää sokiaankirijootusta, jotta voisimma pimiäskin lukia ja säästää sähkyä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei morsianta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA) Ei muar tier faarin konsteist. (Uskela) (KRA) Ei muatoo kuppii panna. (Tuusula) (KRA) Ei muija ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on tynnyrin sualaa sen leipään käyttänny. (Vanaja) (KRA) Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma hautakki viälä. (Lapinjärvi) (KRA) Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa. (Hattula) (KRA) Ei mulla kyllä aluhousuja oo, mutta helevetin pitkä paita, sanoo poika kun friijoos riisumhan rupes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mullen tarvitte kaffia keittää. Moon justhin lähties juanu ja keitän taas kun meen kotia, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun luannollani, sanoo Laihian flikka kun sika paskaa söi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun muististani oo takausta, sanoo Laihian flikka kun ei kuulusteluus mitään muistanu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun oo tanssiis tarvinnu koskaan seisua, oonhan mä istuakkin osannu, sanoo Laihian flikka viuhkastansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei muna oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA) Ei muoto murkinaks kelepaa. (Ähtäri) (KVL) Ei muute kööh, ete vähä hull ol. (Kalanti) (KRA) Ei mylly pyöri ohite juosseella veillä. (Ilomantsi) (KRA) Ei mylläri nälkään kuole. (Karstula) (KRA) Ei mylläriltä leipä lopu. (Mouhijärvi) (KRA) Ei myrsky oo kaunista muualt ku maalt. (Lavansaari) (KRA) Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi) (KRA) Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva) (KRA) Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA) Ei ne oo Jussi sinua varten, ne on pastoria varten, sano emäntä sokeripihtiä. (Ähtäri) (KVL) Ei neuvottu miel kestä päässä eikä kannettu ves kaivossa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö) (KRA) Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA) Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA) Ei niin hullua laihialaasta, jottei hullumpaa jurvalaasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei niin kehnova lintua ettei höyheniijjään kanna. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pahhaa, jottei emolleen kelpajais. (Kivennapa) (KRA) Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA) Ei niin pahoo poikoo, joka ei ihelle kelepoo. (Ilomantsi) (KRA) Ei niin pieniä pitoja jottei kuokkavieraita. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pientä piikalasta kel ei mieli miestä saaha. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pientä pillaa jottei totta toinen puol. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pahhaa, jottei emolleen kelpajais. (Kivennapa) (KRA) Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA) Ei niin pahoo poikoo, joka ei ihelle kelepoo. (Ilomantsi) (KRA) Ei niin pientä virtaa, ettei vettä mereen vie, eikä niin vakaista piikaa, jolta ei mies mieltä vie. (Asikkala) (KRA) Ei niin rikasta, ettei apua tarvitse. (Isojoki) (KRA) Ei nimee osteta eikä sukuu myyrä. (Orimattila) (KRA) Ei nimellä eletä. (Pielavesi) (KRA) Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi) (KRA) Ei nisusta paskaa tehä. (Pelkosenniemi) (KRA) Ei nualeminen vattaa täytä. (Hattula) (KRA) Ei nuares me huilaminen hukkaa. (Tuusula) (KRA) Ei nukkuva kettu kanaa saa. (Naantali) (KRA) Ei nukkuvan kissan suuhun hiiri tu. (Hyvinkää) (KRA) Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti vittuu peitä. (Espoo) (KRA) Ei nuorees lepo hukas uo. (Kanneljärvi) (KRA) Ei nurkka leipää lissää. (Pöytyä) (KRA) Ei nuukaa ole muu kuin naiminen, eikä sekään niin nuukaa ole kuin akat sanoo. (KHM) Ei nuukoollen oo uskottu sarvia. (Laihia) (KRA) Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA) Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko) (KRA) Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen) (KRA) Ei näkö työtä tie, eikä kauneus kaskee hakkoo. (Pielavesi) (KRA) Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela) (KRA) Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu) (KRA) Ei nälkähiist nukuta. (Hollola) (PLK) Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne) (KRA) Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo) (KRA) Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi) (KRA) Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio) (KRA) Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun) (KRA) Ei nälkästä janota. (Alastaro) (KRA) Ei nälkästä jekuta. (Siikainen) (KRA) Ei nälkästä naurata. (Säkkijärvi) (MSA) Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat) (KRA) Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki) (KRA) Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu) (KRA) Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi) (KRA) Ei näläkään halakii. (Kontiolahti) (KRA) Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA) Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA) Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA) Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA) Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku) (KRA) Ei ol luulo tielov viertti. (Hollola) (PLK) Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA) Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe) (KRA) Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA) Ei ole juopunut oman äitinsä poika: velatkin tuntuu saatavilta. (KHM) Ei ole jyvättömän myllystä, eikä rahattoman markkinoista. (Tampere) (KRA) Ei ole mieltä viisasta, kun on pää visasta. (Turtola) (KRA) Ei ole orjalla pyhää eikä vaimolla lapsellisella. (Asikkala) (KRA) Ei ole perse polven päässä, vittu varpahan nenässä. (Eno) (KRA) Ei ole päätä Päijänteellä eikä loppua Kulovedellä. (Tottijärvi) (KRA) Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä. Ei ole vorraa, jos ei voran peittoo. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran. (Kalevala) Ei olis enää sonsarikaan välistä mahtunu, kun nua ruattalaasskotit tanssittaa niin tosi likiitte, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei onnea löyvä etsien vaan eläen. (Joensuu) (KRA) Ei onni tule essiin, se tulloo elläin. (Säkkijärvi) (MSA) Ei oo elämää, jos ei oo kovvaa. (Ähtäri) (KVL) Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA) Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappeenranta) (KRA) Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä) (KRA) Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA) Ei oo kärppä kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki) (KRA) Ei oo Laihialla tupakista puutet, sanoo laihialaanen kun sammalta piipulla veti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei oo luotu sialle sarvia. (Honkajoki) (KRA) Ei oo miestä karvoin kahtoin. (Sotkamo) (KRA) Ei oo miähen koreuresta, kun on vain leipä valkoosta. (Laihia) (KRA) Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa nimiänsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia) (KRA) Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva) (KRA) Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä viinaa tulis. (Peräseinäjoki) (KRA) Ei oo nuoruuvesta piän pelastusta. (Tuusniemi) (KRA) Ei oo orjalla oritta eikä rengillä rekkee. (Sotkamo) (KRA) Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula) (KRA) Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva) (KRA) Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki) (KRA) Ei oo pennii pienempää rahaa eikä piikaa huonompaa ihmistä. (Merikarvia) (KRA) Ei oo penniä pienempää rahaa eikä poliisia pienempää herraa. (Honkajoki) (KRA) Ei oo unta eikä nälkää. (Sirkjärvi) (MSA) Ei opittu tapa jää hännästä puistaen. (Suomussalmi) (KRA) Ei oppi oijaa kua, jos ei ojastaa poes nosta. (Kangasniemi) (KRA) Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä) (KRA) Ei oppi ojjaan kaaja eikä tieto tieltä työnnä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti) (KRA) Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku) (KRA) Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi) (KRA) Ei orast laarih panna. (Elimäki) (KRA) Ei orava uhkaamalla puttoo eikä tetri tuskitellen. (Säkkijärvi) (MSA) Ei os synti ollas savolai, mut se on iso häpeä. (Hollola) (PLK) Ei ot toisillien sukua kun Aatamist ja Ievast. (Hollola) (PLK) Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA) Ei ou hattu kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA) Ei ou herroo merellä eikä miestä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA) Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA) Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.(Sonkajärvi) (KRA) Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA) Ei paha hyvästä tiijä. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei paha onni parkua pelkää eikä huutoa häpeä. (Haapajärvi) (KRA) Ei paha paljon tartte. (Pomarkku) (KRA) Ei paha pannen parane. (Seinäjoki) (KRA) Ei paha parkuen parane. (Teisko) (KRA) Ei pahaa pahal voiteta. (Suomusjärvi) (KRA) Ei pahakaan hevonen yksin potki. (Artjärvi) (KRA) Ei pahakan yksin tappele. (Hollola) (PLK) Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST) Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku) (KRA) Ei paikka turkkija pilloo. (Joroinen) (KRA) Ei palijua puutukkaan kun hevoosta ja kolomia kenkää, sanoo Laihian poika kun tiältä hevoosenkengän löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei paljo piisaa, vähä se on kun piisaa. (Tampere) (KRA) Ei paljon tarvi, kun vehkalahtelaista jo hirvittää. (Vehkalahti) (KHM) Ei paljosta ourunaikasesta veestä. (Laihajärvi) (MSA) Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku) (KRA) Ei pappikan kaikke miäliks saarna. (Mynämäki) (KRA) Ei parta o penkin alta saatu. (Heinola) (KRA) Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. (Kalevala) Ei partaveistä lapselle! (Karttula) (KRA) Ei paska pahalle haise kenen syvän siitää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei paska punniten parane. (Heinlahti) (MSA) Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe) (KRA) Ei passoo piikkorihmat palttinapirtaan. (Joroinen) (KRA) Ei Pekka oo Paavoo parempi. (Mänttä) (KRA) Ei pelto kuren tatteel kasva. (Inkeri, Spankkova) (KRA) Ei pelto petosta salli. (Karjalohja) (KRA) Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA) Ei perintö pesää tee. (Viljakkala) (KRA) Ei peruuteta, sano oululainen, kun avantoon ajoi. (Liminka) (KHM) Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi) (KRA) Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä) (KRA) Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA) Ei pie lohta merreen suolata. (Iisalmi) (KRA) Ei pie männä paljai jaloi Pietarii. (Kivennapa) (KRA) Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna) (KRA) Ei pie olla yhestä hyvästä hyvillää eikä kahestakkaa pahasta pahollaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei pie surra Naantalin köyhyyttä, ohan Turku rikas. (Sulkava) (KHM) Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA) Ei pie tehhä kärpäsest härkää. (Kivennapa) (KRA) Ei pien pieru persettä revi (Sysmä) (KRA) Ei pieru haisutta leviä. (Askola) (KRA) Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti) (KRA) Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi) (KRA) Ei pihlaja kahta taakkaa kanna. (Heinlahti) (MSA) Ei piijjasta nauravasta eikä kalasta hyppäävästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA) Ei piilolla pirttijä pijetä. (Saarijärvi) (KRA) Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA) Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA) Ei pijä laulaa ennen kun rangat on reessä. (Ähtäri) (KVL) Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA) Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA) Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula) (KRA) Ei pimeältä silmä puhkea eikä hämärältä jalka taitu. (Uukuniemi) (KRA) Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi) (KRA) Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä) (KRA) Ei pimmee silimee puhkase. (Kiuruvesi) (KRA) Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi) (KRA) Ei pirot parane, jollei vieraat vähene. (Tammela) (KRA) Ei piru kellopässiänsä ensin tapa. (KHM) Ei piru kyytihevoistaan ensimmäiseks tapa. (Hollola) (PLK) Ei piru pyöri missään niin paljon kuin pariskunnan välillä. (KHM) Ei pirua isoks huoli. (Hyppälä) (MSA) Ei pirukaan niin kuumaa paskaa situ, että housut palaa. (Nastola) (KRA) Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA) Ei pirä mennä paljain käsin haukan pesälle. (Askola) (KRA) Ei pirä riisuu pois yltä ennen ko maata menee. (Pornainen) (KRA) Ei pirä toisen käskyllä päätänsä piihin lyärä. (Laihia) (KRA) Ei pitkä mies oo kun hurstin hukka ja hautuumaan haaska. (Kauhajoki) (KRA) Ei pito parane, jos ei vieraat vähene. (Säkkijärvi) (MSA) Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi) (KRA) Ei piä neuvoa lintua lentämäh eikä sorsan poikoa uimah. (Suistamo) (KRA) Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka) (KRA) Ei plikkoja halla pane, eikä poikia ollenkaan. (Parkano) (KRA) Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö) (KRA) Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori) (KRA) Ei puhuta ettei levijä. (Hollola) (PLK) Ei pysty mummon kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA) Ei pyttyyn hypätä ennenkuin kansi avataan. (Kankaanpää) (KRA) Ei pyyssä ole tasajaon varaa. (Vihti) (KRA) Ei pyystä kahen jakoa. (Kerimäki) (KRA) Ei pyystä ol pereh jakaa. (Elimäki) (KRA) Ei päivä paista ennenkun nousookaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päivä toistaan paremp. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päivässä papiks tule. (Hyppälä) (MSA) Ei päivää ettei vahinkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päätönta juhannusta eikä jyvätöntä jaakkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei raha est kuolemast, ei köyhyys kauva elämäst. (Salo) (KRA) Ei raha herra ole. (Rauma) (KRA) Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki) (KRA) Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.) (KRA) Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki) (KRA) Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä) (KRA) Ei raha maata anna. (Somero) (KRA) Ei raha rahitta tule. (Inkeri, Vuolee) (KRA) Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju) (KRA) Ei raha sukkuu ol. (Marttila) (KRA) Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä) (KRA) Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku) (KRA) Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen) (KRA) Ei raha tuulest tu. (Hollola) (PLK) Ei rahal sieluu ol. (Lohja) (KRA) Ei rahall os sielua. (Hollola) (PLK) Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää) (KRA) Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi) (KRA) Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta. (Hausjärvi) (KRA) Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki) (KRA) Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti) (KRA) Ei rakkaus matkoja mittaa. (Perho) (KRA) Ei rakkaus ole potaatti eikä pannurieska. (KHM) Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku) (KRA) Ei raskaat kahleet kalise. (Hattula) (KRA) Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki) (KRA) Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta) (KRA) Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura) (KRA) Ei riihi kirkkokoriasta tykkää. (Perho) (KRA) Ei riita yksin pualin kauvaa päällä seiso. (Kauhava) (KRA) Ei rikas jollei nuuka. (Tammela) (KRA) Ei rikas rahojansa kehu. (Pori) (KRA) Ei rohveetta omalla maalla mittään maksa. (Ähtäri) (KVL) Ei rumuus tartu. (Forssa) (KRA) Ei ruunun (vankilan) ruuvan päälle röystöitä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei ruusua ilman piikkiä. (Luumäki) (KRA) Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA) Ei räkkää (ränttää) rengille rokkaa, piijalle ei piimävelliä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei röpöttäin rikkaaks tulla eikä kiireellä etäs päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi) (KRA) Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki) (KRA) Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA) Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA) Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA) Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA) Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu) (KRA) Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki) (KRA) Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA) Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA) Ei se hyvin piisaa, jost ei vähän jää. (Helsinki) (KRA) Ei se kalu, joka nuarena korreilee, sano Laitilal likka, ku hatun osti. (Teisko) (KHM) Ei se kauppa kauan kestä mikä kerroolla alotettaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se kestänt ku pyhättömän viikon. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA) Ei se lintu sillä ryhöksellä käy, johonka se paskantaa. (Keitele) (KRA) Ei se mies eikä mikään, joll ei kelloa ja kolmea huoraa. (Koski Hl.) (KRA) Ei se mies lyö mikä uhkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se muuta tarvitte, joka patas kraapaa, sanoo laihialaanen. (Isokyrö) (KHM) Ei se nai, joka narrata meinaa. (Iitti) (KRA) Ei se nai, joka näkkee, eikä se nää, joka nai. (Sääksmäki) (KRA) Ei se niin lähe kun sarvi lehmän päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää) (KRA) Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos) (KRA) Ei se o maalta, se on Mouhijärveltä! (Nokia) (KHM) Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA) Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA) Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA) Ei se ole mistään kotosiin. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se ols suutari murhe, jos kraatari erest voi loppu. (Mynämäki) (KHM) Ei se oo raatari joka ei ratko eikä suutari joka ei suutu. (Haapavesi) (KHM) Ei se oo tiellä, joka on kynnyksellä. (Ähtäri) (KVL) Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi) (KRA) Ei se ou mieskää, joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes) (KRA) Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi) (KRA) Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi) (KRA) Ei se passaa, jotta toinen nukkuu ja toinen krassaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei se pelaa, joka pelkää. (Jyväskylä) (KRA) Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio) (KRA) Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. (Orimattila) (KRA) Ei se rikas, kenen meno on tuloi suurema. (Salo) (KRA) Ei se saastuta, joka suusta ales menie vaan se, joka ulos tulie. (Hollola) (PLK) Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali) (KRA) Ei se sit varastannu, se otti itte. (Hollola) (PLK) Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA) Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula) (KRA) Ei se tartte häävi olla, joka toise haukkua osaa. (Hollola) (PLK) Ei se tehe riihelle mithän, jos sauna palaa. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Ei se tie ruohoitu, miss aina käirään. (Pusula) (KRA) Ei se tiä koira uinheensa, ennenko häntä kastuu. (Pello) (KRA) Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA) Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA) Ei se vääryys ettään viskaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sellanen rohveetta mittään tiijjä, mikä kävelöö ja haisoo. (Salajärvi) (MSA) Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula) (KRA) Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA) Ei sen puoleen jottei talossa heiniä oo, mut lampaat tahtoot hienompia. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sen pyyvvön hyvvyyestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei senkiän suu tuohest o. (Hollola) (PLK) Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi) (KRA) Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen) (KRA) Ei seu mies joka viran suapi, van se joka viran pitää. (Kontiolahti) (KRA) Ei siementä säkkii. (Mikkeli) (KRA) Ei siin luut lusahla, missä läski läisähtää. (Elimäki) (KRA) Ei siinä jumalisuus auta, kun tavaraa kootaan. (KHM) Ei siitä ole jumalaks, jonka häntä haisee. (Viitasaari) (KRA) Ei siitä ole kauvan paha olla, kun paljon syö. (Ylihärmä) (KRA) Ei siitä tule mittään vielä kohta huomennakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sika koskaa syönnöksijää maksa. (Savitaipale) (KRA) Ei sikakaa aina yhtä ruokaa syä. (Nastola) (KRA) Ei sikkaa säkis osteta. (Suomusjärvi) (KRA) Ei sikkaan kun sukkuun. (Ähtäri) (KVL) Ei sille voi sanoa sitä eikä tätä, ei juuta eikä jaata, aina se muuks muuttuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ei silmä ossaa ota. (Laihajärvi) (MSA) Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva) (KRA) Ei sinne mäne Saimaa sällikää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sirpin kahinassa ennää näläkään kuole. (Ähtäri) (KVL) Ei sit kestäs pirukan kiljumati. (Hollola) (PLK) Ei sit miäli tee, mitä ei silmä nää. (Pori) (KRA) Ei sitä hullu hoksaakkaan ja viisas ei virka mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä karu, kun nuorena komeilee, kyllä sen nairessa takaisin saa. (Hämeenkyrö) (KRA) Ei sitä laihu lämpimii ruokii syyvessä. (Liperi) (KRA) Ei sitä pienennä tiijjä, kenestä suurenna sorja tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä pirä peliätä, joka uhkaa. (Alavus) (KRA) Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen) (KRA) Ei sitä päälle kylykiensä syö. (Ähtäri) (KVL) Ei sitä tiijjä ottaissaan, minkälainen on pittäissään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä tiiä, mikä sika porsaasta tullee. (Ähtäri) (KVL) Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus) (KRA) Ei sitä tule, sanoi Juuan likka toisen kylän pojille. (Juuka) (KHM) Ei siun paita oo tässä pyykissä! (Säkkijärvi) (MSA) Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju) (KRA) Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA) Ei sokea näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA) Ei sokeata sakkoon panna, jalatonta jalkapuuhun. (Pori) (KRA) Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia) (KRA) Ei soo tiällä, jok on tallella. (Isokyrö) (KRA) Ei sota sanomita kulje. (Karkku) (KRA) Ei sota sitä katso, jos miehiä menee. (Laukaa) (KRA) Ei sota yhtä kaada. (Lappee) (KRA) Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko) (KRA) Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA) Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen) (KRA) Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu) (KRA) Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA) Ei sovi suopetäjä korpikuusen kupeeseen (Eno) (KRA) Ei sulhaset surren tule: hakea niitä pitää. (Tampere) (KRA) Ei suljettuun suuhun kärväset lennä. (Toijala) (KRA) Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ei suola idä, eikä terva märkäne. (Joroinen) (KRA) Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi) (KRA) Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio) (KRA) Ei suolanen maalta aja. (Virolahti) (KRA) Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa) (KRA) Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA) Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA) Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA) Ei surku auta, sanoi Hämeen poika, kun Siperiaan vietiin. (Eurajoki) (KHM) Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA) Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.) (KRA) Ei surma luppoo kysy. (Joensuu) (KRA) Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi) (KRA) Ei surman jalat kapsa. (Jääski) (KRA) Ei suru mäne surkutellen, kaiho kauniist puhuen. (Säkkijärvi) (MSA) Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä) (KRA) Ei suurta hitoks huoli. (Säkkijärvi) (MSA) Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki) (KRA) Ei sys syväntä murra eikä terva mieltä käännä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei syän sitä sure, jota ei korva kuule. (Rovaniemi) (KRA) Ei syövylle peitettä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei taevaaseen talakoilla männä. (Kuopio) (KRA) Ei taharo tulla pairata toimehen, kun on pairallen oppinu. (Ilmajoki) (KRA) Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja) (KRA) Ei taito taakaks ol, sano sotamies ku eukolles äkseeraust opet. (Rauma) (KHM) Ei taloa tuloilla tehä, mutta taijolla. (Ähtäri) (KVL) Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro) (KRA) Ei talvi mäne tavvoitta. (Heinlahti) (MSA) Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA) Ei tartte kanan kotkottaa, kun kukko on kotona. (KHM) Ei tartte viinaa Viroon viedä. (Hämeenlinna) (KRA) Ei tarvihte tulla auttahan, sanoi lapualainen, ko tervakuorman alla makas. (Kälviä) (KHM) Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö) (KRA) Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski) (KRA) Ei tauti tartu eikä rutto rupee, jos ei Jumala sit salli. (Hyvinkää) (KRA) Ei tautikaan tyhjästä ota. (Lehtimäki) (KRA) Ei tauvvin kovvuus tapa, jos ei päivät oo päättyneet. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi) (KRA) Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti) (KRA) Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö) (KRA) Ei tavara ole karhu mitä pittää pelätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA) Ei tekemätä mitäh saa. (Iitti) (KRA) Ei tekevältä työ lopu. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tie suku sure eikä siestä. (Hollola) (PLK) Ei tiijjä ku kaksi asiaa ja kakarakonstin kolmantenna. (Heinlahti) (MSA) Ei tikka kirjava, vaan ihimisen ikä. (Oulu) (KRA) Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Ei tipu, sano Iiti likka, ko härkää lypsi. (Viipuri) (KHM) Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko) (KRA) Ei trenkää paskan kans urheella. (Kurikka) (KRA) Ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on. (Suodenniemi) (KRA) Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki) (KRA) Ei tule mittää Mikon Marin kuolemasta, viis viikkoa pos ja seissemän leipää söi. (Vilajoki) (MSA) Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA) Ei tule tarkasta taloa, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu) (KRA) Ei tule vuotta vaivastakkaa, jossei syvänkuulla vettä saja. (Heinlahti) (MSA) Ei tult kettään, ei niin ristin sieluva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tult mittää Mikon Marin kuolemasta, kolme päivää makas, viis leipää söi. (Vilajoki) (MSA) Ei tuosta perse paljoa parsaha. (Heinlahti) (MSA) Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi) (KRA) Ei Turku ot tuvan takana eikä Saksa saunam porstuas. (Hollola) (PLK) Ei tus, sano Turul likka, eikä rahallakan saa. (Hollola) (PLK) Ei tuu kananläijäst inkväärtiä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi) (KRA) Ei tähätöntä (päätöntä) helluntaita eikä jyvätöntä juhannusta. (Jokikylä) (MSA) Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA) Ei täin koivista kintaita tehä. (Ähtäri) (KVL) Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA) Ei täs nyt tuttuus auta. (Hollola) (PLK) Ei tässä ens kerran olla pappia kyyvvissä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu) (KRA) Ei vahingon veräjällä kukko laula. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vaivasen elloon palijo tarvita. (Ähtäri) (KVL) Ei vanha koira valetta hauku. (Heinlahti) (MSA) Ei vanhasta tule ennää konkaria. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vahinko tu kello kaulas, van se tulee ämpär päässä. (Lapinjärvi) (KRA) Ei vaikuta, sano valtimolainen. (Valtimo) (KHM) Ei vanhanpiian kakarat kerjuulla kulje. (KHM) Ei vara venettä kaada. (Kalevala) Ei varraisen voittanutta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vastant tehty uun savlapijaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vatta om mikiäm pernakellar. (Hollola) (PLK) Ei veli, veli, mutta suoveri. (Ähtäri) (KVL) Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA) Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari) (KRA) Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA) Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA) Ei ves pala eikä noki valkene. (Hollola) (PLK) Ei vessaje tietä tukkia. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero) (KRA) Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi) (KRA) Ei vieras kipuja vie. (Viipuri) (KRA) Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva) (KRA) Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi) (KRA) Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen) (KRA) Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi) (KRA) Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA) Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA) Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA) Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA) Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA) Ei väkisiin vävyks päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vääryys pitkälle vie. (Säkkijärvi) (MSA) Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki) (KRA) Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko) (KRA) Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi) (KRA) Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen) (KRA) Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi) (KRA) Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA) Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila) (KRA) Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula) (KRA) Ei yks lintu kessää tie. (Säkkijärvi) (MSA) Ei yksi kauan riitele. (Padasjoki) (KRA) Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA) Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia) (KRA) Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi) (KRA) Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala) (KRA) Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi) (KRA) Ei yksipuolist pahhaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi) (KRA) Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina) (KRA) Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus) (KRA) Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila) (KRA) Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri) (KRA) Ei öljyllä tulta sammuteta. (Ahlainen) (KRA) Eihä aika työtä tapa vaan teko. (Heinjoki) (KRA) Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA) Eihä ihmine oo koskaa nii hyvä ko kuollessaan ja nii paha ko naimisii männessään. (Koivisto) (KOH) Eihä kukkaa o köyhyyvve kans kontrahtii teht. (Muolaa) (KRA) Eihä makia maalt aja. (Heinjoki) (KRA) Eihä se meille mittään mut köyhiä se koitteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Eihä renki oo ku elläin ja piika rengin luontokappale (Säkkijärvi) (MSA) Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA) Eihän hiir heinäkuorman alla kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän hullulle auta näyttää talven evväitä. (Hyppälä) (MSA) Eihän koirakaa sitä hauku mitä ei nää. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän lintukaan ommaa pessää likkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän meillä perkeles kirotakkaa, mutta voi Kristus tuala toiskas! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Eihän mies oo kone eikä perse onkapannu. (Korpisekä) (KRA) Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA) Eihän nimi miestä pahenna jossei mies nimiä. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän norja taitu eikä visu väsy. (Anjala) (KRA) Eihän ove saranatkaa joka talossa yhellälailla nauvvu. (Joroinen) (KRA) Eihän paskoilla ou rahoa, sano karjalainen. (Viitasaari) (KHM) Eihän pimiä pure. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän rotta laivassa nälkään kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA) Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA) Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA) Eihän se lintukaan siipiään ylemmä lennä. (Rääkkylä) (KRA) Eihän se miten lähe ku häntä jääp oven vällii. (Sirkjärvi) (MSA) Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi) (KRA) Eihän se vanhakam mikiän saatana o. (Hollola) (PLK) Eihän se vilja kuren sonnalla kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa. (Hollola) (PLK) Eihän sitä päivässä papiks pääse. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän sitä tiijä, missä puskassa se Jumala vihtaa vääntää. (Ähtäri) (KVL) Eihän väkisen vävyks eikä yle mielen ystäväks. (Säkkijärvi) (MSA) Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila) (KRA) Eihääj Jumala muuta luonnuk kun aikaa. (Hollola) (PLK) Eihään pahalla hyvää saa. (Jaakkima) (KRA) Eihään sen Asikkalam miehem paatti vuola, vaan se vetiä velen sisiä. (Hollola) (PLK) Eihääv varkaan surko tu. (Hollola) (PLK) Eij jole hoppu hyväks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole hyvä männä syyhytä saunaa ku ei raavita. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole luusta lihaks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole niin hyvvää jottei jottain pahhaakiin eikä niin pahhaa jottei jottain hyvvääkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole syömätöntä hyyvvää eikä pesemätöntä puhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole yhtään iiäistä. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo ennää ku tuulen huuhtoma takapuol. (Heinlahti) (MSA) Eij joo hyväst tyttären asjat miehelässä, salakka silakkanna, kurri juotavanna. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo kylliks jos ei tähettä jää. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo laiva nii kauvvaa satamassa, jottei sille tulis myötätuultakii. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo lapsesta laulajaks eikä pienestä pojasta virren veisaajaks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo leskellä lempijää, ei avunantajaa, mut hautaankaan ei viellä haluttas. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo vuuvvet veljeksiä. (Heinlahti) (MSA) Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski) (KRA) Eij oo tautii tarvis ko terveys on koton. (Heinjoki) (KRA) Eik emälehmä muista vasikkanna olleen? (Laihajärvi) (MSA) Eiks huilata välil, sano renki ku söi. (Somero) (KHM) Eikä sitä koira purt, minkä laki langettel. (Säkkijärvi) (MSA) Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KVL) Eikö viluta? kysyy Hahtoolan Iikka rumihilta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA) Eillen ol par härkiä, nyt eij joo sarvenkaan kärkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA) Eistään mies eväät syö, kohaltaan kontin kantaa. (Kuhmo) (KRA) Ekkös sä höhlä hohla? (Hollola) (PLK) Eks leikkii ymmär, sano seppä ko mookaril koiraa löi. (Porin seutu) (KHM) Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa. (Hollola) (PLK) Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA) Ellää saap kun itse tahtoo, terveys on Jumalas. (Koivisto) (PSK) Ellääpä lapsi vellilläi. (Reisjärvi) (KRA) Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA) Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA) Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA) Eloon elävän mieli. (Jämsä) (KRA) Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA) Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten! (Liperi) (KRA) Elä huuva, pijä suutas muuten auki! (Ähtäri) (KVL) Elä huuvva, pane poikas sanomaan! (Ähtäri) (KVL) Elä ihimettele, vaikka mitä näät! (Ähtäri) (KVL) Elä irvi ihimisille, kyllä sinunkin sukus tiettään! (Ähtäri) (KVL) Elä itse ja anna toisten elää! (Loppi) (KRA) Elä karhua vihtalla lyö! (Ähtäri) (KVL) Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat! (Muuruvesi) (KRA) Elä kiitä morsianta, ennen kuin pulmakovaset syö! (Inkeri, Soikkola) (KRA) Elä laske lauvantaina, susi syöpi sunnuntaina, mato pistää muanantaina! (Tohmajärvi) (KRA) Elä miestä ennen kiitä, ennen ku rekeen pääset! (Eno) (KRA) Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula) (KRA) Elä neuvo nikkarija, elä seppee opeta! (Joroinen) (KRA) Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo! (Joroinen) (KRA) Elä pilikkoo piimälläs, kun et elätä leevälläskää! (Iisalmi) (KRA) Elä sylli kaivoo, syllityssä kaivossa vettä juut! (Inkeri, Narvusi) (KRA) Elä tuo paetoes pessuun, kun et ou ollu lippeenkää teossa! (Pielavesi) (KRA) Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA) Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA) Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA) Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA) Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA) Elämässä on seitsemän keinoa, emäkeino kahdeksas. (KHM) Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA) Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi) (KRA) Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi) (MSA) Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA) Elätä siprinpäivään ja heitä siivestä pihalle. (Hyppälä) (MSA) Eläväistä lasten tauti. (Helsinki) (KRA) Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA) Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA) Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA) Em minä runttia rukoile, runtti minä olen ittekkii. (Hollola) (PLK) Em mä hävääsny oo. Oon vain sanonu, jotta meillä on hopianhohtoonen voi, kullankeltaaset silakat, teräksen kans tehty leipä, pilivensininen piimä ja Pikku-Hinssan prunnista hajethan kirkkovellivesi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emintimä lapselta pään peittää, jalat jääp paljaaks. (Säkkijärvi) (MSA) Emmä niin hyvä lukemhan oo, mutta usko mullon jotta ämähtää, sanoo Laihian isäntä kinkeriillä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA) Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen) (KRA) Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi) (KRA) Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA) Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA) Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki) (KRA) Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA) Emännän pitää orottaa, jotta moon esti syäny, kun meillon yhtööset hamphat. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA) Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA) Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA) Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA) Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA) Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA) Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA) Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA) Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA) Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA) Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA) Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA) En ijässäin uo syönt näin hyyvää keittii. Tätä kirvestä ei meil ennää vartee panna. Millon mie hyyvää tahon, ni sillon keitän täst keittii. (KHM) En kasso sitä kaalsilmälläkkään. (Heinlahti) (MSA) En liijoon pure puurua, niälen kokonaasna. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En minä ihan Mannerheimi oo, mutta het siitä seuraava, sano tinuri. (Alajärvi) (KHM) En minä kööhyyven tähe köökyssä kävele, vaan vilun ja nälän. (Iisalmi) (KRA) En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KVL) En miä köyhyyttään kyykyssä kävele mut vilun ja nälän takia. (Säkkijärvi) (MSA) En mä laihnaa pumppua, ilama loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En mä miästä tarvitte, mä pirän kanoja, sanoo Laihian leskiemäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En mä pelekää, mutta mä pelekään jotta äitee pelekää jotta mä pelekään, sanoo Laihian flikka kun sille friijari yritti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En oo kirkonkippee enkä jumalansanan vaivane. (Ähtäri) (KVL) En oo taloosta enkä torpasta, mutta muuten aika paikasta, sanoo Laihian poika Turniskylästä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En op paljokas vaikk olem persokas. (Hollola) (PLK) En pelkää perhosia, vaikka lentävän näkisin. (KHM) En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA) En sunkaa mä ny yätä oo, sanoo Jurvan poika kun Toiskan Mantan lutis viitehen aamulla istuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En syö särkikalloo enkä riijoo piikalikkoo. (Hankasalmi) (KRA) En tiälän nii, sano Hollolal likka. (Hollola) (PLK) En tunne enkä viihti kysyä. (Ähtäri) (KVL) Enemmän on tien neuvojoita kuin leivän antajoita. (Muuruvesi) (KRA) Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA) Enempi lika haisee, mitä enempi sit liikuttaa. (Hausjärvi) (KRA) Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA) Enhä se mie vaa häähä se hää. (Säkkijärvi) (MSA) Enhän minä harvoin valehtelekaan, ja tottuuvesta minua ei ole syytetty milloinkaan. (KHM) Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KVL) Enhän mä muuten sitä näin syättääsi, jonsei se oosi nuan rikas. Kun se saa syränveritulupan, mä perin sen omaasuuren. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Enkös tullut komeasti? sano pohjalainen, kun katolta putos. (Suonenjoki) (KHM) Enne loimi lohkejaa, ennenkun kuves katkejaa. (Alajärvi) (KRA) Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA) Ennehää metsästä jäniksen kesytät, ennenku vieraan lapsen hoijat. (Sortavala) (KRA) Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari) (KRA) Ennen ei heitä tuulemasta, ennenko suae tulloo, eikä vanhapiika torumasta, ennenko itköö. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu) (KRA) Ennen kaitsee kapan kirppuja kuin yhden tyttölapsen. (KHM) Ennen kaittee kapan kirppuja kun kaks yksmiälistä. (Oripää) (KRA) Ennen kantaa leiviskän selässääs ku kilon perseessääs. (Askola) (KRA) Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko) (KRA) Ennen koiralta vesi loppuu, ennen kon juomarilta viina. (Muurame) (KRA) Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA) Ennen loppuu työ tekevältä kun uni makkaavalta. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen maa repiää kun huora häpiää. (Heinlahti) (MSA) Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA) Ennen mies siemenen syöp ennenkun maansa myöp. (Hyppälä) (MSA) Ennen paska korjataan ennenkun tupa muutetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen pikkunen ottaa rikan maast ko pitkä tähen taivaast. (Pornainen) (KRA) Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus) (KRA) Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA) Ennen raha ol niin tiukalla, et hopjamarkan hampaat ol kuluneet pois ennenkun se kerkis Laihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA) Ennen seitsemän paria härkiä kääntää kuin pahan ämmän pään. (KHM) Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini) (KRA) Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA) Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna) (KRA) Ennen veri päästä kö ves silmäst. (Viipuri) (KRA) Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Inkeri, Toksova) (KRA) Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi) (KRA) Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula) (KRA) Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi) (KRA) Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA) Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi) (KRA) Ens lumi ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi) (MSA) Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen) (KRA) Ensimmäinen tarvis ei kasso takimmaista. (Säkkijärvi) (MSA) Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA) Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi) (KRA) Ensimmäiseen hyvvään ei auta hyväksyä eikä ensimmäiseen pahhaan pahastua. (Säkkijärvi) (MSA) Ensimmäisen akan antaa Jumala, toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru. (Koivisto) (KRA) Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki) (KRA) Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA) Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA) Ensin mies tutkitaan, siit vasta selkään hutkitaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA) Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA) Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA) Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA) Enstev veletiäl lakanat ja sittem piletiäl lystiä. (Hollola) (PLK) Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA) Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola) (KRA) Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA) Erest flikka ja takka sikka. (Pyhäranta) (KRA) Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA) Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA) Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA) Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja) (KRA) Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele) (KRA) Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA) Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA) Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA) Erihän se on kun ämmät tanssii. (Säkkijärvi) (MSA) Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA) Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA) Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA) Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA) Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA) Erkki rukkiit kylvää, Erkki rukkiit harventaa. (Säkkijärvi) (MSA) Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA) Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA) Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA) Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA) Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA) Ero tul kur riaska! (Hollola) (PLK) Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA) Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA) Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA) Esityslista on littonen kun meijeritili. (Ähtäri) (KVL) Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA) Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA) Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA) Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA) Eteenpäin matokin menee. (Vesanto) (KRA) Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA) Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA) Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA) Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA) Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA) Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA) Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA) Etenkehaten keviällä käellä. (Säkkijärvi) (MSA) Ethän sä tästä maksua ota, kun kerran muutoonkin olit tänne matkalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Etkö sinä hyvä höperö ymmärrä? (KHM) Etteenhän se kerra viel tulloop hälle issellekkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA) Ettäällä on voi vasikan takanna. (Säkkijärvi) (MSA) Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA) Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA) Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA) Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA) Eukon osalla ei päästä kun tuomaanpäivästä jouluun. (Säkkijärvi) (MSA) Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA) Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)
F
muudaFlikka soon joka saa, ja poika soon joka pääsöö. (Laihia) (KRA) Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi) (KRA) Frenki on piian mies. (Vihti) (KRA) Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti) (KRA) Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori) (KRA)
H
muudaHaapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA) Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA) Haapanikki kun leipä loppu, tuska tul kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkala) (MSA) Haasta ja hohota! (Säkkijärvi) (MSA) Haasta miestä kaiken päivää mut älä virka nimiä (mittään)! (Säkkijärvi) (MSA) Haasta sie, mie piän hevosta. (Säkkijärvi) (MSA) Haasta vennäiks ni akat ei ymmärrä! (Säkkijärvi) (MSA) Haastaa ku ois pää toisen kainalossa. (Heinlahti) (MSA) Haastaa kun keitetystä lampaanpäästä. (Säkkijärvi) (MSA) Haastaa mitä sylk suuhuun tuop ja ves leuvalle vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Haastain asiat selvenee. (Lemi) (KRA) Haastamallaha asjat selkiäät. (Säkkijärvi) (MSA) Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo) (KRA) Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA) Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA) Haihtu kun Ilives-Antti kurkiparvesta. (Ähtäri) (KVL) Haiku nousee kun Leku-Antin kantapäästä. (Ähtäri) (KVL) Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA) Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KVL) Haisee kun mesileipä Kokkolan tulipalossa. (Haapavesi) (KHM) Haisee köyhät rikkaan nenään. (Vesanto) (KRA) Haista ennenkun maistat! (Isokyrö) (KRA) Haista hapan ja lerki vetelä! (Heinlahti) (MSA) Haista kissan rikkinäinen, se on siulle äkkinäinen! (Heinlahti) (MSA) Haista paska ja rallata päälle! (Säkkijärvi) (MSA) Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA) Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA) Haittana laiska riihessä. (Paltamo) (KRA) Hajotkaa, sanoi poliisi itikoille. (Nilsiä) (KHM) Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA) Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA) Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA) Hakkuut voivat alkaa pappilan messässä. (Säkkijärvi) (MSA) Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA) Halaus halun lisää, suun anto hyvän sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA) Hale, vilutauti siun päälleis tulkoon, järven hako siun selkääs rahnikoon! (Säkkijärvi) (MSA) Hali-fruti-pruttis, näin minä vain Kyröön poijillen prumputtelen! sanoo Laihian flikka ja nosti jalakaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA) Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA) Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi) (KRA) Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale) (KRA) Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA) Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela) (KRA) Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA) Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen) (KRA) Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen) (KRA) Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA) Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA) Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA) Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen) (KRA) Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA) Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA) Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA) Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA) Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA) Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA) Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola) (KRA) Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro) (KRA) Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA) Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA) Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA) Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA) Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA) Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA) Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA) Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA) Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA) Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA) Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA) Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA) Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA) Hapa hyvä harteil mut vaikija vatsal. (Rautu) (KRA) Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA) Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö) (KRA) Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA) Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti) (KRA) Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi) (KRA) Harakka ei oo lintu eikä kotivävy mies. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA) Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA) Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA) Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on paskasa. (Rantsila) (KRA) Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA) Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA) Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo) (KRA) Harijakasta hevoosta ja pitkätukkaasta piikaa on harvas taloos, mutta meillä on, sanoo Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA) Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA) Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA) Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet. (Hollola) (PLK) Harmaita ja kauniita kun Laukaan varkaat. (Evijärvi) (KHM) Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA) Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA) Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA) Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA) Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA) Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA) Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA) Hartijat kum poikavariksel. (Hollola) (PLK) Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA) Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA) Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA) Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA) Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA) Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA) Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA) Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA) Harvahammas taivaan lammas! (Säkkijärvi) (MSA) Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA) Harvaksien ku herroja kirkos. (Hollola) (PLK) Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA) Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA) Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA) Harvoha sokija lusikkaa lihapalanen sattuu. (Savitaipale) (KRA) Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA) Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA)) Harvoin kataja mahlajoi, harvoin laiha hikoo. (Korpilahti) (KRA) Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA) Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA) Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA) Harvoin naapurista hullumpana palaa. (Oulu) (KRA) Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola) (KRA) Harvoin niillä suutarin lapsilla on kenkiä ja räätälin lapsilla housuja. (Terijoki) (KHM) Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA) Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA) Harvoin on korpin pesästä jouhtenen munii löyvetty. (Pielisjärvi) (KRA) Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA) Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki) (KRA) Harvoin se saapasniekka saapas jalas käyvyy ja plotniekka omas tuvas ellää. (Inkeri, Spankkova) (KRA) Harvoin vuohta kehutaan, miniää ei millonkaan. (Ähtäri) (KVL) Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA) Harvon se luu koirran kassassa säilyy. (Maaninka) (KRA) Harvon sonni vasikoetaan nuoloo. (Sotkamo) (KRA) Harvonhan vanha vikasee tuntoo. (Teikarsaari) (MSA) Hassu se on, joka toisen käskyllä päänsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA) Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala) (KRA) Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA) Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA) Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA) Hattu ja vyö, pyhä ja yö, ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA) Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA) Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA) Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA) Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA) Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA) Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes) (KRA) Haukakkaa piimää palijo ja leipää vähä! sanoo Luhtalan momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA) Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA) Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA) Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi) (KRA) Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA) Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA) Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA) Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA) Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA) Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA) Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA) Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA) Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA) Heelmistään puu tunnetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Hei hulinaa, sano akka kun kirnuun pieri. (KHM) Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA) Heikin heljät. (Sirkjärvi) (MSA) Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA) Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA) Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA) Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA) Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA) Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA) Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA) Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA) Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA) Heiluta tölhöä, narraa hölmöä, kalahuksen saat kummaltai! (Säkkijärvi) (MSA) Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA) Heiniä myyvvää, suolavettä syyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Säkkijärvi) (MSA) Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti) (KRA) Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA) Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA) Heittelie kuj Jumala kerjäläist. (Hollola) (PLK) Helepompi on hallita yks hullu kun yheksä. (Ähtäri) (KVL) Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA) Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA) Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA) Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu) (KRA) Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA) Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA) Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva) (KRA) Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA) Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi) (KRA) Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA) Hellät työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA) Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA) Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA) Helmikuun heliät päivät maaliskuussa maksetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA) Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA) Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA) Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA) Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA) Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA) Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA) Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA) Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA) Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA) Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA) Helppoha se on tapettua tappaa. (Laihajärvi) (MSA) Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA) Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA) Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA) Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA) Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA) Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA) Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA) Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA) Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA) Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA) Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA) Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA) Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA) Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA) Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA) Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA) Henkäv välil! sano Iitim mies sulelle. (Hollola) (PLK) Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA) Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA) Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA) Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA) Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA) Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA) Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA) Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA) Hermannilta heinään, joelilta juosten. (Säkkijärvi) (MSA) Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA) Herneet ja pavut jos ei oo vappunna vaossa, ei ne paksa pohtimessa. (Ylämaa) (MSA) Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA) Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA) Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA) Herra ku härkä vaik eij joo viran märkää. (Säkkijärvi) (MSA) Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi) (KRA) Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA) Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku) (KRA) Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA) Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA) Herra se on herrallakin. (Simo) (KRA) Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski) (KRA) Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA) Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi) (KRA) Herralt tulloo hyvät päivät, Herralt tulloo pahat päivät. (Säkkijärvi) (MSA) Herran pelko on viisauven alku. (Rovaniemi) (KRA) Herran pieksut ovat nyt rouvvan jalassa. (Salajärvi) (MSA) Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria) (KRA) Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA) Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA) Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen) (KRA) Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA) Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA) Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA) Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA) Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA) Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA) Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA) Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA) Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki) (KRA) Herrat sen paremmin tietää, jotka ossaa lukkee ja kirijottaa. (Ähtäri) (KVL) Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale) (KRA) Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA) Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA) Herroille ja hulluille ei maksa näyttää kesenerästä työtä. (Säkkijärvi) (MSA) Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi) (KRA) Herroja harmittaa, kun talonpoika hyväl hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA) Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA) Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA) Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA) Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA) Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA) Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA) Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA) Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA) Hevoihhan se oj joka juopoller rahaa tienaa. (Hollola) (PLK) Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki) (KRA) Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva) (KRA) Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA) Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA) Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA) Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA) Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA) Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA) Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA) Hevosella vain eikä millään hakavasikalla. (Ähtäri) (KVL) Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA) Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA) Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA) Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA) Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA) Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen) (KRA) Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA) Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA) Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula) (KRA) Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA) Hevossontakin hyvvää ois, jos sen voissa paistas. (Ähtäri) (KVL) Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA) Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA) Hevosta kun henkiä, akkaa kun vankia. (Säkkijärvi) (MSA) Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA) Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA) Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA) Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka) (KRA) Hieno käytös kun Tervasniemen lehemällä. (Ähtäri) (KVL) Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA) Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA) Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA) Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA) Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA) Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA) Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA) Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA) Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA) Hiiret ovat vallollaan kun kissa ei oo kotonna. (Säkkijärvi) (MSA) Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA) Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA) Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA) Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA) Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA) Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA) Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA) Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA) Hik laiskan syyvvessä, vilu työtä tehessä. (Säkkijärvi) (MSA) Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA) Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA) Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA) Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA) Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA) Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA) Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA) Hilirimpsis ja markalla maailman ympäri ja toisella takaasin! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA) Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA) Hiljaa kun äimät käävässä. (Ähtäri) (KVL) Hiljaa lapset lehterissä, taikka minä saarnaan koko päivän! (KHM) Hiljaa mi huoniessav vaikkei siin seiniäkän olis. (Hollola) (PLK) Hiljaisen kanssa maailmassa ei ikuista ristii kanna. (Koivisto) (PSK) Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA) Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA) Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA) Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA) Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA) Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA) Himot ne on hiirelläkin ja tunteet tiakonissalla. (KHM) Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA) Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA) Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA) Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA) Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA) Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA) Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA) Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA) Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA) Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA) Hittaita herrain kiiruut. (Heinola) (KRA) Hitto ol tuo Peltohinnu, ku sanan kylälle vei! (Säkkijärvi) (MSA) Hiuksina paha ämmä, harjana hyvä hevonen. (Pomarkku) (KRA) Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA) Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA) Hjuva tulemas, Vääksy palamas, sano ryssä. (Hollola) (PLK) Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA) Hoh hoikkaa, risat roikkaa, eij o aikaa että paikkaa. (Hollola) (PLK) Hohottaa ku Kesälahen kirkkomies. (KHM) Hohtaa Hollolast pappilaa(n). (Hollola) (PLK) Hoi, äläkää pyärittäkö, ei täälä oo taloonväkiä kotona! huuti vanhaemäntä siihen aikhan, kun ensimmääset puhelimet Laihiallen tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hoikka poika Hollolast, mut vetäkäis solmuu! (Hollola) (PLK) Hollihevosen suuhun ei katota. (Muuruvesi) (KRA) Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä. (Hollola) (PLK) Hollolass o hopeakirkko, Asikkalas ailaskoppi. (Hollola) (PLK) Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa. (Hollola) (PLK) Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA) Hopia huolta, vaski vaivaa, paperi pahhaa mieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Hopiateetä meillä aina juarhan, sanoo Laihian miäs kun vettä leivän kans särpes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA) Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA) Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA) Horjahtaa hevonenkiin vaik on neljä jalkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA) Horjahtaap hevonenkiin neljältä jalalta niin miks ei ihminen kahelta. (Säkkijärvi) (MSA) Hosumalla ei saa kun kuspäisiä kakaroita. (Säkkijärvi) (MSA) Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA) Hotkit tuulta pitkän nenäs kans! (Hollola) (PLK) Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA) Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA) Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA) Hovis on hovin hotteet, siel on kaks kahlekoiraakiin. (Vilajoki) (MSA) Huano aika - ei muita savottoja kun naurihinsiämenen halakoomista Laihialla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Huanoa en syä enkä renkiä riijaa. (Hollola) (PLK) Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA) Huh, huh, kun on hussakkaa, ettei nää kustakkaa. (Ähtäri) (KVL) Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA) Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA) Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA) Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA) Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA) Hukassa maalla, hukassa merellä, hukassa viekasten veljien keskellä. (Säkkijärvi) (MSA) Hukham meni poijan koulunkäynti, sanoo entinen isä kun poika joutuu kiinni vekselinväärennöksestä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA) Hukkaam män kur Rekolan kerjäläisel laulu. (Hollola) (PLK) Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA) Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA) Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA) Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA) Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA) Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA) Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA) Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA) Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA) Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA) Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA) Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA) Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA) Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA) Hullu ei tiijjä hyvästä eikä sika suolasta. (Säkkijärvi) (MSA) Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA) Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA) Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA) Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA) Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA) Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA) Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA) Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA) Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA) Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA) Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA) Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA) Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA) Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA) Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA) Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA) Hullu kun en ottanu kurinta, sanoo Eskoon flikka kun ei hyppelhön hajettu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA) Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA) Hullu miäs Huittisista: syä enämpi ko tianaa. (Kokemäki) (KHM) Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA) Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA) Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA) Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA) Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA) Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA) Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA) Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA) Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA) Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA) Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA) Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA) Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA) Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA) Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA) Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA) Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA) Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA) Hullu se joka syömistään kehhuu. (Säkkijärvi) (MSA) Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA) Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA) Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA) Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA) Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA) Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA) Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA) Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA) Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA) Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA) Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA) Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA) Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA) Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA) Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA) Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA) Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA) Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA) Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA) Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA) Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA) Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA) Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA) Hulluja ei huoli kylvää eikä kyntää, niitä kasvaa muutenkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hulluja ei kynnetä, eikä kylvetä, ne kasvaat itestää. (Koivisto) (PSK) Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA) Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA) Hulluja on yhdeksänkymmentäyhdeksän lajia, ja se sadas on liika viisas. (KHM) Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA) Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA) Hulluk sie oot vai paitak siuvva hankaa? (Säkkijärvi) (MSA) Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA) Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA) Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA) Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA) Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA) Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA) Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA) Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA) Humala on juomarin jumala. (KHM) Huojuu ku siikajokelainen. (Säräisniemi) (KHM) Huokaus tulie hyvissäkiv vaatteis, saatikka tälläsis. (Hollola) (PLK) Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA) Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA) Huol se huonoks vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA) Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA) Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA) Huolitko sie (syöpkö) minjä vai annetaak kissalle? (Säkkijärvi) (MSA) Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA) Huono lintu pesänsä likkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Huono talo se on, joka ei kahta laiskaa elätä. (Ähtäri) (KVL) Huonosta kuulosta on hyvä apu. (KHM) Huorra lasketaa huoniesie, varast ei valtakuntaanka. (Hollola) (PLK) Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA) Hurija luanto on paree kun tuhat markaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hurskas luonto ja repäisevä meininki. (KHM) Huulet on er paria. (Säkkijärvi) (MSA) Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia) (KRA) Huuto on hädän veli. (Ristiina) (KRA) Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori) (KRA) Hylkypoika, hylepoika, hylky issääs, hylky emmääs, hylky olet issekkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hymy minkä laitat maailmalle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi) (MSA) Hyppälä ol ennen niin utuköyhä, ettei siellä aurinkokkaan paistant kun joulunna ja juhannuksenna. (Säkkijärvi) (MSA) Hyppälä on hyvä kylä mut sinnei sovi kaikki, ei sinne sopint Lienan Eeron Maikki. (Hyppälä) (MSA) Hyppää kun paarman piikki perseessä. (Ähtäri) (KVL) Hythet, luthet ja mathet on kälvhiläisten suolakaloja. (Lohtaja) (KHM) Hyttilän miehen kiire (viime tipassa). (Ylämaa) (MSA) Hyttilän mies tekköö kaikki huomenna. (Ylämaa) (MSA) Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen. (Ähtäri) (KVL) Hyvin on pullat uunissa, ei pala eikä paistu. (Kuusankoski) (KRA) Hyvin vetelee, sano Urialan likka, kun selekääsä sai. (Evijärvi) (KHM) Hyviv vetiä, sano Hollolam miäs muijalle kun ol pulonnur rejest humalapäissiäj ja muija kelkal kotiav vei. (Hollola) (PLK) Hyviä meilä huonotki. (Hollola) (PLK) Hyvä antaa vähästäkkiin, paha ei anna paljostakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) (Hyvä = hea) Hyvä kello kauvvas kuuluu, paha kauvemmas rämpyttää (kalkattaa) (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä koira kuoltuaan, paha elettyä. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä kun ei oo tullu ennen ostettua, kun soon ny valamis, sanoo Laihian isäntä piikkipyärätraktorista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvä kun tulitta, mutta viälä paree kun lähärettä, sanoo laihialaanen viarahillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvä laps oksentaa, paha laps paskantaa. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä mies ei aja koiraaseenkaa, paha mies aijjaa akkaseenkii pakkaseen. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on koirakii kuoltuaa, paha elläissään. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on neuvo nurkastakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on toista haastaa, paha issiä puhua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on tyttökii tyhjään kätteen. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä paha joksikin. (Rauma) (KRA) Hyvä sopu siijjaa antaa, paha tieltä työntää. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä sydän huoraksi saattaa, vapaa tahto varkahaksi. (KHM) Hyvä tul vuos, jaksakoot kintut sittua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä Tuomas joulun tuopi, Nuutti pois karkottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä (vanhus) turvanna, paha vastuksenna. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä ääni kun laihialaasten kakularees. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvähän ison pinon vieressä on lastuja poimia. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvähän koirakii on kuoltuaan. (Heinlahti) (MSA) Hyvähän kuttuiss on kulkea. (Hollola) (PLK) Hyvähän pitkän pinon vieressä on maata. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvähän tapettua on nylkijä. (Laihajärvi) (MSA) Hyvähän toisen takapuolella on tulleen istua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyväl on hyvä aijaa vaik on vaikee valjastaa. (Koivisto) (KOH) Hyvältä maistuu, sano lohtolainen, kun Peihton krinnillä vasikan häntää jyrsi. (Kälviä) (KHM) Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA) Hyväst nys sittej, josei nähläk kun nahkurin seinäs. (Hollola) (PLK) Hyväst suunniteltu (alotettu) työ on jo puoliks tehtynnään. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA) Hyvästir rakas maalima, minä menen nyt taivaasie. (Hollola) (PLK) Hyvät hylkiit, huonot pyrkiit. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvät naip naapurist, pahat taipalien takaa. (Hollola) (PLK) Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola) (PLK) Hä, hä, hässi sikkaa, saat porsaan palkakses! (Heinlahti) (MSA) Häihim mänie joko häviöiksien taikka häpeiksie. (Hollola) (PLK) Häihin mennään häviöks taikka häppeeks. (Tammela) (KRA) Hällä on oma härkä (lehmä) ojassa. (Säkkijärvi) (MSA) Hämmeestä hevosta, Pohojanmaalta akkaa. (Ähtäri) (KVL) Hänellä on oma lehmä ojassa. (Säkkijärvi) (MSA) Häntä ylös, sano luumäkeläinen. (Joroinen) (KHM) Häpiä sanova, kipiä kärsiä. (Säkkijärvi) (MSA) Häpiää plootuseppä varjoaan. (Hyppälä) (MSA) Härässä ei olla, sanoo Hiipakan paimenpoika. (Laihia) (KHM) Häsälässä häijjy piika käpy pimpissä kävel. Tieppäs seppä ne pienet pihit, millä se käpy käännetään! (Säkkijärvi) (MSA) Hättäilemällä ei saa muuta kun huonopäisiä lapsia. (Säkkijärvi) (MSA) Hätä (ahkera) ei lue askeliijjaan. (Säkkijärvi) (MSA) Hätä hullu on, ei mies. (Somero) (KRA) Hätä keinon keksii. (Suomussalmi) (KRA) Hätä kälessä, häät tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki) (KRA) Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti) (KRA) Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne) (KRA) Hätäinen tuomio tuottaa hätäisen katumuksen. (Rovaniemi) (KRA) Hätäkö hylkehen meres. (Teuva) (KRA) Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA) Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio) (KRA) Hää ei aattele just nennääsee pitemmälle. (Säkkijärvi) (MSA) Hää on sellanen häkäkivi. (Säkkijärvi) (MSA) Hään on sellanen hammeen hautoma. (Säkkijärvi) (MSA) Hään sannoo sen ensiks, mitä toinen ei sano viimekskään. (Säkkijärvi) (MSA) Hään sannoop esinnä sen sanan, mitä ei sais sanova viimesekskään. (Säkkijärvi) (MSA) Höpisevät kun kihniöläiset kirkonporstuas. (Parkano) (KHM) Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti) (KRA)
I
muudaIerikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA) Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA) Iero kiero kengänraja, variksenmunniin varastaja! (Säkkijärvi) (MSA) Ihimisenä on hyvä olla. (Ähtäri) (KVL) Ihmettä ja kummaa kun muut syövät munnaa ja meil ei oo kannaakaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ihmiim päättiä, Jumala säätiä. (Hollola) (PLK) Ihminen eij joo millonkaan liian varovainen. (Säkkijärvi) (MSA) Ihminen essii parempaa, kala essii syvempää. (Säkkijärvi) (MSA) Ihminen vanhenoo, mut vika senkun nuortuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ihtehän se on koiranpaskaki mättäällä. (Oulainen) (KRA) Ihtestään hyvä pappi saarnaa. (Ähtäri) (KVL) Iisu, ota piree askel jottei kengät kulu, sanoo laihialaanen poijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Iitan päivännä potatin kaivuun. (Säkkijärvi) (MSA) Ijän ilmat ilkeimmät, pohjan pakkaset pahimmat, lännen tuulet lempeimmät. (Kallola-Paakkala) (MSA) Ijän kesä, ijän talvi, ijän ilmat ilkiät. (Säkkijärvi) (MSA) Ilimajokiset silikkiin pieröö ja pettua puroo, sano Salmin kräätäri. (Isokyrö) (KHM) Ilimat pyssyy entisellään, jos ei muutu. (Ähtäri) (KVL) Ilkomen alast kun Kurhilam mullikat. (Hollola) (PLK) Illan virkku, aamun torkku, se tapa talon hävittää (mut aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pittää). (Säkkijärvi) (MSA) Illat pimenööt, mustikka kypsyy. (Heinlahti) (MSA) Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri) (KRA) Iloissaanhan ne immeisen lapset toisijaan tokertaa. (Heinävesi) (KRA) Ilona käki metässä, lapsi pieni lattiilla. (Valtimo) (KRA) Iloonen luanto on paree kun hurstipaita. (Isokyrö) (KRA) Ilta karjan kokoo. (Tuusula) (KRA) Ilta o uamuva viisaamp. (Ristiina) (KRA) Iltarusko ilmarusko, aamurusko päiväpaska. (Säkkijärvi) (MSA) Ingentingen tappisilmä. (Säkkijärvi) (MSA) Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. (Kalevala) Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi) (KRA) Iso kello kauvas kuuluu. (Keuruu) (KRA) Iso lehmä ei muistakkah vaskan olleleh. (Iitti) (KRA) Iso mies tekköö levveitä jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Iso pää, vähä järkke, piän pää, ei ollenka. (Kisko) (KRA) Iso talo ja ruokain koto. (Hollola) (PLK) Isolla on ison tekijäiset. (Porvoo) (KRA) Ison pinon viäres on hyvä lastuja noukkia. (Pöytyä) (KRA) Ison talon piiat on kuin pienen talon tyttäriä. (Äänekoski) (KRA) Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi) (KRA) Isoolla miehellä on isoot housut. (Lapväärti) (KRA) Isooltajoelta, Jumala nähköhön, johona ei oo koskaa mäntää suuruksehen kastettu. (Kauhajoki) (KHM) Isoost aina enämmän saa, mutta piänest on parempaa. (Isokyrö) (KRA) Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki) (KRA) Isosesti isoset pieree. (Huittinen) (KRA) Isossa talossa isot pierut. (KHM) Isosten taurit ja kööhän pano ova molemmat maelmall isos huuros. (Raisio) (KRA) Isosti se iso pieree. (Tornio) (KRA) Isot rosvot piältä kahtoo, kun pienijä piiskataan. (Sotkamo) (KRA) Isselle ei kelpaa mut toisellekkaan ei antas. (Säkkijärvi) (MSA) Issestäänhän paha pappi saarnaa. (Säkkijärvi) (MSA) Istu ales ettei ilma pilainnu! (Hollola) (PLK) Istukaa, ei hetikään niin pieretä. (Ähtäri) (KVL) Istumast on pare lähte. (Kaarina) (KRA) Istun tuohon, sano Valkealan mummo, kun lankes. (Valkeala) (KHM) Istutaan Jussilan juhulaa. (Ähtäri) (KVL) Istutaan Nastolan istumiist. (Hollola) (PLK) Istuu kun Muolaan morsian, tekköö Mullin tyttöin töitä. (Säkkijärvi) (MSA) Isä hullu, emo hullu, mistäs poika olis mieltä saanut? (Koivisto) (KRA) Isä putkee, poeka marjaa, muu pere muuramee. (Virtasalmi) (KRA) Isähänsä illokuono, törselö tekemähänsä. (KHM) Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi) (KRA) Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho) (KRA) Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA) Isännän jalka pellon höystää. (Hyppälä) (MSA) Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA) Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola) (KRA) Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski) (KRA) Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala) (KRA) Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA) Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA) Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku) (KRA) Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA) Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA) Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA) Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ite miäs sen tekkee, ko hirtetään. (Yläne) (KRA) Itehhän se akka ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA) Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA) Itekullai on oma kyytisä, sanoi akka kun uunilta putos. (KHM) Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi) (KRA) Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA) Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA) Itkien mäne ja nauraen elä. (Korpiselkä) (KRA) Itkis mustalaispoikaki ku pääsis alakuhun. (Alavus) (KRA) Itkiskiin kun sais alun. (Hollola) (PLK) Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA) Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA) Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula) (KRA) Itse on paras renki. (Nokia) (KRA) Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA) Itsekullakin on oma kyyttinsä. (Simo) (KRA) Itsestäns toisen tuntee. (Nummi) (KRA) Itsestään paha pappi saarnaa. (Heinjoki) (KRA) Itsestään se lukkarikin nuotin tietää. (Ranua) (KRA) Itte nai, itte nauttii. (Alavus) (KRA) Ittestiäm paha lajil lukie. (Hollola) (PLK) Ittestääs viisas lain lukee. (Kärkölä) (KRA) Itä ei lopeta tuulemista ennenkun sattaa, paha akka huutamista ennenkun itköö. (Säkkijärvi) (MSA) Itä illal, läns aamul. (Lavansaari) (KRA) Itä illalla tuuloo, mertuul käyp miehen kans makkaamaan. (Teikarsaari) (MSA) Itä illasta kenkii, kaakko kaikenpäiväses. (Säkkijärvi) (MSA) Itä illasta väkkii, läns männöö miehen kans makkaamaan. (Säkkijärvi) (MSA) Itätuuli ilkiä tuuli, viepi kalat kattilasta. (Oulu) (KRA) Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA)
J
muudaJa nyt se alako, sano valokuvan tekijä. (Laukaa) (KHM) Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano Hollolam poika kun tappelun alotti. (Hollola) (PLK) Jaa jaa, pojat, hyljätkää papumaa, niin papumaa hylkää teidät! (KHM) Jaa, tootta niitä Jurvan höyliä. Moomma Laihian laskuja! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jaa-a, kyllä se otti nyt uuren styylin, sanoo Laihian flikka kun makas yän poijan kans ja käyy aamulla pisimäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jaakko heittää kylmän kiven järveen. (Säkkijärvi) (MSA) - Jaan viskab kuuma kivi merre, Jaak jahe ja Mihkel külma. Jahampsis, sanos Lemu flikk ko ruatt lopus. (Uusikaupunki) (KHM) Jahka minä, sano hämäläinen. (Vilppula) (KHM) Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA) Jatkaa kuj Jaalam miäs hiivaa. (Hollola) (PLK) Jempti kun mummur röijy. (Hollola) (PLK) Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA) Jo oli kirkko täynnä, kun ei pappi mahtunu. (Ähtäri) (KVL) Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi) (KRA) Jo nyt ollaa joutavas, ku on pappi soutamas. (Inkeri, Keltto) (KRA) Jo nyt tul ihan hännätön häpiä! (Säkkijärvi) (MSA) Jo nyt tul tupen rapina! (Säkkijärvi) (MSA) Jo ol leikki leiväst ja tuska tupakast. (Hollola) (PLK) Jo otti olkileipä ja kaurakakkara! (Säkkijärvi) (MSA) Jo rupes meilänlil likka tienaamaa. (Hollola) (PLK) Jo siuvva on Luoja rakastant ku on luont, lunastant ja päälle viellä ravieearant (rokonarpiselle) (Säkkijärvi) (MSA) Jo tapas talvi kesäriipineissä! (Säkkijärvi) (MSA) Joha heitti puukirviel vasten naamaa. (Hollola) (PLK) Johan nyt on huulet hukassa, kun kiel maata vettää! (Säkkijärvi) (MSA) Johan nyt on markkinat ja huomenna toripäivä! (Salajärvi) (MSA) Johan nyt on piru merrassa! Kierrä hännästä ja viskaa katolle! (Säkkijärvi) (MSA) Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi) (KRA) Jok on nopein suussa, se on nopein perseessä. (Enontekiö) (KRA) Jok on ylpie, sen nälkä nylkie. (Hollola) (PLK) Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA) Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA) Joka annetun antaa, sitä Jumalaki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA) Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA) Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA) Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken vaimoks (mieheks) (Lohtaja) (KRA) Joka ei mieltäns pahota, ei se tapojaas paranna. (Hollola) (PLK) Joka ei musta tykkää, ei tiärä komiasta mitään, sanoo Laihian flikka iltamas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku) (KRA) Joka ei tykkää tyylistä, menkhöt meiltä pois, sanoo entinen anoppi vävyllensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava) (KRA) Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila) (KRA) Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti) (KRA) Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA) Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA) Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori) (KRA) Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA) Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori) (KRA) Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA) Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA) Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA) Joka hevostaan lyöpi, se on paha akalleen. (Rantsila) (KRA) Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA) Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA) Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä) (KRA) Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane) (KRA) Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. (Rovaniemi) (KRA) Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala) Joka kyytill ajjaa, se ommaas säästää. (Ulvila) (KRA) Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA) Joka likaan rupee, se tahraantuu. (Noormarkku) (KRA) Joka luvata työle, se lusikata ruuvale (Nurmes) (KRA) Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti) (KRA) Joka mettässä kasuaa, mettä sen voittaa koko ikänsä. (Sodankylä) (KRA) Joka miekkaan tarttuu, se tuppeen hukkuu. (Laukaa) (KRA) Joka mies ossaa pyytää mut harva säästää. (Lavansaari) (KRA) Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen) (KRA) Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku) (KRA) Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA) Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA) Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA) Joka on herja hevoselle, se on paha akalleen. (Joroinen) (KRA) Joka on herra nuorena, se on narri vanhana. (Pieksämäki) (KRA) Joka on nopsa nuorena, se on virkku vanhanaki. (Pieksämäki) (KRA) Joka on nuorenna nuuka, on vanhanna saita. (Säkkijärvi) (MSA) Joka on paha hevosellees, se on paha muijallees. (Vanaja) (KRA) Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti) (KRA) Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA) Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA) Joka ossaa yhtä, se ossaa toista. (Säkkijärvi) (MSA) Joka ottaa neulan, se ottaa naulanki. (Hollola) (PLK) Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen) (KRA) Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA) Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA) Joka paljon valkkaa, saa pahan palkkaa. (Tyrvää) (KRA) Joka pettua purroo, se paljo surroo. (Kivijärvi) (KRA) Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA) Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki) (KRA) Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju) (KRA) Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK) Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo) (KRA) Joka ruokans hotkii, se muijaans potkii. (Hollola) (PLK) Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA) Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie. (Hollola) (PLK) Joka syyttä suuttuu, se lahjata leppyy. (Säkkijärvi) (MSA) Joka tahto kiitost, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA) Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA) Joka taskus rahaa kun laihialaasilla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA) Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka toisellek kuoppaa kaivaa, ittes siihip pyllyää. (Hollola) (PLK) Joka toista pilekkoo, sen käyp ommaa nilekkaa. (Sulkava) (KRA) Joka tuuleen kylvää, se tyhjää leikkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka tuuleen soutaa, se tyyneen löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Joka tyynen makkaa, saap tuulen soutaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka vaaraan männöö, se vaarassa hukkuu. (Säkkijärvi) (MSA) Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula) (KRA) Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua) (KRA) Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki. (Rauma) (KRA) Jokahiim pitie huolen omistaa, Jumala kaikist. (Hollola) (PLK) Jokainen on verreese vertainen, nahkaase täyteinen. (Inkeri, Toksova) (KRA) Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA) Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA) Jokanen laillaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jokanen ommaansa, Jumala meitä kaikkia. (Säkkijärvi) (MSA) Jokanen vettää sellasen puukon ku tupesta tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Jokasee on omas ottaminee ja toisee oma jättäminee. (Paimio) (KRA) Jokon mua paree, hypäkhön pyörälleni! trossaa Laihian isäntä juavuksis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA) Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA) Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä) (KRA) Joll on sulhain, sill on suru, joll on laps, sill on kaks. (Elimäki) (KRA) Jolla ei oo riihinuttua, sillä ei oo kirkkotakkia. (Ähtäri) (KVL) Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA) Jolle ei rukkiinen pieru kelepaa, antakoon mennä sivu. (Ähtäri) (KVL) Jollei katto kaali itteäh, niin syöttäköh kylän pukil. (Artjärvi) (KRA) Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori) (KRA) Jollei siat syö, niin kyllä soinilaiset syö. (Ähtäri) (KVL) Jollen mää Ähtäristä akkaa saa, niin mää mennä töpötän Töysään. (Ähtäri) (KVL) Jolsei Jumala sauta, niin se tuloo vastahan. (Alavus) (KRA) Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö) (KRA) Jonsei aika muutoon kulu, teherhän vekseli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jonsei sika syä, niin kyllähän piika syää. (Nurmo) (KRA) Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen) (KRA) Joo joo, sanoo Kannuksen likka ja taas pisti kessuja piippuhu. (Kuortane) (KHM) Jooluuha ne o piijat ja naariit hyvijä. (Konnevesi) (KRA) Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen) (KRA) Jopa nyt ollaan joutavassa, kun on soinilainen soutamassa. (Ähtäri) (KVL) Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA) Jos ei haastajalla huolta, ei puhheella puolta. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei Jumala salli, ni ei taut tapa. (Kivennapa) (KRA) Jos ei markkaa millonkaan puota, ei sitä millonkaan löyvväkkään. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei nuuttipukille mittää anna, sen talo ei kunniaa kanna. (Antrea) (KRA) Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura) (KRA) Jos ei oo Laihialta, niin ei oo palijo mistään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos ei paavalinna pauka, ei sinä kevännä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei pauku paavalinna eikä kylmää kynttelinnä, eij joo helle heinäkuussa (ei jyrkinnäkkään jyräjä). (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei sauna ja pikiöljy auta, niin se on kuolemaksi. (Ylistaro) (KRA) Jos ei sauna ja terva ja viina auta, niin sitten perii hauta. (Lahti) (KRA) Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA) Jos ei sulhasia (kihlaparia) ennen häitä haukuta, on ne huonoja kehuttavakskii. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei tul sukuheh, niin tulee sikahah. (Elimäki) (KRA) Jos eksyt messään, kuuntele kukon laulua, haukkuuhan koira korvessakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et isse pie kuria isselles, tekkööt sen muut. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et kahto ettees, kahto taakses. (Ähtäri) (KVL) Jos et käy naapurissa ni kotontas kiellät. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et oo kunnolla, annan siut mustalaisiin mukkaan! (Laihajärvi) (MSA) Jos et saa miästä, nin ota renkolainen. (Hämeenlinnan mlk.) (KHM) Jos haapapuun kaataa tammikuus se kuivaa yhes kesäs, mut jos sen kaataa kevvääl ei se tahokkaa kuivaa ensikää. (Koivisto) (KOH) Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti) (KRA) Jos halu hyrryttää, kyl sen järki hillittee. (Eura) (KRA) Jos harakat laotamiessä ja korppi tuomarina os, ni ei ykskään mies hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA) Jos hauki kuolee, niin hammas jääpi. (Suomussalmi) (KRA) Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA) Jos Heikki heittää ni Otto ottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA) Jos härkä kynttelinnä räystään alta juop, niin kukko marianna räystään alla jannoon kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Jos isä juop hevosen, niin poeka juop rattaat. (Iisalmi) (KRA) Jos kevväällä aikaseen jyrisöö, tulloo kylmä kesä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos kirroiloo, Jumala puottaa kuuman kiven päähään. (Säämälä) (MSA) Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita. (SSSK) Jos kukko juop mattinna räystään alta, ni härkä kuoloo marianna jannoon. (Säkkijärvi) (MSA) Jos köyhä tiätäs voimans ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa. (Hollola) (PLK) Jos Laihialta jotakin löytää, ei se oo mitään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos Laihian jokhen hukkuus, ei oikein kehtaasi kotona sanua, tuumas kyrööläänen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos laskiaispäivännä lumituisku peittää vestolastut niin on seissemäntoistakymment suurta tuiskua ja poikatuiskut päälle. (Ylämaa) (MSA) Jos laskiaissaunassa ei haasta, ei kesällä syö hytykät. (Säkkijärvi) (MSA) Jos Luoja olis ihmisestä tupakoittian luonu, olis sillä korsteeni pääsä. (Forssa) (KRA) Jos maa vihottaa kevväillä ennekun puut, tulloo hyvä heinävuos. (Säkkijärvi) (MSA) Jos matinpäivän aikanna saap kukko räystään alta juuvakseen niin marianpäivän aikanna härkä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos meet Teuvalle, tuloo räkä leuvalle, mutta Jurvas on hyväs turvas. Taas kun menöö Laihiallen, pääsöö hiallen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos mene Helsinkki taik helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KHM) Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs! (Hollola) (PLK) Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula) (KRA) Jos myöhään syksyllä jyrisöö, on pitkältä sullaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos mä vanahaksipiijaksi jään, paan koko elämän arkitantuksi, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos nai köyhän, saapi nöyrän. (Soini) (KRA) Jos noita noituu, niin kyllä lääkäri lääkittee. (Kihniö) (KRA) Jos ois pelto permannol, sarka saunan lattial, ni niittää nipottelisin, ja syyvä sipottelisin. (Koivisto) (KOH) Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA) Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA) Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA) Jos on muija puhemiehenä, niin sika vihkii. (Orimattila) (KRA) Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi) (KRA) Jos on tammi tasasta, niin kyl helmi heilauttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos on vamma varpaassa, niin on kipu keskellä syväntä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos paita pääl kaskee kaajetaan, ni turkki pääl toukoo tehhää. (Johannes) (KRA) Jos pirkonpäivännä on lehti puussa niin vappunna on lumi maassa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA) Jos purroo mitä sormia tahansa, koskoo se aina samalla viisiin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos pyhhäinmiehiin päivännä on järvet jäässä niin vappunna on sulat. (Säkkijärvi) (MSA) Jos siä kirroilet, Jumala puottaa suuren (kuuman) kiven päähään. (Laihajärvi) (MSA) Jos siä oisit jäniksen sijassa ja lanka luutas kalvas! (Säkkijärvi) (MSA) Jos särki kuttoo turkit päällä, niin haili kuttoo paita päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti) (KRA) Jos taivas on kun rastaan rinta, niin kahen päivän sisällä sattaa. (Ylämaa) (MSA) Jos tietäsin mihin kaatusin, ni pahnat alle laittasin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos tikka nokkii assuinhuoneen seinää, se tietää kuolemaa. (Sirkjärvi) (MSA) Jos toiselle takkaat ni paa käs taskuus! (Vilajoki) (MSA) Jos tuloo kruunu, viän pankhin. Jos tuloo klaava, viän pankhin. Jos jää kantillensa, ostan muarille uuret piaksut, sanoo Laihian faari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos tuul ei tyynny auringonlaskun aikaan, niin tuuloo koko yön. (Säkkijärvi) (MSA) Jos unikeeon päivännä sattaa, sattaa seissemän viikkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos (vaikka) on vaiva varpaassa niin syvämmeen se syyn lykkää. (Säkkijärvi) (MSA) Jos vaivasesta tulloo vouti, nii se siit vasta on vouti. (Säkkijärvi) (MSA) Jos virka menee, niin konsti jää. (KHM) Jos äitee tiätääs mihinä hänen poikansa on, lähettääs vaikka ainuan paitansa, sanoo Jurvan poika kun Laihialla flikan viärhen pääsi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti) (KRA) Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki) (KRA) Jota kovee koulu, sitä paree pappi. (Urjala) (KRA) Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla) (KRA) Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri) (KRA) Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti) (KRA) Joulu juhlista jaloin. (Piippola) (KRA) Joulu on joka vuos, juhannus on vaa kerran kesäs. (Inkeri, Toksova) (KRA) Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan alla. (Kerimäki) (KRA) Joulu tulla jongertaa, liha, leipä lingertää. (Ruskeala) (KRA) Joulu tulla jongertaa, mistäs lihapala lingertää? (Sirkjärvi) (MSA) Joulu tulloo jonger konger, makkara, kakkara kainalossa. (Sirkjärvi) (MSA) Joulu tulloo, juosta pittää. (Iisalmi) (KRA) Jouluaatto pitkä päivä, laiskan ämmän leipopäivä. (Vihti)(KRA) Jouluks talvi, juhannukses kesä. (Jääski) (KRA) Joulun kolmantenna päivännä (tapaninna) tietää vanha akka leipäpalasta jotta päivä on pitemp. (Säkkijärvi) (MSA) Jouluna jottain saaraan. (Loimaa) (KRA) Jouluna päivä kukon askelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa. (Vesilahti) (KRA) Joutaahaj jorista, sano Ahtialam muori kun kirnuum pier. (Hollola) (PLK) Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä) (KRA) Joutaahan jorista, sano Kemin akka, kun kirnuun pierasi. (Utajärvi) (KHM) Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti) (KRA) Joutu leivälle ja suolalle. (Heinlahti) (MSA) Joutu tasapäähään (vankilaan) (Heinlahti) (MSA) Juala saa muttei juapua. (Kuru) (KRA) Jualaj jouluna pitiä, syäläl lihaa laskiaisen. (Hollola) (PLK) Juanpa toisenki kupin, kun on näin hyvää teetä, sanoo Laihian miäs kun kyläs laihaa kaffia sai. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali) (KRA) Jumala ei hulluja hukuta. (Inari) (KRA) Jumala loi aikaa eikä puhunu kiireestä mittään. (Kuivaniemi) (KRA) Jumala loi kalut ja halut. (Jämsä) (KRA) Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku) (KRA) Jumala on rääkkyville vihanen. (Ylikiiminki) (KRA) Jumala pilas Pieksämäe itikoela ja kaeke mualima Mannisila. (Kangasniemi) (KHM) Jumala se merelläkin miestä suojaa. (Lavansaari) (KRA) Jumala taivaassa, katteini laivassa. (Ähtäri) (KRA) Jumala varjelkoon kirkosta ja kirijakaupasta! (Ylikiiminki) (KRA) Jumalall on onnel lahjat, Luojal lykyn avaset. (Hollola) (PLK) Jumalan luoma se on röttönenki. (Laukaa) (KRA) Jumalan sanast ja tolppatiästä ei piläk koskaan erota. (Hollola) (PLK) Jumalan sanasta ja maantiestä ei pie luopuva. (Säkkijärvi) (MSA) Jumalan vesihän se kaekki kasteloo. (Sotkamo) (KRA) Jumalasa on juoksun määrä, ei miehen ripeyvesä. (Hailuoto) (KRA) Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen) (KRA) Juokee, Jorosiin poijjat, joi se ennen isännekkii ja elj paljo rikkaampana. (Joroinen) (KHM) Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola) (PLK) Juonittelee kun iiläinen papin vaalissa. (Mäntyharju) (KHM) Juopuneena tekee, selvänä katuu. (Lehtimäki) (KRA) Juosten on matka joutusampi. (Metsäpirtti) (KRA) Jurvasta saa hyviä äkehen painoja, sanoo Laihian isäntä kun piikaa katteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Justhin piisas, sanoo Laihian akka kun velli kesken loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jutut kul lehmän ostajil. (Hollola) (PLK) Juu juu, sano Jurvan muori, ku hautaan laskettiin. (Nurmijärvi) (KHM) Juu-u sano jaa, muori se makaa yksiv vaa, sano Hollolam mies. (Hollola) (PLK) Juuvvan sarkajuppanoita, Lieksan lievikukkaroita, Poalasmoan potakkamahoja, Nurmeksen nuponeniä, Kylänlahen kyllösiä. (Harjavalta) (KHM) Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola) (KRA) Jäi kuj Jämpsän äijä taivaast. (Hollola) (PLK) Jäi suolan puutteessa talvelle. (Säkkijärvi) (MSA) Jäiksi jänkä luotehella, vaikka keskellä kesäsyäntä. (Ähtäri) (KVL) Jälestä ei jätetä, mutta eellä pian petetään. (Ähtäri) (KVL) Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA) Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA) Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas. (Hollola) (PLK) Järki miehessä komenteeraa. (KHM) Jätethän miähet rumis tähän. Ompa sellaasta tavaraa, jota ei varaasteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jää kylät käymätij ja kyrsät syömäti. (Hollola) (PLK) Jäänheillä maat pidetään, saati meniällä evhät riittävät. (Rovaniemi) (KRA)
K
muudaKaakko viep kalan kattilasta, mut luuvve viep lusikastakiin. (Teikarsaari) (MSA) Kaali lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala) (KRA) Kaalikolkka koiran ruoka, vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki) (KRA) Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja akkaen persiessä on vittu. (Suistamo) (KRA) Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA) Kaffi on kova veromies talos. (Askola) (KRA) Kaffi on lappalaisen rakkaus. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti) (KRA) Kaharesta kappalhesta kun laihialaasen takapuali. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaheksalta se on ihtellisen maatapanoaika. (Ähtäri) (KVL) Kahen puolen jouluvahan talvi tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kahen yön päästä hailit ja vieraat alkaat haista. (Säkkijärvi) (MSA) Kahest päivässä se vanha harajaa, illalla ja aamulla. (Säkkijärvi) (MSA) Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA) Kahist pittää rahat saahessa laskija. (Säkkijärvi) (MSA) Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA) Kahta hyvvää ei olekkaan, luvata ja täyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Kahta rinnan niinkuv vihil. (Hollola) (PLK) Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava) (KRA) Kahvi ei köyhänkään suuta pilloo. (Liperi) (KRA) Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi) (KRA) Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. (SSSK) Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi) (KRA) Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Kai kaikilla rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen. (Tampere) (KRA) Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se mies on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA) Kai paljon kans aina kelpaa, mutta se miäs on joka vähän kans huushollaa. (Lavia) (KRA) Kaik kallistuu, kauppiaan kengän kannatkiin! (Säkkijärvi) (MSA) Kaik näkköö kun vanhaks ellää. (Säkkijärvi) (MSA) Kaik on sällit särkeneet sen Hovin Vapun värkin. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikella rahalla kaffia ja sokuria ja lopulla nisua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaiken kierrät, surmaa et. (Säkkijärvi) (MSA) Kaiken varalta kun vanahallapiijalla tissit. (Ähtäri) (KVL) Kaikesta pääsöö kärsimällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikill o heijä leiviskäs, mut vaevasell on viis naola pääl. (Raisio) (KRA) Kaikilla on kallaa, leipää, mutta harvolla hyvät hevoset. (Ähtäri) (KVL) Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro) (KRA) Kaikki ei mahu keskelle kylää eikä kirkon juurelle. (Ähtäri) (KVL) Kaikki etupenkhin ja valokuvhan, niin kun Laihian lautamiähet! (JPK) Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA) Kaikki loppuu aikannaan, tarpeeks ei saa millonkaan. (Sirkjärvi) (MSA) Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA) Kaikki ne matkalla tarvitaan, mitä tieltä löyvetään. (Karttula) (KRA) Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA) Kaikki se syyvvään, sano Hermanni mettiäispessää. (Ähtäri) (KVL) Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA) Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA) Kaikki kankaan kutoo, muttei taila alottaa eikä lopettaa. (Ruovesi) (KRA) Kaikki Karkku varkaita, kaikki kauhaperseitä. (Ikaalinen) (KHM) Kaikki kelapaa kun ei moiti, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo) (KRA) Kaikkia muuta kattuu mutt ei nuorenna naimistaan eikä varraista ylösnousua. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikkia sairaan miel tekköö kun terveen pierua. (Sirkjärvi) (MSA) Kaikkia sitä lapsen mieli tekee. (Sievi) (KRA) Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö) (KRA) Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen sananlasku) Kaikkihaan Tuulokses rekiä osaa tehlä, emännätkiim pait se Koskelt tullu. (Hollola) (PLK) Kaikkihan köyhän pussissa itää. (KHM) Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA) Kaikkiruokanen se on köyhän lapsi. (Ähtäri) (KVL) Kaikkitöinen kuin pirun renki. (KHM) Kainu mies ei saa kaunista akkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kainu (poika) viissimään kun kerjäläispoika pyytämään. (Laihajärvi) (MSA) Kajaanissa on kaksi katua: toista käy siat satteella ja toista porvarit pouvalla. (Savo) (KHM) Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali) (KRA) Kaks laiska viivyttää, issensä ja toisen ajan. (Säkkijärvi) (MSA) Kaks minä traakkasin, sanoo Laihian poika kun hiihtokilipaaluusta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaks ov vikaa voilla: joko se sulaa tai loppuu. (Hollola) (PLK) Kaks pahhaa, toinen ei tietä anna ja toinen ei tieltä lähe. (Hyppälä) (MSA) Kaksi kovaa vastatuksin: meidän poika ja piru. (KHM) Kaksi rahaa olla pitää jos kilajaa, sanoo Laihian akka kun taskuansa helisteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kala essii syvempää, ihminen essii hyvempää. (Säkkijärvi) (MSA) Kalahuksenhan se koira saap kylässä kulkeissaan. (Laihajärvi) (MSA) Kalhiksi hautaajaaset tuloo, vaikka on rumis omasta takaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kalijaakin tuikahutin ja kryynikukkiakin panin, mikä on kun ei väki syä? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kallellaan kun Artjärven pitäjä. (Hollola) (PLK) Kalossit jalassa ku haapavetisten lehemillä. (Kärsämäki) (KHM) Kalut ovat märkiä ja liukkaita, sano Hollolan tyttö kun kadulla lätäkköön liukastui. (Hollola) (PLK) Kanan villat ja lampaa höyhenet! (Säkkijärvi) (MSA) Kananläjäst ku tehhään inkväärtii, ni se vast on mojovaa! (Säkkijärvi) (MSA) Kannantaves ei kaivossa kestä eikä panentamiel päässä. (Säkkijärvi) (MSA) Kannettu ves ei kaivos kestä, eikä pantu mieli päässä. (Koivisto) (PSK) Kannikan aikanna on koko leipä pyyvettävä. (Muhulahti) (MSA) Kansakoululaisten rakkaus on kuin rotan häntä. (Rovaniemi) (KRA) Kansalla karhui kuajetaan. (Kiihtelysvaara) (KRA) Kansan kattila sakkeempi. (Liperi) (KRA) Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi) (KRA) Kantaja taakkaas tietää. (Uukuniemi) (KRA) Kantoheen vesa kasvaa. (Kuolemajärvi) (KRA) Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki) (KRA) Kantti leivästä, poika talosta. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku) (KRA) Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi) (KRA) Kapteeni on laivassa kun Jumala taivaassa. (Ylikiiminki) (KRA) Karhu kaatajalle, hirvi hiihtäjälle, köysi kaipaajan kaulahan. (Muhos) (KRA) Karhu kun tul, niin Sakoselle tul vilu. (Hyppälä) (MSA) Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio) (KRA) Karhulla on yhdeksän miehen voima, mutta yhden ymmäärrys. (Kuhmoinen) (KRA) Karjalainen ja kettu, savolainen ja susi, pohjalainen ja jauhosäkki. (Hyrynsalmi) (KHM) Karjalainen on kiero, mutta savolaista ei usko pirukaan. (Parikkala) (KHM) Karjan ruoka kahtia, ihmisen ruoka kolmia, reknattiin kynttelistä. (Säkkijärvi) (MSA) Karsi kaski (huhtikuussa) paita päällä, ni tiet touvvon turkki päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Karttaa kun mustalaanen Laihiaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Karvaa myöten koiralle nimi. (Säkkijärvi) (MSA) Karvalan mies hikkoil jo ennenku pääs töihinkää. (Säkkijärvi) (MSA) Karvalasta ei ennen kuulunt kun lapsen itkua ja kirveen hiomista. (Säkkijärvi) (MSA) Karvoista koira tunnetaan. (Hyppälä) (MSA) Karvojakin sais olla, mutta eri fariilla, sanoo mestari kun söi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kas sinne en mee enkä paa hevostanikaan, sano pohjalainen putkaa. (Merikarvia) (KHM) Kaso mutta älä kose, sanoi evakkotyttö. (Hollola) (PLK) Kasso illalla ittää ja aamulla länttä. (Heinlahti) (MSA) Kasso turkin hihasta uutta maailmaa äläkä kiukuttele! (Säkkijärvi) (MSA) Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. (Kalevala) Katajain seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan. (Elimäki) (KRA) Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen) (KRA) Kateus viep kalat merest, kateus viep kalat kattilastkii. (Koivisto) (PSK) Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA) Kato, kato! Hovi Anni pattaan takana. Linkkuveitti hameen taskussa! (pilkattiin alaurpalalaisia) (Ristsatama) (MSA) Katos kun voi lämpösen leivän päältä. (Ähtäri) (KVL) Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki) (KRA) Katsoo kissaki keisarii, vaik uunipäält. (Koivisto) (KOH) Katteen kattila ei oo milloinkaan sakee. (Koivisto) (PSK) Kattele vain rikas akka ittelles, haukkuu se köyhäkin, sanoo Elomaan Vihtori sukulaaspoijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Katti kaksi, koira kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman talon emäntä, ja hevonen vuojen. (Rovaniemi) (KRA) Katto vaan varpaas, sano Keuruun äijä, kun suven ohite ajo. (Vilppula) (KHM) Kattokaa, kuulkaa! sanoo Laihian akka kun lehemä sontii. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Katua saa, muttei saa takasin. (Tyrvää) (KRA) Kaukaa komia kun Laihian lehemä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaukainen sukulainen on vain seitsemäs kirnunvirutusvesi. (Kalajoki) (KRA) Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA) Kaukanen vieras koiraa lyö. (Mikkeli) (KRA) Kaukolast o kaha matka: Hiitolaa ja helvettii. (Kirvu) (KHM) Kauneus on katoavvaa mut rummuus senkun lissääntyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kauneus vain kohuaa, mutta kun ei se nouse pinnallen, sanoo Laihian flikka tanssiis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kauniithaan noon sammakonkiin nuijapiät. (Hollola) (PLK) Kaunis kakku päältä nähen, vaan on silkkoa sisässä. (Säkkijärvi) (MSA) Kaunis on kakku päältä päin, mutt akanat on alla kuoren. (Lapinjärvi) (KRA) Kauppa se on mikä kannattaa, markka tulloo, kaks männöö. (Säkkijärvi) (MSA) Kauppahan se on mikä elättää, maankasvu on onnessa. (Jokikylä) (MSA) Kaupungis on käyty, eikä oo markkaakaan menny, sanoo Laihian isäntä kun polokupyärällä Vaasas käyy. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaura on pietarinpäivään ast pellossa niin kun salvossa. (Salajärvi) (MSA) Kauvvan kestiit koiran kaulassa makkarat! (Säkkijärvi) (MSA) Kehhuu kellukkarikas, vuan ei kehu kelepo rikas, eikä täys kukkaro helise. (Joroinen) (KRA) Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA) Keikuttelishan sen keskipaikan, kuka alottas ja lopettas. (Säkkijärvi) (MSA) Keitin sulle kalaa, jotta väkikin saa kalanmakuusia pernuja. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo hulluu, et saa miältä. (Anjala) (KRA) Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi) (KRA) Kel ei oo riihirimpsuttimia, sil ei oo kirkkokempsuttimia. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on kenkä kengän päällä, sil on velka velan päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on kiel kerkein, sil on evus (asja) selkein. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on paikka paikan päällä, sil on markka markan päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto) (KRA) Kell on akka, sill on vakka. (Pori) (KRA) Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA) Kell' onni on, se onnen kätkeköön. (Eino Leino) (SSSK) Kello käyp Pamppalan puutiellä. (Salajärvi) (MSA) Kellot eij ou ku päivämiehijä varte. (Savonlinna) (KRA) Kellä on parta, sill on valta. (Nummi) (KRA) Kellä on suur pers, sill on suuret housut. (Elimäki) (KRA) Kelpaa se ajakseen vaa ei iäkseen. (Säkkijärvi) (MSA) Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA) Kelpo herra sarassa, lontti talokas verasssa. (Pori) (KRA) Kelpo mies ellää vaikka harmajala kalliola. (Kemi) (KRA) Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti) (KRA) Ken ei kule etteenpäin, jää jäläkeen. (Ähtäri) (KVL) Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA) Ken löyhköjen sotaa lähtöö, se pierun kanssa hauvataan. (Impilahti) (KRA) Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki) (KRA) Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi) (KRA) Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA) Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA) Kenen kanta (jalka) kapsaa, sen suu napsaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen kiel kerkein, sen rinta selkein. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen leipää syön, sen virttä laulan. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen pöksyjä tässä paikataan? (Säkkijärvi) (MSA) Kenen ranta, sen kala. (Vuokkiniemi) (KRA) Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo) (KRA) Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA) Kepillähän toinen toisen ommaa koitteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA) Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti) (KRA) Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio) (KRA) Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi) (KRA) Kerrallaha laiska isseese tappaa. (Lappee) (KRA) Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia) (KRA) Kerran kurk puuhuun ja sillonkii jalka poikki. (Säkkijärvi) (MSA) Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti) (KRA) Kerran köyhä herrain puheella, silloinki itkusilmin. (Pori) (KRA) Kerran mies petetään mut ei kahist. (Säkkijärvi) (MSA) Kerran sikaki pohjantähren näkkee. (Suodenniemi) (KRA) Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto) (KRA) Kerranhan se kituvalle pää tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla) (KRA) Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes) (KRA) Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi) (KRA) Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA) Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi) (KRA) Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia) (KRA) Kerta se on ensimmäinkii. (Orimattila) (KRA) Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä. (Hollola) (PLK) Kestä paljon puhutaan, siitä paljon pietään. (Sirkjärvi) (MSA) Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA) Kesä kaikilla, onni yksillä, Jumala jokkaisella. (Rautalampi) (KRA) Kesä keikkuin tulloo, talavi suuta virnistää. (Punkaharju) (KRA) Kesä keikkuin tulloo, talvi suuta vääristellen. (Säkkijärvi) (MSA) Kesä tulla kellittää, lehmät mehtään mellittää. (Maaninka) (KRA) Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä. (Ähtäri) (KVL) Kesällä syövät hyttyset, talvella palelevat hyppyset. (Isojoki) (KRA) Kettu kulukies olla pitääs, sanoo Laihian poika kun Jurvahan friijoohin lähti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kettu on koiralle sukua, ennenkun se syötälle nousee. (Turtola) (KRA) Kettu on koiralle sukua, korppi haukan heimolainen. (Kuhmo) (KRA) Kettukin kenkirajoja joulukseen kokoo. (Hausjärvi) (KRA) Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA) Ketä kerran keksitään, sitä aina arvellaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kevväine päivä vastaa syksystä viikkova. (Säkkijärvi) (MSA) Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. (Kalevala) Kevätsae kasvattaa, syyssae hävittää. (Salajärvi) (MSA) Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat. (Hollola) (PLK) Kierrä kivi, älä kiroa! (Lahti) (KRA) Kierräm min, älä kiroa, sano kivi kyntäjää. (Hollola) (PLK) Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse pahan ämmän kattannolta. (Längelmäki) (KRA) Kiertää kun piru köyhän sielua. (Ähtäri) (KVL) Kihloss ollul likka on kul lämmitettyv velli. (Hollola) (PLK) Kiihtyy ku Kuusamon köyhyys. (Merijärvi) (KHM) Kiiltää kul läkkituopim pohja. (Hollola) (PLK) Kiima on pahempi kun viina. (Hyvinkää) (KRA) Kiinij ja kovasti, sano vallesmanni. (Hollola) (PLK) Kiire kun hitto, ja miehiä ei saa mistään! (Hyppälä) (MSA) Kiire on kun kirpun tapussa. (Säkkijärvi) (MSA) Kiiski ei o kala, tuokkone ei o astiij eikä piika oo ihmine. (Sysmä) (KRA) Kiiski on kaloista vanhin, pata vanhin astioista. (Metsäpirtti) (KRA) Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla) (KRA) Kiiskiss on kalaa ja vossass on rahaa. (Iitti) (KRA) Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi) (KRA) Kiiskistä hyvän liemen suap, mutta lihalla ei tie mittää. (Saari) (KRA) Kiisselii ei maksa männä syömää seitsemän virstan piäst. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu) (KRA) Kiista miestä karkasevi. (Polvijärvi) (KRA) Kiistellen kissat poikia tekkee. (Ähtäri) (KVL) Kiitoksellahan se kissakiin ellää. (Laihajärvi) (MSA) Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi) (KRA) Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi) (KRA) Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku) (KRA) Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala) (KRA) Kiitä illalla ilmaa, partasuunna poikaa, huomenna markkinahevosta, issiä älä ikänään! (Salajärvi) (MSA) Kiitä illalla ilmaa, partasuunna (harmaapäännä) poikaa, issiäs ijän lopulla! (Säkkijärvi) (MSA) Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa! (Iisalmi) (KRA) Kiitä pientä, pyri suuren selkään! (Säkkijärvi) (MSA) Kiitän kirkossa, panettelen pappilassa. (Salajärvi) (MSA) Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski) (KRA) Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki) (KRA) Kippeetä jalakaakos hevonen ontuu. (Ähtäri) (KVL) Kippis, sano Pornasten mies, ko ämpäril hevostaan päähän löi. (Askola) (KHM) Kirjat ja kortit on autuuden merkit. (KHM) Kirjat mänit kaivoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kirjota eles, vaikket rahaakal lähetä. (Hollola) (PLK) Kirkkokarjasta ei ole kotihyötyvä. (Taipalsaari) (KRA) Kirkkomaalta sen näkee, missä pitäjässä rikkaita on. (Lehtimäki) (KRA) Kirkonmaa se on isänmaa. (Ylihärmä) (KRA) Kirppu ja täi laputtivat peräkkäin Mätölle päin. (Sirkjärvi) (MSA) Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA) Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA) Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA) Kirppuja (kykyä) sillä pittää olla joka oravia löytää (saa toimeksi). (Säkkijärvi) (MSA) Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA) Kirvulaisil tulj kiire, ko jääskeläist jättiit. (Kirvu) (KHM) Kissa kiitoksella ellää, koira pään silityksellä. (Säkkijärvi) (MSA) Kissa piikas, koira renkis, harakka hyvä heposes. (Säkkijärvi) (MSA) Kissat ja naiset voittaa altapäin. (Ähtäri) (KVL) Kiteeläisiltä kirkko paloi, siinä helvetti mukana. (Viipurin mlk.) (KHM) Kitu elää, mutta vain Laihialla. (JPK) Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki) (KRA) Kiukkunen kun pikiöljyäijä. (Ähtäri) (KVL) Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA) Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru) (KRA) Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala) (KRA) Kiusa on piänestä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA) Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat) (KRA) Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia) (KRA) Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki) (KRA) Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava) (KRA) Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo) (KRA) Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi) (KRA) Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula) (KRA) Kivi ei o kare. (Espoo) (KRA) Kivinen pelto viljan kasvaa ja kiukkunen eukko työt tekköö, mut vaikiat on ruukata molemmat. (Säkkijärvi) (MSA) Klimppiistä kun lesken rakkaus. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Knapiillapeloo alakas, sanoo laihialaanen kun kirkos kolehtia keräthin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA) Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori) (KRA) Ko loppuu, nii lainataa. (Viipuri) (KRA) Ko näät rikkaasa reijän ni reväse! (Ullava) (KRA) Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA) Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA) Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki) (KRA) Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö) (KRA) Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala) (KRA) Koha se on hänes, sano emäntä ko vasikal selkää juoma heitti. (Koivisto) (KOH) Kohta rikka viattoman hännästä putoo. (Kuhmo) (KRA) Kohtus kaikist paras on. (Lohja) (KRA) Kohtuullisen kurin kissikin tarvittoo. (Ylistaro) (KRA) Kohtuus kaikessa. (Nokia) (KRA) Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa) (KRA) Kohtuus on aina hyvä. (Iitti) (KRA) Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen) (KRA) Koi sanoi toiselle: "Vietinpä rauhallisen talven Laihian kirkon kolehtihaavissa". (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Koira ei lakkaa vahtaamasta eikä koni järsimästä. (Kauhava) (KRA) Koira käsköö häntää, häntä hännän nennää (kinttukarvoja, perskarvoja). (Säkkijärvi) (MSA) Koiraki on nimensä väärti. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA) Koiralle ruoka heitethän. (Ullava) (KRA) Koiran virka, vaan miehen reikä. (Lappajärvi) (KRA) Koiran voitto soon ensimmäänen. (Laihia) (KRA) Koiranputken siun perseis kasvakoon, siit voit istua kun reikärenkussa. (Säkkijärvi) (MSA) Koirat sotii, koirat sopii. (Virolahti) (KRA) Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA) Koita nyt äitee haistella, haisenko mä hieltä vai mikä pökkää, kun ei tykkää, sanoo Laihian poika kun iltamihin lähti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Koivuniemen (Koiraniemen) herra männöö Saparoniemen herralle (Saparoniemeen) kestiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kokemus on paras opettaja. (Sievi) (KRA) Kokemäjen siikaa, Oulun lohta söisin vaikka kohta. (Ikaalinen) (KRA) Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku) (KRA) Kokenut onnensa tietää. (Parikkala) (KRA) Kokille kota ja pata! (Pielavesi) (KRA) Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava) (KRA) Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti) (KRA) Koko käillä työhön ja leipään. (Jämsä) (KRA) Kol miästä reisusa hyvä on, kaks tappelee varkaitten kans ja kolmas ruakkii heosia. (Vampula) (KRA) Kolm oo semmost kon kyttä: olk kenkäst, naskal säkist ja paha ämm akkunast. (Kalanti) (KRA) Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA) Kolme kertaa ko valehtelloo, nii koht uskoo itsekkii. (Viipuri) (KRA) Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kolme kovaa sanaa: Härmä, kirves ja perkele. (Härmä) (KRA) Kolme on kovaa: koivunen halko, venäjälehtitupakka ja rukiinen leipä. (Korpilahti) (KRA) Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen) (KRA) Kolme on tautia kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen) (KRA) Kolme seppää on maailmassa: sika tekee omasta paskastaan uuen paskan, rautio tekee vanhasta rauasta uuen, ja pappi tekee vanhasta saarnasta uuen. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen) (KRA) Kolmee ei saa uskoo: hevosta, naista ja venettä. (Viron Inkeri, Kallivieri) (KRA) Kolmettoist kosijat käivät, mutt tänne miun piikarukan pit tulla. (Suurpäälä) (MSA) Kolokkoja kun kirkot, sanoo Koivuluaman Samppa kun laihialaasia flikkoja näki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kolome hyvvää launantaina: puuro, sauna ja likat. (Ähtäri) (KVL) Kolome kovvoo savo sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki) (KRA) Kolome ol kovvoa päeveä vuoessa: valtionmaksu, siantappu ja kylänluku. (Taipalsaari) (KRA) Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen) (KRA) Kolome on miehellä pahhoo: luuleva eokko ja pakeneva hevone ja valuvat housut. (Virtasalmi) (KRA) Kom hiit konkkapolvi! (Heinlahti) (MSA) Komeutta se on, sanoo Laihian akka kun silimä puhkes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Komiaa miestä kattoo viikon syömättäkin. (Kuivaniemi) (KRA) Komiaa olla pitää, vaikka eläis sitte päivää vähemmän. (Kurikka) (KRA) Komiast laulaa, sano Muolaan mies, kun osti kuorman savikukkoi ja yks soi. (Nurmijärvi) (KHM) Komiasti mutta yhtä kaikki sittekin tarkasti, sanoo Prinkin momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Komiasti pihalle, vaikka tiällä kontatais. (Karinainen) (KRA) Komiasti vaan vaikka kelakalla. (Lapua) (KRA) Komiat Laihialta ja rikhat Vähästäkyrööstä on pian räknätty. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA) Kompura olis hyvä hevoonen, kun se vaan pysyys pystys. (Kuortane) (KRA) Koneella tekee vaikka marakattia. (Laihia) (KRA) Kons rikkaat riitelööt, ni köyhät ovat rauhas. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Konsti miäst auttaa, miäs konstii muistaa. (Säkylä) (KRA) Konsti miästä opettaa, miäs kun konstin muistaa. (Oripää) (KRA) Konsti ne o ku raha maksava. (Muurla) (KRA) Konsti o monellaise. (Eurajoki) (KRA) Konstikos se on konttiin paskata, kun on semmone, joka suuta auk pitää. (Kannonkoski) (KRA) Konstilla koinitaan, vaan ei isoilla munilla. (Sysmä) (KRA) Konstilla ne pahattii persiit naijaan. (Karttula) (KRA) Konstin tiijjän kontillen: jos ei kule, nii kannan. (Varkaus) (KRA) Konstit ei kasva joka kivellä. (Säkkijärvi) (MSA) Konstit ne on, jotka pellaa. (Kemi) (KRA) Konstit ne on kun keikkuu. (Pusula) (KRA) Konstit on monet, mutta harvat on toret. (Laihia) (KRA) Konstit on monet, sano emäntä kun kissalla pöytää pyyhki. (Salajärvi) (MSA) Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano Sysmäm poika kun tanssi alko. (Hollola) (PLK) Kontti se pyssyy kongollaan, mutta laukku se laskee luttuun. (Ähtäri) (KVL) Koria kotonen leipä vaikka se oiskiin täynnä tähkäpäitä. (Säkkijärvi) (MSA) Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (PLK) Korjaan, sanoi alokas kun poliisille kunniaa teki. (Kuorevesi) (KHM) Korkia kotonen kynnys, uuvven kerran uusittaissa. (Sirkjärvi) (MSA) Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava) (KRA) Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis silmää. (Lappeenranta) (KRA) Korppu oikeenpäin ja väärinpäin, niin on kaharenlaasta pullaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA) Korvees on kottiin kalliol on kartanoin. (Koivisto) (KOH) Kosittu mies on kun järsitty juusto. (Ähtäri) (KVL) Koska tuulee niin hako humisee. Kun sataa niin tuohikatto krapajaa. (KHM) Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi) (KRA) Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula) (KRA) Koti näkkyy, sano pohjalainen linnaa. (Turku) (KHM) Kotka o savolaesii Ameriikka. (Haukivuori) (KHM) Kotonen kopeikka vastaa kylästä ruplaa. (Salajärvi) (MSA) Kotonen penni vastaa kylästä markkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kova kotinsa pitää, pehmeä ei persettäkään. (Luhanka) (KRA) Kova kun kirveen silimä. (Ähtäri) (KVL) Kova onni vie palan suusta. (Heinola) (KRA) Kovaa ku Vähäskyröös, kun köyhyys ja komeus vetää kissinhäntää. (Teuva) (KHM) Kovat on kourat kuolemalla. (Noormarkku) (KRA) Kovvaa kovan aikanna. (Säkkijärvi) (MSA) Kraatari on flikkain tuttu ja suutari on suren sukkuu. (Yläne) (KHM) Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä) (KRA) Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla) (KRA) Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA) Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA) Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA) Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA) Ku ettäällä on niin ammuu, ku likkeellä on niin puskoo. (Heinlahti) (MSA) Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA) Ku köyhyys tulloo ovesta sissään ni rakkaus lentää ikkunasta ulos. (Säkkijärvi) (MSA) Ku leipä loppuu ni konstit alkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava) (KRA) Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään. (Forssa) (KRA) Ku myrskyn soutaa, niin tyynen löytää. (Sotkamo) (KRA) Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA) Ku oiskii pyytänt, mut ku tul oikeen puistamaa! (Hyppälä) (MSA) Ku on rahhaa, on ystäviä. (Heinlahti) (MSA) Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö) (KRA) Ku oot Puolangalta, ni painu ulos! (Säräisniemi) (KHM) Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA) Ku syksyll ei mittäin tul, ei kevel mittä ol. (Sauvo) (KRA) Ku tietäs mihin kaatuu, ni panis pahnat allee. (Säkkijärvi) (MSA) Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela) (KRA) Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu) (KRA) Kuha on olemassa ku Jousan miehe suussa tupakka. (Kangasniemi) (KHM) Kuhaa sinus o, sano Jaalan muija, kaato vaskan juoman sen päälle. (Nastola) (KHM) Kuhilas pellolle, tuli tuppaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kui mont tuppaa, nii mont tappaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Kui monta lasta, nii monta vitsaa. (Lavansaari) (KRA) Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA) Kuinka on tyttö sun asjasi laita, kun vatsas on täyteläinen, oletko sä ruualla ruokittu, vai asuuks siel hyyryläinen? (Sirkjärvi) (MSA) Kuivasta kun määt niin köyhännä elät. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA) Kuka ei kallista anna, se ei kaunista kanna. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pallaa paina, sitä pala painaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pie huolta huomisesta päivästä, ei se hapanta leipää syö. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pie virastaa vaari ni olkoon leivästää laari. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei siijjä siuhausta, ei se kärsi köyräystä. (Laihajärvi) (MSA) Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA) Kuka kaik pyhät pittää, se kaik nälät näkköö. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kalun näkköö, se tekijän tuntoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kauhalla alottaa, se lusikalla lopettaa. (Ylämaa) (MSA) Kuka kenkin kenkkää on kelmi. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kerran keksitään, sitä aina varotaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kesät onkii, sitä talvella nälkä tonkii. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kovan kokkoo, se pehmijän perrii. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kunnialla kokottaa, sitä ilolla viijjään. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kuoppaa toiselle kaivaa, hää isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka köyhän nai muu kun toinen köyhä? (Ähtäri) (KRA) Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA) Kuka lusikalla alottaa, se leivillä lopettaa. (Sirkjärvi) (MSA) Kuka napin löytää, se napin pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ne kaikki siat satuloittaa? (Säkkijärvi) (MSA) Kuka o mieltä vaijaa, se o paljooki vaijaa. (Joutseno) (KRA) Kuka on laiska lauvantainna, se on musta sunnuntainna. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on nopsa nuorennakkiin, se on virkku vanhannakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on rapia elläissään, se on rutto kuollessaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi) (KRA) Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA) Kuka sen kissan hännän nostas, jos ei kissa isse? (Salajärvi) (MSA) Kuka sen kotosen varkaan vahtii? (Jokikylä) (MSA) Kuka suotta suuttuu, se lahjata leppyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka tykkää papista, kuka papin rouvasta. (KHM) Kuka valehtelloo, pannaan pää aijjanrakkoon ja takapuol tervataan. (Laihajärvi) (MSA) Kuka vanhaa muistaa, siltä silmä pois. (Sirkjärvi) (MSA) Kuka varastaa neulan, se varastaa naskalinkii. (Inkeri, Keltto) (KRA) Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA) Kukapa se syömällää on rikastunna? (Sumiainen) (KRA) Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie? (Suonenjoki) (KRA) Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee? (Salo) (KRA) Kukapas se toiselle hyvän lapsen tekköö! (Säkkijärvi) (MSA) Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA) Kukas kualeman estää? (Eräjärvi) (KRA) Kukas köyhää auttaa, jollei vaivainen? (Naantali) (KRA) Kukas papin piiskoo? (Kangasniemi) (KRA) Kukas sen kulkevan kontin tietää, vaikka olis kultaa täynnä? (KHM) Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo? (Iitti) (KRA) Kukas toisen parast kattoo? (Suomusjärvi) (KRA) Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti) (KRA) Kukkaa ei ossoo kaikkein mieliks olla. (Savonlinna) (KRA) Kukkaan ei kysy miten kauvvan työtä on tehty, jokkainen kyssyy, kuka sen on tehnt. (Laihajärvi) (MSA) Kukko ja lukkari elää laulullaan. (Lahti) (KRA) Kukko laulaa saetta iltapäivällä. (Virolahti) (KRA) Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi) (KRA) Kukko on kannai kur. (Kivennapa) (KRA) Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA) Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna) (KRA) Kukko laulaa niinku ruakitaan. (Loppi) (KRA) Kukot puul ja laiskat työl ja virijät makkaamaa. (Kivennapa) (KRA) Kulije tiän sivuja, jottei kengänpojohat kulu, sanoo laihialaanen akallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kuljetaan kummatki paikat, synkätki sydänmaat. (Pieksämäki) (KRA) Kullaki on oma makus, sano piika ko lehmää pussas. (Porin seutu) (KHM) Kullilla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä) (KRA) Kulluu päivä pilivessäkin ja mennee aika akattakin. (Ähtäri) (KVL) Kulukee kun surua sukassa. (Ähtäri) KVL) Kulukoo mones poloves kun laihialaasten parsinneula. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kulukoohan se köyhäi kurssistaan kun Juvan kuluku-ukko. (Leppävirta) (KHM) Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (Korpilahti) (KRA) Kum pari menie naimisii, nim paholain tanssaa neljätoist paria rikki juorutessaa. (Hollola) (PLK) Kumma reki, sano piru, kun äkkeen näki. (Ähtäri) (KVL) Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia) (KRA) Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA) Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA) Kun annan tuosta, et muuta murkinaa tarvisse! (Säkkijärvi) (MSA) Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA) Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA) Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA) Kun ee kööhyys muuta taeja, niin reppii vuatteet. (Iisalmi) (KRA) Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KVL) Kun ei o muijaa pahaa eikä lasta vähää, niin ei suru paina. (Uusimaa) (KRA) Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi) (KRA) Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA) Kun ei oo pärreitä, niin akat on ärreitä. (Ähtäri) (KVL) Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA) Kun et vaali koiraa, niin vaali varasta! (Lappee) (KRA) Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA) Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA) Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA) Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA) Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA) Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli) Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA) Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA) Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA) Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA) Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA) Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA) Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA) Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi) (MSA) Kun ihte keittää, saa yksin syyä. (Ähtäri) (KVL) Kun ihte kysyy ja ihte vastaa, ei tuu mittään jäläkipuhheita. (Ähtäri) (KVL) Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää. (Hollola) (PLK) Kun itte pahan tekee, niin itte hikoilee. (Kurikka) (KRA) Kun kala ei syö niin mato säästyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kun Karvalan sivu ajo, ei sieltä kuulunt kun lapsen itkua ja kirveen hiomista. (Säkkijärvi) (MSA) Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti) (KRA) Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA) Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi) (KRA) Kun kestää kyynärän, niin kestää korttelinni. (Sotkamo) (KRA) Kun korppi ronkkuu taivaalla, kuuluu kuolinsanoma. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kukasta kukkaan lentää, nokulaisen viereen lopulta hyyristäip. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kunnia menee, niin maine kasvaa. (KHM) Kun kuu makkaa, niin mermies valvoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kuulet kuirin (kuren) äänen, älä mäne (pyri) järven jäällen. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KVL) Kun kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kolari)) (KRA) Kun köyhyys tuloo, niin se tuloo yhdeksää tietä. (Härmä) (KRA) Kun laihialainen oksentaa, hän pitää varmuuden vuoksi hampaansa yhdessä. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tulisi sattumia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun laihialaiset kuuntelevat kirkonmenoja radiosta, he panevat radion kiinni kolehtivirren ajaksi. Näin ei tarvitse antaa hengessäkään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun lienee palanut sauna, palakoon porstuakkii. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA) Kun lumen sataa täyteen lehteen, niin tulee yskäinen talvi. (Pylkönmäki) (KRA) Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia) (KRA) Kun lähtöö sutta pakkoon, ni karhu tulloo tiellä vastaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kun maunonpäivännä kylvää rukkiin, se kasvaa ol pelto märkä taikka kuiva. (Salajärvi) (MSA) Kun maunonpäivännä (sammakkopäivännä) kylvää, tulloo huono sato. (Salajärvi) (MSA) Kun meirän flikka lähtöö illalla, niin se menöö silloon kun mä meen navithan ja tuloo taas aamulla kun mä meen navithan, jottei oven saranat kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA) Kun menee käskemäti kestiin, saa mennä luskati rual. (Pusula) (KRA) Kun menee pyytä kyläst hakemaan, niin metso kotoont katoo. (Sammatti) (KRA) Kun miehen näkköö ni akan arvaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun mies maistaa, niin pohja paistaa. (Asikkala) (KRA) Kun miäs housunsa lähettää, nin kyllä Punkalaitumelta muijan saa. (Akaa) (KHM) Kun miäs on, niin tupakkiakin annetaan. (Padasjoki) (KRA) Kun myllyyn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo) (KRA) Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki) (KRA) Kun mä kualen, pankaa sitte vaikka hopiasta porshan kupitkin, sanoo Laihian emäntä fiinillen tyttärellensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun männöö sutta karkuun, tulloo karhu vastaan. (Salajärvi) (MSA) Kun määt kevväillä jäälle ni kasso maalle päin! (Säkkijärvi) (MSA) Kun naaka puuttuu, ni puuttuu paljon, mut ku tolkku puuttuu, puuttuu viellä enemmän. (Sirkjärvi) (MSA) Kun nainen on puhemiehennä, on piru perämiehennä. (Säkkijärvi) (MSA) Kun neuvot loppuu niin konstit alkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA) Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti) (KRA) Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA) Kun olis Laihian flikat ja Ilamajoen poijat, niin kyllolis komiaa kansaa! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (Kuopio) (KRA) Kun on akka puhemies, on huora morsian. (Tervo) (KRA) Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA) Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA) Kun on hyvin kuusenkäpyjä, niin tuloo hyvin rukihia. (Ylihärmä) (KRA) Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi) (KRA) Kun on kerran joulu, niin paistappas akka toinenkin silakka! (Ähtäri) (KVL) Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA) Kun on leipä makia, niin on mies rapia. (Säkkijärvi) (MSA) Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli) (KRA) Kun on paikka paikan pääl, niin on markka markan pääl. (Hausjärvi) (KRA) Kun on poliisi ja lautamies matkassa, on piru kolomantena. (Ähtäri) (KVL) Kun on pullo taskussa, niin on reikä jakussa. (Jurva) (KRA) Kun on rahaa ja rukihia, tuloo hyvin toimhen, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus) (KRA) Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi) (KRA) Kun on vittuu viljalti niin syöpi huonommankin leivän. (Ilomantsi) (KRA) Kun on yks pää kesät talvet, aret sekä pyhät! (Salajärvi) (MSA) Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA) Kun otat poika akan, ota piäni, niin ei mee palijo kretonkia, sanoo Laihian äitee. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun paitahihasilla halkoja hakataan, niin turkki yllä toukoja tehlään. (Hauho) (KRA) Kun paljon saa, niin enemmän tahtoo. (Pori) (KRA) Kun piet sikkoo, saat porsaat palakakses. (Karkku) (KRA) Kun piika viheltää, niin piru nauraa. (Kymi) (KRA) Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA) Kun pilkast suuttu, ni meinink puuttu. (Salo) (KRA) Kun pitkistyy ni mutkistuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat) (KRA) Kun pyytä pyytään menee, niin koppelo kotoo katoo. (Ruovesi) (KRA) Kun ryssä syöp niin se suimii, kun se lyöp niin se luimii, kun se tekkö työtä niin se ropottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA) Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi) (KRA) Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes) (KRA) Kun sormi ryvöttyy paskaan, niin menköön koko nyrkki. (Ähtäri) (KVL) Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi) (KRA) Kun suuttuu, niin mustaksi muuttuu. (Liperi) (KRA) Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia) (KRA) Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA) Kun tullee joulu, niin saahaan läskit, läskit, läskit. (Ähtäri) (KVL) Kun tulpalo on syttynt, on myöhästä kaivaa kaivoa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun tämän ja toisen saan, niin kolme enää viidestä puuttuu. (KHM) Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA) Kun virstan kulkee niin värsyn oppii. (Sonkajärvi) (KRA) Kun väkisiin koira messään ajetaan, se ei oravaa hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Kun yhteen sormeen purraan niin jokaseen koskoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku) (KRA) Kun yöllinen hämähäkin kino on mulloksella, on elokuussa hyvä rukkiinkylvöilma. (Ihaksela) (MSA) Kun yöt ovat kevväillä vielä pimmeitä, on ilmassa vielä lunta. (Laihajärvi) (MSA) Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA) Kunhan on sen verran totta että ei kutkuta. (KHM) Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA) Kunnia hyvä tapa, puuro hyvä ruoka. (Oulu) (KRA) Kuolema ei kato keisarika. (Turku) (KRA) Kuolema on kolkko vieras. (Nurmo) (KRA) Kuolemall on kovat kourat. (Vihti) (KRA) Kuolhan se, joka omaansa moitti. (Artjärvi) (KRA) Kuolla rikkahankin täytyy. (Jurva) (KRA) Kuolleen perut ja meren hapar ovat yhtä haluttuja (niillä on ottajia) (Säkkijärvi) (MSA) Kuolleen suuhun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi) (MSA) Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta) (KRA) Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA) Kuoltuaan koira tapansa parantaa. (Kokkola) (KRA) Kuoltuna koira tapansa jättää. (Ähtäri) (KVL) Kupparila on kumma laatu, kummempi ku muilla, verta immee ihmisistä elläimitten luilla. (Rovaniemi) (KRA) Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (PLK) Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä) (KRA) Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula) (KRA) Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA) Kurki laiskan pellon paskantaa. (Ullava) (KRA) Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA) Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA) Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA) Kuspunkki, läävälammas, piti pilkkapääpässi! (Sirkjärvi) (MSA) Kussuin on hyvä kulkia. (Säkkijärvi) (MSA) Kustaan päivännä potatti maahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuta pienemmäksi leipä taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA) Kuta pitempi mies, sitä suurempi rojaus. (Pieksämäki) (KRA) Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA) Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA) Kutti russakalle, kun pirtti palo. (Pudasjärvi) (KRA) Kuu kiurusta kessään, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Salajärvi) (MSA) Kuu on selkiäks selällään, satteeks sakarallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa) (KRA) Kuu paistaa kun avannosta. (Heinlahti) (MSA) Kuula työttömän kätteen, rup laiskan takapuoleen (perseeseen) (Heinlahti) (MSA) Kuule, älä kuule, nää, älä nää! (Säkkijärvi) (MSA) Kuulo eij joo tiijjon väärt. (Säkkijärvi) (MSA) Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA) Kuuluu se rikkaan poteminen, mut köyhän ei kuulu kuolemakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuumanna on rauta taottava. (Säkkijärvi) (MSA) Kuuntele juoppo juttu ja syä ojakonnan kuttu! (Salo) (KRA) Kuus viikkoa otra pussista pussiin. (Ylämaa) (MSA) Kuvetta kylyki viereesä vuatii. (Nurmes) (KRA) Kykkä pellolle, kynttilä pöydälle. (Sipoo) (KRA) Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti) (KRA) Kyl hame hautoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA) Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA) Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA) Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA) Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA) Kyl hyvä sopu tillaa antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl ilta karjan kokovaa. (Jokikylä) (MSA) Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA) Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo) (KRA) Kyl Jumala Tiituksen löytää. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kyl kelpaa ketun elie, pohjatuul, päiväpaiste. (Heinola) (KRA) Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila) (KRA) Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö) (KRA) Kyl koira haavaseen nuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl konstei piisaa ja kronglinkei. (Marttila) (KRA) Kyl kuiva rikka (roska) karisoo (helmasta) aikannaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl kystä syntyy, ku jalka liikkuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl käske, jos kelppaki. (Rauma) (KRA) Kyl köyhä kantaa, minkä rikas antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila) (KRA) Kyl loppu ain puales pittää. (Somerniemi) (KRA) Kyl luonto tikanpojan puuhuun vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl luu koera suus pysyy. (Luvia) (KRA) Kyl luu lihan kasvattaa, jos vaan perse lämpösen pittää. (Sulkava) (KRA) Kyl maa kirppusee elättää. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl maailma opettaa, jos ei muuta, ni hiljaa kävelemää. (Koivisto) (PSK) Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA) Kyl maalimalle markkoja mahtuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl marokkin säästyy, kut ei kala syö. (Lokalahti) (KRA) Kyl miäs ja aika toimeks saa. (Somero) (KRA) Kyl miäs vuoren kestää vaikka airan vittaksena. (Koski Hl.) (KRA) Kyl mnää yskä ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA) Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA) Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti) (KRA) Kyl nälkä opettaa suvenpojan ulvomaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl on kirkko täys, ku ei pappi mahu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl on oksan ottajia, jos on puun kaatajia. (Hyppälä) (MSA) Kyl on tekijöitä jos on näkijöitäkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl pahas vastus on. (Koski Hl.) (KRA) Kyl piänikin piru on, ko o hyvist aineist vaa. (Vehmaa) (KRA) Kyl routa porsaan kottiin aijjaa. (Heinlahti) (MSA) Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA) Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö) (KRA) Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi) (KRA) Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero) (KRA) Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori) (KRA) Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti) (KRA) Kyl sil toimen tulee, ko leippä ja lämmint on. (Nousiainen) (KRA) Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA) Kyl sit leippä riittä, jost isänt viitti kylvät ja niittä. (Kalanti) (KRA) Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA) Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA) Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen) (KRA) Kyl talvi tavaran tassaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl tie mänijää neuvoo. (Lavansaari) (KRA) Kyl vakka kannen valissoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl vanha kaiken korjaa mut ei muista, mihin tul pantua. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhä lyöpä asseen löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhäm puolir ryynistä hiljallensav velliä syö vaikka koko päivän, sano Kärköläm mies. (Hollola) (PLK) Kylhän aika tavaran nautissoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA) Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA) Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola) (KRA) Kylhään mies asiaas vastaa. (Askola) (KRA) Kylkehen kyläinen syönti. (Lappeenranta) (KRA) Kyll aasi ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA) Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää) (KRA) Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. (Naantali) (KRA) Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA) Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei. (Hollola) (PLK) Kyll kissaki kalloi söis, muttei kastelis kynsiään. (Koivisto) (KOH) Kyll otti ain hyvä vara on, mutt anti on Jumalan käres. (Lohja) (KRA) Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia) (KRA) Kyllon surkiaa, kun ei oo muuta kun hopialusikoota, sanoo Laihian emäntä kun kaffia heinäpelloollen vei. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki) (KRA) Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi) (KRA) Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (Kurikka) (KRA) Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (Ähtäri) (KVL) Kyllä aika tulee kun juustot syödään. (Tyrvää) (KRA) Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (Naantali) (KRA) Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi. (Jämsä) (KRA) Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä. (Kannonkoski) (KRA) Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila) (KRA) Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA) Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA) Kyllä asutusta talosta löytyy. (Ähtäri) (KRA) Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA) Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA) Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA) Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA) Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA) Kyllä flikoilla poikia saa. (Siikainen) (KRA) Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA) Kyllä hauskalta pian varat loppuu. (Ähtäri) (KVL) Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA) Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA) Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA) Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA) Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA) Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA) Kyllä hiihtävä hikesä saa ja riihenpuija lämpösesä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA) Kyllä jokainen karhua kamarissa ampuu. (Saarijärvi) (KRA) Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi) (KRA) Kyllä Jumala hullut ja juopot elättää, mutta viisaat katsokoot eteensä. (KHM) Kyllä Jumala ilmansa rooraa ja kauppias pukkinsa päät. (Tampere) (KRA) Kyllä kaks yhen voittaa, sano sontiainen, kun aidasseiväspariin lensi. (Ähtäri) (KVL) Kyllä kaksi sammakkoa pappilan kaivoon mahtuu. (KHM) Kyllä kantoki kaunistuu, ko kaunistethan. (Kälviä) (KRA) Kyllä kettu jälkensä lakasee. (Tampere) (KRA) Kyllä kettuki kerran satimeen jää. (Forssa) (KRA) Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä) (KRA) Kyllä koivunoksa neuvoo. (Noormarkku) (KRA) Kyllä kokki kyntensä nualoo. (Ylistaro) (KRA) Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo) (KRA) Kyllä kunta köyhänsä elättää. (Ähtäri) (KRA) Kyllä köyhyyres ain tyätä on. (Loppi) (KRA) Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka) (KRA) Kyllä leipä syöjäns hakee. (Hattula) (KRA) Kyllä linnulla lauluja on. (Kankaanpää) (KRA) Kyllä Luoja luotuaan muistaa. (Kuusamo) (KRA) Kyllä maaliman tahko tassaa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA) Kyllä meillä Laihiallakin nuukia olhan, mutta ei meillä senthän kanoja kahta kertaa samoohin kuarhin muniteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi) (KRA) Kyllä mierokin jotakin oppia antaa. (Karstula) (KRA) Kyllä mies akkansa elättää vaikka käpykankaalla. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä mies meren kiertää, voan ei kierrä toista miestä. (Pielavesi) (KRA) Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala) (KRA) Kyllä mies ryypyn väärtti on. (Jurva) (KRA) Kyllä mies tutaan, kuin nenä nähdään. (Iisalmi) (KRA) Kyllä minä tiijän kuka saa, kyllä Liisa saa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä miähis neuvua repee. (Kurikka) (KRA) Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku) (KRA) Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA) Kyllä mulla rahaa on, mutta se on ruattalaasten rahojen alla pankis, sanoo rahattomat Laihialla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä mulla tätä on, trossas Peräläänen kun rahaa jokhen kylvi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA) Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano) (KRA) Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali) (KRA) Kyllä nuatti aina löytyy, kun vaan sanat osaa. (Viljakkala) (KRA) Kyllä nukkuvalla unia on. (Ylihärmä) (KRA) Kyllä nuorena ja vanhana aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia) (KRA) Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo) (KRA) Kyllä nyt jouvuit joutavan kelekkaan. (Ähtäri) (KVL) Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA) Kyllä oikeus on miestä viisaampi. (Parkano) (KRA) Kyllä olis hyvää rokkaa, kun vain löytääs toisenkin hernhen, tuumas renki kun söi ensi kertaa uures taloos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä oma väki saa sitte syärä, jos suutarilta jää, niin kun kumminkin jääkin, sanoo Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (Parikkala) (KRA) Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi) (KRA) Kyllä on mies huonoks menny, sano Savon ukko, kun luurangon näki. (Vilppula) (KHM) Kyllä on niskat kankeet kun keväisellä pässillä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA) Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA) Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi) (KRA) Kyllä papilla puhheita piisoo. (Kiuruvesi) (KRA) Kyllä pata hätänsä sammuttaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä pikkune hyvä on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä) (KRA) Kyllä piru kerrata ossaa, kun se saa säätkin määrätä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä piru oot, jos Porista oot, mutta jos Kokemäeltä, niin koko saatana. (Laihia) (KHM) Kyllä piru perillisiä löytää, kun vaan henki lähtee. (Ähtäri) (KVL) Kyllä pirusta eroon pääsee, mutta miten pahasta eukosta? (KHM) Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä piäneski pippuria on. (Lavia) (KRA) Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö) (KRA) Kyllä päiväkukko yökukon voittaa. (Naantali) (KRA) Kyllä rakkaus on raatoo. (Ähtäri) (KVL) Kyllä reki varsan neuvoo. (Pihtipudas) (KRA) Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta) (KRA) Kyllä riikis rojua on, kun vaan irti saa. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä riikissä rojua on, kun kerätä kehtoo. (Rautalampi) (KRA) Kyllä riikki ruokkii, valtakunta vuatehtii. (Kangasniemi) (KRA) Kyllä rikas riivalia sua. (Rautalampi) (KRA) Kyllä rikkaalla rohtimia piisaa, kuin köyhät kehrätä jaksaa. (Raahe) (KRA) Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto) (KRA) Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA) Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi) (KRA) Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA) Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA) Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA) Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA) Kyllä se elättää, joka tuolla ylhäällä on. (KHM) Kyllä se nokka neuvoo. (Sodankylä) (KRA) Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA) Kyllä se on pillun vales, että kullis on luuta. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä se on rummaa, kun ruumis luuraa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä se on saatanan vale! Se on helkkarin pitkä vale, että minä teitin kakaroitanne ruakin! (KHM) Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi) (KRA) Kyllä se reki varsan viisaa. (Uukuniemi) (KRA) Kyllä se rikka lumen alta löytyy. (Nurmes) (KRA) Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi) (KRA) Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi) (KRA) Kyllä se siitä aikaa myöten lutviintuu, sanoi räätäli kun hiat taskunsuihin neuloi. (Akaa) (KHM) Kyllä se vielä viisi sikkaa syö. (Ähtäri) (KVL) Kyllä se vishin rakkautta on, kun mä oon aina tykänny piänistä ja luisista ja ny mä onnistuun saamhan viälä hamphattomanki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä se viälä opiskeloo. Ei se pirä kiirusta, kun potilahat luattaa enempi vanahempihin lääkäriihin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä sen kärsii, mitä kärpänen järsii. (Ähtäri) (KVL) Kyllä sen selkä kestää, minkä kuivat seinätkin. (Heinola) (KRA) Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri) (KRA) Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee. (Pori) (KRA) Kyllä siitä ilmat muuttuu, jos ei ne kerran entisellänsä pysy, sanoo Kyröön pläkkyri. (Ilmajoki) (KHM) Kyllä sillä koneella joutuu, sanoo Parkanon ukko, kun veisuussa jäleelle jäi. (Kauhajoki) (KHM) Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA) Kyllä Siperia opettaa. (Keski-Pohjanmaa) (Helsingin Sanomat 19.2.1994) Kyllä sokeekin joskus maaliin osaa. (Hämeenkyrö) (KRA) Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki) (KRA) Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki) (KRA) Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala) (KRA) Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka) (KRA) Kyllä sorsa poikasa uimaan opettaa. (Jämsä) (KRA) Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA) Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA) Kyllä suutari tietää, mistä puusta kraatarin lusikka tehdään. (Viljakkala) (KHM) Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA) Kyllä terve luu lihan kasvattaa. (Kuhmoinen) (KRA) Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku) (KRA) Kyllä tämä on ny jo aivan liikaa, sanoo laihialaanen, vaikka ei ollu viälä mitään saanukkaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä täällä on läänijä kun Lapuan likan sängyssä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia) (KRA) Kyllä valkee työnsä tekee, poltti se Turun ja Porin kaupunkinki. (Mouhijärvi) (KRA) Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA) Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. (Vilppula) (KRA) Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA) Kyllähä koira veljensä tuntee. (Joutsa) (KRA) Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA) Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA) Kyllähän markka aina talles pysyy, mutta penniä pitää paimentaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllähän persiistä pentuja tulloo kuin kyrvällä kyntää. (Karttula) (KRA) Kyllähän riikin väki kalulle hinnan arvoo. (Rantasalmi) (KRA) Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA) Kyllähän se tyä aina menis, mutta se huiloo on niin kovin raskasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA) Kylläpä se nyt kivestää. (Ähtäri) (KVL) Kyllästyy sitä ajan mittaan mustikkasoppaankin. (Ähtäri) (KVL) Kyllään voip olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Säkkijärvi) (MSA) Kylmille kuu kehii, ja sateille aurinko sappee. (Mouhijärvi) (KRA) Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku) (KRA) Kylmä ja klönttistä niingo Köyli flika rakkaus. (Eurajoki) (KHM) Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki) (KRA) Kylmä kur ryssä helvetti. (Hollola) (PLK) Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA) Kylmä on kyläne sauna, vaikka löyly lyötäkyö. (Käkisalmen pit.) (KRA) Kylmä pirtti, raaka sauna, emäntä kylän kävijä. (Liminka) (KRA) Kylmä viljan kasvattaa, lämmin terän tekee. (Sippola) (KRA) Kylmän tählen ei tahlo laiska kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen) (KRA) Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku) (KRA) Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro) (KRA) Kylpähä kesä sukkii. (Säkkijärvi) (MSA) Kylpähä koira haavasaa nuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kylpähän se maailma tassaa, jos ei muuten ni hiljaa kävelemmään. (Säkkijärvi) (MSA) Kylymä järki se on, joka maalimaa hallihtee. (Ähtäri) (KVL) Kylymässä veissä on ahvenet liikkeessä. (Ilomantsi) (KRA) Kylä hyvä hylättävä, koti huono muistettava. (Säkkijärvi) (MSA) Kylä hyvä jättäminen, koti huono muistaminen. (Tohmajärvi) (KRA) Kylä on pahan tytön koti. (Alatornio) (KRA) Kylä tuop kylmän mielen, nuapur pahan pakinan. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kyläinen ruoka jää kynnykselle. (Helsinki) (KRA) Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes) (KRA) Kylän hyvä, koin koira. (Säkkijärvi) (MSA) Kylän hyvä, koin kontii. (Eno) (KRA) Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta kesällä. (Viitasaari) (KRA) Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä) (KRA) Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero) (KRA) Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku) (KRA) Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala) (KRA) Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju) (KRA) Kynnä kyntös uutisella laurin ja pärttylin välillä. (Säkkijärvi) (MSA) Kynttelin suoja on monelle puutteen tuoja, ukon lehmät ulvottaa, akan lehmät ammuttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kynttelistä kevättä. (Heinlahti) (MSA) Kyrpähän yöllä töitä tekee. (Jämsä) (KRA) Kyrölääset noon laihialaasten loukunalaasia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA) Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA) Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA) Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia) (KRA) Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA) Kysyvä ei tieltä eksy. (Salajärvi) (MSA) Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA) Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola) (PLK) Käk syö elättäjäsä. (Suonenjoki) (KRA) Käret on huanot tamppooroskat. (Laihia) (KRA) Kärkkäältä käät pallaat. (Säkkijärvi) (MSA) Kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kun hevonen varsoneen kesässä. (Längelmäki) (KRA) Kärppä viitenä rauniossa. (Simo) (KRA) Kärryn tärinästä sen kuulee, koska kätilöö viijään. (Ähtäri) (KVL) Kärsi, kärsii porsaskii kun salvetaan! (Hyppälä) (MSA) Kärsälläs sikaki tonkii. (Eurajoki) (KRA) Käs kätkölle mänöö. (Liperi) (KRA) Käs kättä noutaa. (Hankasalmi) (KRA) Käsi ei ole mikään hongan oksa. (Juankoski) (KRA) Käsi hyvvään, käsi pahhaan, käsi paskaan. (Ylikiiminki) (KRA) Käsi laiskan korento. (Iisalmi) (KRA) Käsin ku annat, niin jaloin nouat. (Sortavala) (KRA) Käskemätä hyvä lapsi nenäsä niistää. (Ähtäri) (KVL) Käskemätön vieras panhan lusikatta pöythän. (Kemi) (KRA) Käyny reisun tietää, käymätön sen valehtellee. (Rovaniemi) (KRA) Käyp kiin kun koira karttuun. (Säkkijärvi) (MSA) Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA) Käyp vahinko viisaallekkiin, tuhmalla se on toisessa käässä. (Säkkijärvi) (MSA) Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA) Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen) (KRA) Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi) (KRA) Käytetty kuluu ja piletty ohenee. (Hollola) (KRA) Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi) (KRA) Köyhyys ei oo koiruus eikä mikkää ilo. (Kivennapa) (KRA) Köyhyys ei oo mikkään ilo, vaikka se välistä naurattaakiin. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi) (KRA) Köyhyys ja nälkä ne tappeloot, vaik kepi tarvis kumpanekkii. (Terijoki) (KRA) Köyhyys klippaa plakkarisa, ja ylpeys makkaa hartioilla. (Ulvila) (KRA) Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA) Köyhyys on viisauden lähde. (Virolahti) (KRA) Köyhyys tekee miehen kelmiks. (Iitti) (KRA) Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori) (KRA) Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula) (KRA) Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi) (KRA) Köyhyyvvestä ei sakoteta, eikä velasta viijjä linnaan. (Sotkamo) (KRA) Köyhä antaa vähästäskin, mut rikas ei anna paljostaskan. (Nummi) (KRA) Köyhä ei näytä miltään, jos se ei ole ylpiä. (Sievi) (KRA) Köyhä ei pelekee köyhtymistää eikä märkä kastumistaa. (Sulkava) (KRA) Köyhä ellää toiveissaan, rikas se huoleen kuolee. (Viitasaari) (KRA) Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA) Köyhä o luotu kulkemaha, vaivaine valittamaha. (Uusikirkko) (KRA) Köyhä on aina tiällä. (Laihia) (KRA) Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA) Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki) (KRA) Köyhä toivoo rikastuvansa, ja rikas pelkää köyhtyvänsä. (Anjala) (KRA) Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA) Köyhä ystävä on parempi ko rikas sukulaine. (Turku) (KRA) Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela) (KRA) Köyhällä on lämmin koura. (Laihia) (KRA) Köyhän eläminen on kun märän palaminen, ei kunnon ilova ole. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhän elämä on kuin märkä palas. (Kaustinen) (KRA) Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka) (KRA) Köyhän kulkku on kun moantien portti. (Sysmä) (KRA) Köyhän käskee elää hiljakseen. (Kalanti) (KRA) Köyhän pittää olla nöyrä. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhän ääni ei kauas kuulu. (Pelkosenniemi) (KRA) Köyhännä on hyvä olla, jos on paljon rahhaa. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhäs on nii vähä nahkua, ku silmät mänee kii, ni pers jää auki. (Hartola) (KRA) Köyhät käyren kulukoo, mutta kaikkeen köyhimpiä kyytitähän. (Jalasjärvi) (KRA) Köyhät käyy kumaras, ja rikkahat puhuu nenähänsä. (Nurmo) (KRA) Kööhä tiänviäriä kulkee. (Vampula) (KRA)
L
muudaLaariin ohran lako. (Virrat) (KRA) Lahikalu kallimaks tule. (Kalanti) (KRA) Lahja on lupauski. (Loppi) (KRA) Lahjaa se on lapsen työ. (Mikkeli) (KRA) Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku) (KRA) Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA) Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA) Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA) Laihan kaalvassat ja Kolholan verrattomat. (Säkkijärvi) (MSA) Laihia on jurvalaasten Amerikka ja vaasalaasten taivas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihia on Vaasan porstua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen ei usko, jotta kun jääkaapin ovi panhan kiinni, siältä sammuu valo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen kävelöö seinänviarustaa, jottei keskilaattia kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen on niin nuuka, jotta panoo kirpunkin keskeltä poikki ja pitää itte molemmat pualet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen on sellaanen, jotta jonsei se saa tyämiähiä niin se syää ruakansa itte ja teköö tyänsä itte. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen ottaa vaikka hampahin markan toisen persustasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen panoo veheriääset klasit lehemälle, jotta olijet näyttääs heiniltä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen tinkii tyynni, mutta maksaa rahalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen tytyy viithen penhin, mutta jurvalaanen pluutaa pualet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasen seksi on ilamaaseksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasen turvavyä on kravatti oven välis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset itköö hauralla, kun niiren pitää haurata rumis nahkoonensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset itköö kiukusta, jos viaraspaikkakuntalaanen löytää tiältä rahan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset on harvoon juavuksis, ja silloonkin vain toisten viinoosta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset on rikkahia, mutta Jokikyläs on hyvä toimhentulo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset piiskaa lapsensa mäthällä, kun ei mettästä riskua malta ottaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasten kissat ovat hännättömiä, nottei ovia tarvitte pitää kauvan auki, eikä lämmintä mee hukhan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen hakee veden merestä, että tulee suola samalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen kevyt lounas: kaksi silakkaa, joista toinen on syöty ja toinen lainassa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen ottaa anoppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen teki kottaraisenpöntön, mutta ei malttanut kovertaa siihen reikää, ettei hyvä lauta olisi kulunut hukkaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisen hernekeitossa herne sanoo: "Täällä minä, kussa sinä?" Vähäkyröläisen hernekeitossa herne sanoo: "Pois tieltä, pois tieltä!" (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisen niskassa oli syylä. Hän osti irtokauluspaidan ja käytti syylää niskanappina. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset haudataan polvet koukussa. Näin jälkeenjääneillä on valmiit pyörätelineet kunnantoimistossa asioidessaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset hautaavat pystyasentoon, että veisi vähemmän tilaa, ja toiseksi jättävät pään maan pinnalle, ettei tarvitse ostaa hautakiveä vaan näkee heti naamasta, että tuossa se meidänkin Jussi lepää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset keittävät pässin päällä seitsemän kaalia ja palvavat pään välillä aidan seipäässä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset lihottavat sikoja potkimalla ne turvoksiin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset syövät puuronsa kuutamolla. Näin puuro ei tarvitse maitoa, kun kuutamo ajaa saman asian. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset syövät voita kuumennetulla naskalilla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisten Black Jack on musta Padawax. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisten vappu on tippaleipää ja kaksi tippaa simaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla ei tuu kolaria, kun siälä päästethän maantiälle vain ne autot, jokkon kokonansa maksettu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla kärryn pyörät kitajavat nuukuutta, mutta kun Ilmajoella kitajaa, se on ylpeyttä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla lyhkääset miähet seisoo markan päällä, kun ne kosii. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on niin vanha kello, että sen varjokin on tehnyt seinään reiän. (JPK) Laihialla on nuukuus vapaaehtoosta, mutta mualla se on pakollista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on polokkakin laihanlaasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on Suamen suurin salaojitusprosentti, nottei lehemät pääse ojihin paskantamhan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla pelas miähet viikon korttia, kun pelis oli sontakärryjen perälauta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla tulitikku poltetaan loppuun asti, ennen kuin se heitetään menemään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian Alapään maamiesseuralla on kondomi, jota lainataan halpaa vuokraa vastaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian flikat antaa nahkatupen poijan isoohin varpahishin, jottei fällyt kulu kun friijoohin menöö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian isäntä lannoittaa peltoa kulkemalla auran perässä, puhuen paskaa ja piereskellen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian kirkonkellot ovat nahkaa, ettei ääni kuulu naapuriseurakuntiin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian pikisialut, Jurvan hualimattomat, Kuurtanehen nokiottat, Jurvan ruman kirkon miähet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian skotti toista skottia skottiskärryyllä sköörää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA) Laiska piristyy lauantainna, illalla työhön innostuu. (Säkkijärvi) (MSA) Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA) Laiska töitään luettelloo mutt virkku ei virka mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Laiskan kiire lauvantaina. (Ähtäri) (KVL) Laiskan nimen saa vaikkei tee mitään. (KHM) Laiskuus näyttää mukavalta, mut työ antaa tyytyväisen mielen. (Salajärvi) (MSA) Laiskuus on hyvä lahja, kun sitä ossaa oikein käyttää. (Salajärvi) (MSA) Laista laihialaanen tykkää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laita lasta asjalle, mäne isse perässä. (Heinlahti) (MSA) Laita puukko pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi) (KRA) Laittamalla virtolainen itteänsä kehhuu. (Virrat) (KHM) Laki kun on maas ja maaherra kantselis, siit kestää rauha. (Säkkijärvi) (MSA) Laki maassa ja Luoja taivaassa. (Sievi) (KRA) Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä) (KRA) Laki on niinkun se luvetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Lalli essi lakkia, Lallin päässä ol lakki. (Säkkijärvi) (MSA) Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala) (KRA) Lammas huutaa lakkijaan ja oinas otsavillojaan. (Hyrynsalmi) (KRA) Lampaan piässä on enempi rasvoo kun köyhän aitassa. (Nurmes) (KRA) Laps haastaa nalkuttaa naula paskaa nokassa. (Säkkijärvi) (MSA) Laps on lahja laiskan vaimon, viivyttää se viriänkii. (Säkkijärvi) (MSA) Laps tuop leivän talloon. (Hyppälä) (MSA) Laps tuop leivän tullessaan. (Säkkijärvi) (MSA) Laps tuop nimen tullessaan, se on onneeks. Tyttö taik poika syntyy sellaiseen päivään et se nimi kelpajaa nimeks. (Koivisto) (KOH) Lapsen suu on sillan rako. (Heinlahti) (MSA) Lapsenlaps on kultalaps. (Laihajärvi) (MSA) Lapset on Herran lahja, ei niitä kaikkii annetakkaa, ei kaikkii usotakkaa. (Koivisto) (KOH) Lapset on lapsia nin kauan kun niitä tiällä käytetään ja tiänviäret näytetään. (Vanaja) (KRA) Lapset sottii, lapset soppii. (Säkkijärvi) (MSA) Lapset tekee lasten töitä, paskantelee pitkin teitä. (Mouhijärvi) (KRA) Lapset tekkööt lapsen töitä, paskantelloot pitkin öitä. (Säkkijärvi) (MSA) Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä) (KRA) Lapsia ei tapeta, vaikka ei olis leivän palaa. (Uusikaarlepyy) (KRA) Lapsia niin narrataan, että konttiäijä tullee. (Ähtäri) (KVL) Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari) (KRA) Lapsuus ei kestä ikäseen. (Säkkijärvi) (MSA) Laske nuhku nahkojen alle, kyl se siäl pian teposet tekkee. (Somerniemi) (KRA) Laskiainen lapset tappaa, pääsiäinen päähän nappaa (päät puhkoo). (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta koro laulaa kuontalolla. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta laiskakiin laittaa kangasta (kankaalle käyp). (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta päivä pärreeks ja varis kukoks. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaisenna jos sattaa lunta, ni herneet kasvaat vaikkei oo kylvettykkään. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaissa syyvvään, mitä joululta jää: siansorkat ja pää. (Ähtäri) (KVL) Lasta unesta uneen, morsianta tyästä tyähö. (Urjala) (KRA) Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko) (KRA) Lauri lampaat kerissöö, Pärttyli humalat silpii. (Säkkijärvi) (MSA) Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA) Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi) (KRA) Lehmä ei muista vasikkanna oloaan. (Säkkijärvi) (MSA) Leikki on puoli elämää. (Lappajärvi) (KRA) Leikki tul kun leipä loppu, mut tuska kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkala) (MSA) Leikkihän sijansa saa, sanoi Tuuloksen ämmä, kun sika nenän vei. (Asikkala) (KHM) Leippä hävennykki syä. (Mynämäki) (KRA) Leipä ei oo limppu, eikä miniä oo emäntä. (Kitee) (KRA) Leipä ei tule liikkumata, kala jalan kapsaamata. (Muuruvesi) (KRA) Leipä kun loppuu, niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara) (KRA) Leipä lapsen paras o. (Ulvila) (KRA) Leipä lehossa, kala kaskessa, liha linnun siiven alla. (Tervo) (KRA) Leipä loppuu, eikä lapset syä puurua. (Ylihärmä) (KRA) Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru) (KRA) Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka) (KRA) Leipähän sotaväeskih ruokkii. (Iitti) (KRA) Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti) (KRA) Leipää ne on murusetkin. (Kuusankoski) (KRA) Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä) (KRA) Leivä lämpysii ja sauna löylyy ei pie kieltää. (Uusikirkko) (KRA) Leivän loppu, lemmen kanssa. (Hyppälä) (MSA) Leivättä pääsee kyläin välin vaan ei vaatteitta. (Lohja) (KRA) Lemetin liukkaat ja Katriinan kaijjeet. (Säkkijärvi) (MSA) Lentäin (tauti) tulloo, leväten lähtöö. (Säkkijärvi) (MSA) Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio) (KRA) Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist jouluu. (Heinjoki) (KRA) Leppävirrojla ei ollu yhtee aekoo ku kolome oekeeta miestä ja nekkii suurija roestoja. (Kangasniemi) (KHM) Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko) (KRA) Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu) (KRA) Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska) (KRA) Leskelle ei pie kenenkään männä, se syrin syöp, selin makkaa ja kehhuu entistä akkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Lesken suru ja kyynyspään sattuma kestäät kipiännä yhtä kauvvan. (Säkkijärvi) (MSA) Liasha lapset kasvaa. (Suursaari) (KRA) Liassaha se sikakii kasvaa, mut läskinnähä se syyvää. (Joutseno) (KRA) Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi) (KRA) Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula) (KRA) Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo) (KRA) Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina) (KRA) Liha on heikko ja perse vallaton. (Joensuu) (KRA) Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli) (KRA) Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli) (KRA) Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. (Orimattila) (KRA) Lihanen kiel leikkaa luisen kaulan. (Heinlahti) (MSA) Lihavia flikkoja niinku ennen Soinis, jotta nyppy kolomatta leukaa. (Jalasjärvi) (KHM) Lihhaa lihan matokin. (Alastaro) (KRA) Liika on liikaa piimässäkin. (KHM) Liika pois, sano Liperin ukko, kun sian vitusta kielen leikkas. (Tuusniemi) (KHM) Liika ves vie sahistaki voima. (Sysmä) (KRA) Liirun, laarun ne on liemiruuat, puuro se on joka vattan vinnaa. (Ähtäri) (KVL) Liisa on jalo laite, sano Hiipun-Niku akkaasa. (Ähtäri) (KVL) Liisa vaatii jotta mä laihnaasin hänen velijeltensä Ilamajoen Huissilta moperin, jolla me mentääs Vaashan häämatkallen. Yhtä hyvinhän mä voisin viärä Liisaa pyärän rungolla. Oikeen mua viäläki harmittaa, jotta vuasi sitten lupasin Liisallen tämän matkan ja onnetoon sanoon viälä, jotta syärhän sitte Valion paaris. Itte mä kyllä syän evähiä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Liisan liukkaat, Kaarinan (Katriinan) kaijjeet (Kaisan kaljamat). (Heinlahti) (MSA) Liituvarvas, kaustanaama, reslamaha, mutterturpa! (Hyppälä) (MSA) Likanokasta tulee mies, muttei turhasta poraajasta. (Tammela) (KRA) Liki luuta liha parasta. (Ähtäri) (KVL) Likka pojan potkasee, mut huara likan tekee. (Iitti) (KRA) Likkalaps köyhän laps, vuahi vaivasen eläin. (Längelmäki) (KRA) Likkoja nailaan niinkuin hautaperunoita syölään. (Lammi) (KRA) Limpusta on hyvä leivän apu. (Helsinki) (KRA) Linna rosvoin koti. (Noormarkku) (KRA) Linnaass o hyvä elämä, siell ei sänki säärtä pistä, sirppi ei sormee sivalla. (Uusikirkko) (KRA) Linnun uusi lihottaa, kalan uusi laihuttaa. (Sodankylä) (KRA) Linnutkii kaik laulaat, mutt ei laula raskas mieli. (Uusikirkko) (KRA) Lintua linnun matokin. (Teuva) (KRA) Lintua myöten pesä, reikää myöten muna. (Rantasalmi) (KRA) Lippu liinaa, lappu lautaa, niistä se kuolleen verho tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Lippu liinaa, lappu lautaa, pala rautaa ja sit hautaa. (Lapinjärvi) (KRA) Lisseks pask makkaras. (Mynämäki) (KRA) Lissää soppii, vaan vähetä ei saa. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Lisäks kervänenkin kaalfaris o. (Muurla) (KRA) Lisän kansa voe porosta nousoo. (Sotkamo) (KRA) Lisänä mahonnii maito, apuna ahonniin kyntö. (Rautalampi) (KRA) Lisänä on poro puuros, hämähäkki taikinas. (Karjalohja) (KRA) Liukkaat ne on lampuotin portaat. (Vilppula) (KRA) Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun) (KRA) Lohtkalloo, sanoi savolainen, kun söi saippuaa. (Viipuri) (KHM) Loisen kanall ei tarvis olla noukkaa. (Jaala) (KRA) Loisina ves venneessä. (Tuusniemi) (KRA) Loistaa ja paistaa kun kalajokisen pyhähousunnappi. (Lapua) (KHM) Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli) (KRA) Loppiainen lopsahtaa, kaal kuppiin kopsahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Loppu ei kato häpeää. (Mäntyharju) (KRA) Loppu ei pelekee kettää. (Tervo) (KRA) Loppu Laihialla jätethän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia) (KRA) Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi) (KRA) Lopussa kiitos seisoo. (Johannes) (KRA) Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää) (KRA) Loron loron, sano Jalasjärven poika, kun kopalla vettä kantoi. (Jalasjärvi) (KHM) Luettaessa laki kovinta on. (Ähtäri) (KVL) Luilla kokko kiitelöö eikä liijolla liholla. (Sotkamo) (KRA) Luisut on köyhän polovet. (Sotkamo) (KRA) Lujaan se heikko nojautuu. (Kiihtelysvaara) (KRA) Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila) (KRA) Lujjoa se Kymi-yhtiö kyssyy, ku pomollai pittää olla visasta kallo. (Viitasaari) (KRA) Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi) (KRA) Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi) (KRA) Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari) (KRA) Lumi kintut paleltaa, lumi kintut parantaa. (Pori) (KRA) Lumi lumelle surmoo. (Eno) (KRA) Lumi vanha luis, jää joka jäsenes. (Kalanti) (KRA) Lunta hanhen siiven alla, talvi joutsenen takissa. (Hauho) (KRA) Lunta jouhtenen jälelle, halla hanhin varpahille. (Parikkala) (KRA) Luoja huipun katkasoo, ennenkuin se taivaaseen ylettyy. (Valtimo) (KRA) Luojalla on monenlaista ruokamiestä. (Kuusjärvi) (KRA) Luojan luomiahan ne on röttelöttii. (Kangaslampi) (KRA) Luojan siät ne soatki ehkäsöö. (Sotkamo) (KRA) Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA) Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi) (KRA) Luonto vuatii lukkarii papilta persettä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan. (Punkaharju) (KRA) Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri) (KRA) Luoton oot mänettänt ja kenkkikiin on loppu! (Sirkjärvi) (MSA) Lupa hyvä, anto parempi. (Lehtimäki) (KRA) Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia) (KRA) Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen) (KRA) Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere) (KRA) Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka) (KRA) Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu) (KRA) Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta) (KRA) Lupa on leikkiä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä. (Kannus) (KRA) Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu) (KRA) Lustist käi luteillekiin, kun tupa paloi. (Lemi) (KRA) Luu jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA) Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä) (KRA) Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA) Luu lihan jakajallen, kuor leivän antajallen. (Säkkijärvi) (MSA) Luu lihan kasvattaa. (Kiihtelysvaara) (KRA) Luu lihan valissijalle. (Säkkijärvi) (MSA) Luu lihasta ja hoikka paikka makkarasta on miniän osa. (Ylistaro) (KRA) Luu lonijan kouraan. (Ylivieska) (KRA) Luu lähelt o liha makkeinta. (Savitaipale) (KRA) Luu tasajan kätte. (Perniö) (KRA) Luuhun asti nälkänen puree. (Hartola) (KRA) Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA) Luulo ei ole tiijjon väärti. (Heinlahti) (MSA) Luulo on valheen kranni. (Kauhava) (KRA) Luulo toista luuloo, varas toista vartoo. (Viitasaari) (KRA) Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä) (KRA) Luun vierestähän liha makiaa on. (Säkkijärvi) (MSA) Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki) (KRA) Luusta, lihasta, nahasta ja vähän röönää välissä. (Ähtäri) (KVL) Luusta vanhan peukalo. (Ikaalinen) (KRA) Luustahan koirakin unta näkee. (Nokia) (KRA) Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki) (KRA) Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat) (KRA) Luvates menöö aika. (Ylihärmä) (KRA) Lyhy ja levvee kun laskiainen. (Ähtäri) (KVL) Lykyks pienet vahingot. (Säkkijärvi) (MSA) Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten. (Juva) (KRA) Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA) Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA) Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA) Lähettiin, sanoi täi löylyssä. (KHM) Lähimmäistään se lempoe nuoloo. (Suonenjoki) (KRA) Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA) Lähtemättä saa olla, muttei viipymättä. (Helsinki) (KRA) Läks kun kuppa Töölööst. (Hollola) (PLK) Lämmittää ihanasti, sanoo laihialaanen kun viinapullon näki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Länget kaulassahan se vanha tamma kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Läpi, sano lääkär; toine, sano tohtor. (Vehmaa) (KHM) Lääkär ei voi kaikkia tautia parantaa mut lievittää voip. (Salajärvi) (MSA) Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne) (KRA) Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen) (KRA) Löytää se Luoja loukostaa. (Sotkamo) (KRA)
M
muudaMaa marotki elättää. (Somero) (KRA) Maa omans perii. (Hattula) (KRA) Maa on kun manssikka, se kasvaa maatessakkiin. (Jokikylä) (MSA) Maa painaa parrellensa. (Kolari) (KRA) Maa tassii tavalleen. (Säkkijärvi) (MSA) Maaha matokin turva. (Muurla) (KRA) Maailma tämä on eikä mikään paratiisi. (KHM) Maailmassa on monta metkua ja maa kantaa monta ketkua. (KHM) Maaliskuu maan näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää. (Ähtäri) (KVL) Maalla köyhyys on vaan köyhyys, mut kaupunkissa se on kurjuus. (Pusula) (KRA) Maalla ollaan viisaita, kun merellä vahinko käyp. (Säkkijärvi) (MSA) Maaria jos ei maata näytä, niin ei jyrkinnäkkää viel kessää ole. (Säkkijärvi) (MSA) Maassa maan tavalla. (Hannula: Maassa maan tavalla: maahanmuuttokritiikin lyhyt historia, Otava, 2011) Maassa pittää ellää maan tavalla tai maasta pois. (Säkkijärvi) (MSA) Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu) (KRA) Maastaha se pienkii ponnistaa. (Säkkijärvi) (MSA) Mahdotonta ei ole muu kuin klanipään tukistaminen. (KHM) Mahtua pittää, kun on kerran vihitty. (Ähtäri) (KVL) Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA) Maitoo tekköö vanahannii kissan miel. (Savo) (KRA) Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA) Makkaa niin, että sammalet päälle kasvaa. (Ähtäri) (KVL) Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto) (KRA) Makkarasta kissakin unta näkee. (KHM) Makkarasukka ei saa sulhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi) (KRA) Maksaa se arkkukin, sanoo lääkäri laihialaasellen, joka ei sairaalas malttanu olla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Maksaako se? kysyy laihialaanen kun rahojansa talletti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Malttaahan köyhäkii keittää vaikkei jäähyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Marialta rekheitto. (Säkkijärvi) (MSA) Markan hyöty, kahen vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markan mies, viien vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markan renk ja kolmen markan koni, yhtä etusija molemmat. (Säkkijärvi) (MSA) Markan renki, kahen vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta) (KRA) Markka kun lehemä, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Markka markan päällä, paikka paikan päällä. (Salajärvi) (MSA) Markkakin on rahaa, kirppukin on lihaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes) (KRA) Matala kynnys on kotoa lähtiä, mutta korkia takasii tulla. (Lappee) (KRA) Matala on köyhä korkeellae. (Vieremä) (KRA) Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula) (KRA) Matalan kannon päälle on hyvä hypätä. (Vilaniemi, Heinlahti) (MSA) Matalasta aijjasta on hyvä hypätä. (Vilaniemi, Heinlahti) (MSA) Matalat ojat maan masentaa. (Kirvu) (KRA) Matin (kakaramatti) toinen silmä jo vettä vallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivältä (mukulamatti) juosten nauriiseen. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivältä puu alkaa tehä pessää ja jänis muuttaa karvaa. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivännä (lumi) ylimmäisellä oksalla. (Säkkijärvi) (MSA) Matka on mänevän mielessä. (Jämsä) (KRA) Matkas on monta mutkaa, mettäs monta puskaa. (Askola) (KRA) Matkassa on monta mutkaa ja mutkan takanna on taas mutka. (Salajärvi) (MSA) Matkhan lähties pahin on. (Laihia) (KRA) Matti kannot katkoo. (Säkkijärvi) (MSA) Matti puottaa kuuman kiven avantoon. (Ähtäri) (KVL) Mee Laihiallen, siäl on hyvää emäntämettää! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mee ny laihialaanen tuphan ja paa ovi hakhan! sanoo ilamajokinen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meen kiusallakin porstuahan prännärin kans, jottet saa haistellakkaa, sanoo Laihian akka miniällensä kun kaffia paharutti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mees sä Laihialle prunnin vintan painoksi! Saat viis penniä päivältä ja saman ruaan ku kanakki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mehto miestä menneeks. (Perho) (KRA) Meijjän sika, teijjän sika, kaukalosta syöp kumpanenkii. (Säkkijärvi) (MSA) Meijän lapset ja noapurin kakarat. (Sysmä) (KRA) Meil on ja meil annetaa, jos loppuu ni lainataa. (Koivisto) (KOH) Meill on aina läski ja voi pöyläs ja paras kahvi, sano Nastolam mies kun nenääs niisti. (Hollola) (PLK) Meillon on kissakin lihaveet kun teillä porsas! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä on joka parres kytkyellä, mutta naapuris on vain kahares ja kalijatynnyri kolomannes, trossaa Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä on kaikkia muuta muttei puutetta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä pannahan voitalterikki pöytähän, mutta sen kaas pitää olla ihimisiksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meiltä ei puutu muuta kun köyhyyttä. (Laihia) (JPK) Meirän flikat ei ookkaa mitään tuhannen markan neroja, trossas Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meirän poika teki saunan kiukhan omasta päästänsä, kehuu Laihian akka poikaansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meirän sika on jyvälaarista kotoosin ja siält on sen hoitajakin, trossaa Laihian isäntä naapurillensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mene järveen tallukoitas kuivaamaan! (Ähtäri) (KVL) Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali) (KRA) Menhän ny mommakulta nukkumhan, jotta nua viarhat pääsöö lähtemhän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Menim minä kerram Porii, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin torii ja perses sano horil lorii. (Hollola) (PLK) Menkää köyhät istumhan! sanoo Mattilaanen päivämiähillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mennee niin, että napavillat töyssyy. (Ähtäri) (KVL) Mennee se päivä pilivessäkin. (Ähtäri) (KVL) Mennykki pyhänä annoon sulle viiskolomatta penniä. Joko sekin on kaikki menny? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meri ottaa ja meri antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Meri tyyn syksyllä pahhaa säätä saatteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Merituul kalatuul, luuvve viep lusikastakiin. (Teikarsaari) (MSA) Metkusak kullai, sano Iitil likka kun uunilt putos. (Hollola) (PLK) Metsään päin on suvenpojan silmät. (Virolahti) (KRA) Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti) (KRA) Mettä on köyhän miehen mekkoo. (Kauhajoki) (KRA) Metällä on korvat ja järvellä silimät. (Sumiainen) (KRA) Mie en usko kettää, en ommaa varjoheinkaa! (Koivisto) (PSK) Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki) (KRA) Miehellä ku on pakeneva hevone ja häjy akka, nii on naarussaan piättelemistä. (Leppävirta) (KRA) Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola) (KRA) Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. (Perho) (KRA) Miehen kirjoihin pääsee, kun seipään käsissään terottaa, leivän peukaloitten varassa taittaa. (Jalasjärvi) (KRA) Miehen mitta, miehen määrä, muttei miehen mieltä päässä. (Säkkijärvi) (MSA) Miehen piä ei ou linnun luista eikä pottuvoista. (Nurmes) (KRA) Miehissä karhukii kuavetaa. (Sulkava) (KRA) Miehuus ei auta, jos ei ou työtä. (Karttula) (KRA) Miekka miestä myöre. (Vöyri) (KRA) Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus) (KRA) Miel miehe meäreä. (Jämsä) (KRA) Miel männöö, kiel kulluu, persereikä väljenöö. (Maaninka) (KRA) Mielen vähyys vattan rikkoo. (Seinäjoki) (KRA) Mielin kielin hullun kanssa. (Ähtäri) (KVL) Mieltä muatessa tulloo, toista mieltä vanhetessa. (Leppävirta) (KRA) Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen) (KRA) Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi) (KRA) Mies haastaa ja messä kuuloo. (Säkkijärvi) (MSA) Mies hartevas, piika perseväs. (Eura) (KRA) Mies juop, mies saap, miehel Jumalaki antaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Mies kasvaa, hammas karkijaa. (Kiuruvesi) (KRA) Mies kohtasak kahtoo. (Pälkjärvi) (KRA) Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari) (KRA) Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka) (KRA) Mies makkoo, Jumala valavoo. (Tervo) (KRA) Mies makovaa, onni valavoo. (Liperi) (KRA) Mies merta seilaa, laps laivaa lammes ujuttaa. (Lavansaari) (KRA) Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi) (KRA) Mies miehen tuntoo, tupakkata nennään tunkoo. (Leppävirta) (KRA) Mies miestä vastaan, piru suurta kiveä vastaan. (Tampere) (KRA) Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. (Impilahti) (KRA) Mies on luotu liikkujaks ja vaimo pirti vartijaks. (Kivennapa) (KRA) Mies on naisen pää, ja nainen tekee oman päänsä kanssa mitä tykkää. (KHM) Mies on paras puupaltto päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Mies on työnsä näköinen. (Virrat) (KRA) Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA) Mies se on hävinnytkin. (Hämeenlinnan pit.) (KRA) Mies se on joka mielesä hallittee. (Rantsila) (KRA) Mies se on joka miestä pitelee. (Tampere) (KRA) Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela) (KRA) Mies se on maanmieskin, joka kyntää ja kuokkii ja herratkin ruokkii. (Keuruu) (KRA) Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen) (KRA) Mies se suaha pitää, jos ei muusta niin lepästä ja tuohen käprästä kalu. (Kitee) (KRA) Mies syö ja mies saa ja miehelle Jumalaki antaa. (Artjärvi) (KRA) Mies tulloo neuvotusta, koira neuvottomasta. (Säkkijärvi) (MSA) Mies tulloo orpopojastkii. (Koivisto) (KOH) Mies tulloo räkänokastakkiin (räkänenästäkkiin) muttei tyhjän naurajasta. (Heinlahti) (MSA) Mies tuop, mies suop, miehelantaa Jumalakin, naisel ei anna pahakaan. (Koivisto) (PSK) Mies vanhenoo, vika nuorenoo. (Säkkijärvi) (MSA) Miestä ei uo muan ijäks. (Rautu) (KRA) Miestä myöten miekka vyöllä. (Säkkijärvi) (MSA) Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA) Mihin sako pannaan, siitä sako saahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Mihis norkone puust putto kon puun juure. (Laitila) (KRA) Miiru on vaivasen varaks, keppi on köyhän kerjäläisen. (Metsäpirtti) (KRA) Mikonpäivältä (mikkeliltä) nauriit kuoppaan ja akat tuppaan. (Säkkijärvi) (MSA) Mikonpäivään ast ruskottaa sullaa. (Laihajärvi) (MSA) Mikot ja Matitha ne miehiä on, mut Jussia kasvaa kaseksiissa. (Säkkijärvi) (MSA) Miks korppi kuuraten tullee. (Sääksmäki) (KRA) Miks musta pesten tulee? (Forssa) (KRA) Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA) Mikset sä huutanu? sanoo umpikuuroo Laakson faari, kun muari kärryyltä putos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mikä korree, kaulakin pitkä kun kurella. (Ähtäri) (KVL) Mikä käsilä tehhään, se käsilä puretaannii. (Rääkkylä) (KRA) Miksikä köyhä suku nualemisesta tullee. (Tyrvää) (KRA) Mikä kättee nii kärsää. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä laatu Laihalla, sama Salajärvellä. (Salajärvi) (MSA) Mikä laulamalla tulee, se viheltämällä menee. (KHM) Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi) (MSA) Mikä lintu, se kieli, mikä maa, se maneri. (Viron Inkeri, Kallivieri) (KRA) Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki) (KRA) Mikä marjanna malolla, se vappunna vaolla. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä metenä juaraan, se pippurina paskannetaan. (Pöytyä) (KRA) Mikä on suven suussa, se on suven hännässä. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä on toisesta häpiä on toisesta kunnia. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä pisti Pertun päähään, tek mustikan mustaks, tek yön pimiäks, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupaseen. (Salajärvi) (MSA) Mikä sen kirkon pimitti, ettei evankelijumit valaise? (Maaninka) (KRA) Mikä sen (suuttuneen) pernassa oikein on? (Heinlahti) (MSA) Mikä siälä syää ja rohomuaa kun hevoonen? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mikä soittain (tuullen) tulloo, se laulain (viheltäin) männöö. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä tieltä löydetään, se tien päässä tarvitaan. (KHM) Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA) Mikäl köyhyyttä, sikäl nöyryyttä. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Mikäs on männessä, kun tuul on lännessä, mut tuul kun kääntyy ittään, ni ei tule mänöstä mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko) (KRA) Mikäs putos, vai putosko mikkää? sanos kraatar ko hän pöydält putos. (Rauma) (KHM) Mikäs se semmonee lintu on, ku ei höyheniään kanna? (Mäntsälä) (KRA) Mikäs talonpojan on elläissää, ku tynnyrin kylvää, ni kaks saap. (Säkkijärvi) (MSA) Milijoonat kiitokset, minen oo niiren kans yhtään nuuka! sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA) Millee se ruumis ostaa, ku ei ou sieluva? (Leppävirta) (KRA) Millon laiska työtä tekköö, kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene, kevväillä on kovat tuulet, syksyllä on vettä paljon? (Salajärvi) (MSA) Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA) Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA) Millons karvalaine oikijaa aikaa kirkkoon kerkis! (Säkkijärvi) (MSA) Millä ruumis nussii, kun ei kyrpä seiso? (Pirkkala) (KRA) Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA) Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA) Milläs piru sitten ajaa, kun hevosens tappaa? (Hollola) (KRA) Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen) (KRA) Milläs täi rykii, kun ei aivoja oo, sanoo laihialaanen rahattomasta ostajasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA) Milläs täi rykkii, kun ei oo ränkiluita. (Ähtäri) (KVL) Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA) Mimmon puukko, semmon eukko. (Ilomantsi) (KRA) Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi) (KRA) Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta) (KRA) Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.) (KRA) Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne) (KRA) Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa. (Uukuniemi) (KRA) Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi) (KRA) Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä) (KRA) Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro) (KRA) Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA) Minkä isse tekköö ja isse pittää, siin ei oo kellään nokan koputtamista. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA) Minkä kevät kasteloo, sen kesä kuivattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä kolme tietää, sen tietää koko mailma. (Eräjärvi) (KRA) Minkä koski tuo, sen virta vie. (Tammela) (KRA) Minkä kyläst saap, sen koton syöp ja hyväst tulloo toimee ko Kivennava kerjäläine. (Vuoksenranta) (KHM) Minkä mies lusikalla kottiin kantaa, sen tuho vaimo viep leivillä ulos. (Sirkjärvi) (MSA) Minkä mistä otat, se taas siihen paa! (Säkkijärvi) (MSA) Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku) (KRA) Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia) (KRA) Minkä pienennä peittää, siint eij joo suurenna pahhaa mieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä sunnuntai tuop, sen maanantai viep. (Mikkeli) (KRA) Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. (Heinlahti) (MSA) Minkä vilu viivyttää, sen lämmin kasvattaa (jouvuttaa). (Säkkijärvi) (MSA) Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA) Minkäs se pakkanen komialle taetaa. (Hankasalmi) (KRA) Minkäs taakses paat, sen iestäs löyvvät. (Säkkijärvi) (MSA) Minkäs tiet, iestäs löyvät. (Kivisto) (PSK) Minkäs tuul kivelle mahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (PLK) Minulle nyörit, sanoo Ylivieskan likka, kun vihiiltä palas. (Ylistaro) (KHM) Minun isäni oli väkevä mies, se veti sianhännästä niin paljon kuin jaksoi. (KHM) Minun sanani kieriskelkööt ja vieriskelkööt teidän sydämissänne ja munaskuissanne, niin kuin pukin papenot sileältä kalliolta kieriskelevät järveen ja panevat plumpsis plumpsis! (KHM) Minä en oo mikkään kuppariämmän poika, kun mammani ossaa pryykätäkin. (Ähtäri) (KVL) Minä en ookkaan hätävuojen lapsia. (Ähtäri) (KVL) Minä herra, sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA) Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA) Minä meen erellä ja sinä tuut peräs ja sielä on sitten sopeva paikka, sanoo Teuvan flikka poijalle. (Kauhajoki) (KHM) Minä meillä kaupan oon eikä taloo, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Minä muita, muut minua, koko mailma toinen toistaan. (KHM) Minä neuvon teitä, nuori kansa: älkää menkö laajoihin paikkoihin uimaan! Siellä te näette toistenne rakkauden roskat, virkit ja värkit. Parempi on jos taittelette lehtikerppuja ja kokoilette heinävihkoja syntisen lihanne ympärille. (KHM) Minä olen siit maasta kotosi, missä sika nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa. (Hollola) (PLK) Minä olenkiin kotosin Kärköläst enkä Arkalast. (Hollola) (PLK) Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir renkinä äiteiv vanhas kolos, sano Asikkalam poika. (Hollola) (PLK) Minä söisin tot, sano Vehmaan miäs letkua. (Hollola) (KHM) Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA) Mis on tuul tuomaanpäinnä, siel se on koko talven. (Säkkijärvi) (MSA) Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA) Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin. (Hollola) (PLK) Missoon kolme valkjärvöistä, siin on viis vorroa. (Sakkola) (KHM) Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA) Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA) Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA) Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA) Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA) Missä on mettä, siellä on kärpäsiäkin. (Helsingin pit.) (KRA) Missä raato, sinne korpit kokkoituut. (Salajärvi) (MSA) Missä voi sullaa, siinnä nahka pallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki) (KRA) Missäs pata jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa? (Laukaa) (KRA) Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA) Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA) Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö) (KRA) Missäs varikset muualla on kun siantappajaisiissa. (Säkkijärvi) (MSA) Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA) Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari) (KRA) Mistä illalla pilkkajaa, sieltä huomenna tuuloo. (Säkkijärvi) (MSA) Mistä ne pahat akat tulloo, ku kaik on tyttönnä hyviä? (Säkkijärvi) (MSA) Mistäs koir unt näkke ku makkarast. (Pertteli) (KRA) Mistäs köyhän ilo on, pieree ens ja sit nauraa. (Pusula) (KRA) Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki) (KRA) Mistää ei saa nii hyvvää renkiä ku talosee mänettäneestä isännästä. (Säkkijärvi) (MSA) Miten metsään huutaa, niin se vastaa. (Helsinki) (KRA) Miten ruumis pieree, kun perse on jääs? (Hyvinkää) (KRA) Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA) Mitä ankarampi herra, sitä nöyrempi koira. (Kuhmoinen) (KRA) Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia) (KRA) Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA) Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA) Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA) Mitä enne antinpäivä kinosta se joulun veten juara. (Pyhäranta) (KRA) Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin. (Tyrväntö) (KRA) Mitä ennen marjanpäivää katot paljastaa, perästä peittää. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä enämmen sontaa hajottaa, sit enämmen se haisee. (Artjärvi) (KRA) Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA) Mitä isomp rouva, sitä vajaamp kuppi. (Iitti) (KRA) Mitä isompi puu, sitä suurempi romahus. (Jämsä) (KRA) Mitä isot elellä, sitä piänet perässä. (Kuru) (KRA) Mitä isä erel, sitä poik peräs. (Uskela) (KRA) Mitä jyrinnä aholla, sitä vappunna vaolla. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä kaapii, sitä saapkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä laps napil tekköö, pannoo suuhu ja läkähtyy. (Terijoki) (KRA) Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA) Mitä maahaan se Matille. (Salajärvi) (MSA) Mitä Maaria malolta, sitä Jyrki kankahalta. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä maksaa masinakyyti Kivijärven Kinnulaan? kysy Kustaa Jöllee Ostolan asemalla. (Ähtäri) (KVL) Mitä marinna malolla, sitä jyrinnä aholla. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA) Mitä meillä ei oo, sitä on turha mualtakaa kysyä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitä mies kesällä kokoaa, sen akka talvella sylissä kantaa. (Lappeenranta) (KRA) Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi) (KRA) Mitä on mieles, se on kieles. (Helsinki) (KRA) Mitä on päivä pärttylinnä, sitä koko syksyn. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA) Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa. (Ähtäri) (KRA) Mitä rikas huolii, vaikka reppunsa söisi, kun tietää toisen saavansa. (Naantali) (KRA) Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA) Mitä se herroille kaijaa, jos talonpoika kyytillä aijaa? (Pori) (KRA) Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA) Mitä se köyhä pieröö, kun ei oo mitä nielöö? (Säkkijärvi) (MSA) Mitä sillä silmällä tekköö millei nää? (Säkkijärvi) (MSA) Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA) Mitä talloon kuuluu, ei vieraalle mittään kuulu. (Sirkjärvi) (MSA) Mitä tylysempi hammas, sen väljempi perse. (Ähtäri) (KVL) Mitä usijamp kokki, sitä huonomp soppa. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä usijamp kokki, sitä vetelämpää lerkkiminen (velli). (Heinlahti) (MSA) Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA) Mitä vanhemp pukki, sen kovemp sarvi. (Heinlahti) (MSA) Mitä vinkiämp vissa, sitä rakkaamp laps. (Säkkijärvi) (MSA) Mitäpäs tapellaan, kun ei oo viinaakaan. (Ähtäri) (KVL) Mitäs hittoa sillä pairal teköö, kuin on hyvät mansetit? (Härmä) (KRA) Mitäs kanan kaakatoksesta, jossei kukko kujerra? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs kuivista terveisistä. Paree jos olis lähettäny juuston ja leivän, sanoo momma kun poika Amerikasta tervyysiä lähärätti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitäs köyhä pieree, kun ei oo mitä nielee. (Ähtäri) (KVL) Mitäs laps napilla tekköö, se puottaa sen sillan rakkoon? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä? (Kurkijoki) (KRA) Mitäs muuta, sanoi puotipoika ja haukkas taas sokeria. (Koskenpää) (KHM) Mitäs nyt nyhetään kun parta loppu? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs nyt nyvitään, kun papilta parta loppui? (Haukivuori) (KRA) Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt? (Lammi) (KRA) Mitäs poikamies akal tekkee, kun ei muutaka perett ol? (Koski Tl.) (KRA) Mitäs se lähtevä läävästä huolii? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs se riiheen kuuluu, jos sauna palaa? (Viitasaari) (KRA) Mitäs siit nyhetäh kun parta loppuu? (Valkeala) (KRA) Mitäs sinä tielät, joka Sysmäst olet ja sem mitättömän akam poika. (Hollola) (PLK) Mitäs sitä runttia ruusaa kun markalla saap mapselinkii? (Heinlahti) (MSA) Mitäs siälä knopoottelet, riisu maata! sanoo Laihian flikka kun pässi yällä luthin meni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri) (KRA) Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA) Mitäs täst Nastolan istumiisest, parempaahaa on Orimattilan makoos. (Orimattila) (KHM) Mitää koer kirkos teke. (Rauma) (KRA) Miust ei ole ennää ko roppeeseen. (Heinlahti) (MSA) Miä muistan kun siä synnyt! (Säkkijärvi) (MSA) Miähee silmis on kolme rääpälvaatet. (Paimio) (KRA) Miähen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. (Yläne) (KRA) Miähet menee ja naiset pääsee. (Tuusula) (KRA) Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti) (KRA) Miäs ittensä hillittee. (Pirkkala) (KRA) Miäs konsti muista, ja konst miäst autta. (Karjala Tl.) (KRA) Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua) (KRA) Miäs ottaa miähen tilan. (Nokia) (KRA) Miäs se, joka alta päällen pääsöö. (Virrat) (KRA) Miäs taloosta ja parahista kaksi. (Alavus) (KRA) Moksi sinä paltamoksi, minä moksin sotkamoksi. (Sotkamo) (KHM) Molin rahoja kääntelemäs, nottei alimmaaset homehru, sanoo Peräkylän isäntä pankista tullesnansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mon on mies mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi) (KRA) Monena mies elläissään, koiran paska kualtuaan. (Juupajoki) (KRA) Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi) (KRA) Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki) (KRA) Monta on syytä sialla, maa jäässä, kärsä kipiä. (Säkkijärvi) (MSA) Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA) Moon kaharen taloon poika ja kolomatta tianaan, trossaa Laihian poika lakkotöis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Moon niin suuresta taloosta, jotta naapuriskin on nelijäkymmentä lehemää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Moon taloosta enkä torpasta, sanoo Laihian poika kun flikalle friijoohin pyyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA) Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA) Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA) Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA) Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA) Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA) Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA) Muhosen Heikin päiväpalkka jäi neljään markkaan, kun hävis iltasella korttipelissä markan. (Säkkijärvi) (MSA) Muhulahen miehet mänivät käräjiin kukon varpaan katkasemisesta. (Säkkijärvi) (MSA) Muien musta, miun valkee. (Keski-Inkeri) (KRA) Muija ja kakara ovat miähen piruja. (Suoniemi) (KRA) Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi) (KRA) Muijaa eikä hevost ei saa toiselle lainaa. (Espoo) (KRA) Muijaa saap lyölä ja kurittaa sen minkä muilt töilt kerkiää. (Nastola) (KRA) Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola) (KRA) Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia) (KRA) Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki) (KRA) Muista kans sitten, jotta hautajaasis vain kantajat ruakithan! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Muistaa se sika syömisen mut ei muista lyömistä. (Säkkijärvi) (MSA) Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö) (KRA) Mulla on lääkärintoristus, jotten saa kantaa raskahia tavaroota. Sen takia mulla ei oo rahapussi mukana. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA) Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA) Muna on kannaa viisaamp. (Salajärvi) (MSA) Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA) Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA) Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA) Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA) Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA) Mus kehu tuntuu, sanoo Laihian faari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Musta kana munii valkoisen munan. (Pori) (KRA) Musta köyhän viimeinen vaate. (Kankaanpää) (KRA) Musta mie, musta miun sukkuinki. (Lavansaari) (KRA) Musta miäs on luja miäs. (Nurmo) (KRA) Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva) (KRA) Musta pilvi hirvittää, savenharmaa sattaa. (Lappeenranta) (KRA) Musta pilvi murisoo, savipilvi (savenkarvanen) sattaa. (Heinlahti) (MSA) Mustas pannus tuloo yhtä hyvää kaffia kun kirkhaskin. (Härmä) (KRA) Mustasta ei väri parane. (Savukoski) (KRA) Mutamailla kylvetään kevväillä rouvvan (kirren) päälle. (Säkkijärvi) (MSA) Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola) (KRA) Muulahessa ol niin rankka tappelu, jotta yheltä mieheltä reppiit rovastitkiin kaulasta. (Säkkijärvi) (MSA) Muurahainen muuttomies, mauriainen maanmies. (Muurla) (KRA) Muurahainenki kantaa munnaan, mut paha vaimo ei vaali lapsiaankaa. (Uusikirkko) (KRA) Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua) (KRA) Muuttelee kun Perhon pojan jumala taivaasta toiseen. (Perho) (KHM) Muuttua saa muttei puuttua, sanoo emäntä kun vettä maithon lisäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mykkä ei sua lammasta. (Savonranta) (KRA) Myllys, pajas ja pappilas tiättään paikkakunnan asiat parhaiten. (Pöytyä) (KRA) Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane) (KRA) Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi) (KRA) Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, kirkkoon kun tahtoo. (Ähtäri) (KRA) Myllär elää myllyllää, mylläri akka pyllyllää. (Liperi) (KRA) Mylläri ellää myllyllää ja paras piika pillullaan. (Vihanti) (KRA) Mylläri kiittää myllyänsä, vanhapiika vakoansa. (Sortavala) (KRA) Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä) (KRA) Myrkkyä viina leivätä. (Parkano) (KRA) Myöhästy kun rämäläiset vihiltä. (Ähtäri) (KVL) Myähästyy taivaa oveltaki jos kirkostaki. (Paimio) (KRA) Myöhään tulit, syövyn löysit. (Säkkijärvi) (MSA) Myötänsä paha tapa vie. (Nokia) (KRA) Myätätuuli kotia mennes, sanoo laihialaanen viarahillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mä sanoon silakoollen vasten naamaa, jotta voi on parempaa, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mä vain oon snyty, sanoo laihialaanen kun kruppanapiaksua laattiahan löi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mäk velkaseen maksaa. (Säkkijärvi) (MSA) Mälli kun torpan tunkio. (Ähtäri) (KVL) Mämpäs kettukii kerran rautoin. (Sirkjärvi) (MSA) Mäne nahkaas jos mahut (olet synnitön). (Heinlahti) (MSA) Mänet siä vai itket siä ja mänet? (Säkkijärvi) (MSA) Mänkää sen vietävät Hostikalle! (Salajärvi) (MSA) Männööhän viisaskiin vippuun. (Säkkijärvi) (MSA) Mäntyharjun poika ja Norjan silli, ne on tunnetut läpi maapallon. (Mäntyharju) (KHM) Märälle maalle ei huoli paljon kostuketta. (Säkkijärvi) (MSA) Mätäkuinen ilma on ku lehmän henkee. (Orimattila) (KRA) Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo) (KRA) Mää hullun kans haastamaan ja vasikan kans kilpailemmaan! (Jokikylä) (MSA) Mää ja mäkätä männessäs! (Heinlahti) (MSA) Mää nyt herroin kans marjaa, vievät marjat sekä roppeetkiin. (Heinlahti) (MSA) Mää siitä putkeen tai jälttään! (Säkkijärvi) (MSA) Mää suolle ja rallata männessäs! (Sirkjärvi) (MSA) Määrä makkarassakin on. (Lohja) (KRA) Määrä on vieraan tavaralla. (Liperi) (KRA) Määrä soon makeallaki. (Pello) (KRA) Määräpaikka, työ ja aika, siinnä talon paras taika. (Salajärvi) (MSA) Määräseltä Ruotti syöttää, määräseltä marssittaa. (Kemi) (KRA) Mökkiläiset työtä vääntää, isännät ilkkuen elää. (Viipurin pit.) (KRA) Mölläkäst veest parraat kalat saahaa. (Terijoki) (KRA) Mörkö se on mörön poikai. (Kestilä) (KRA)
N
muudaNaama kun ristiinkynnetty lanttumaa, napa kun potatti, silmät kun suissen renkaat, nenä kun räystäskoukku, suu kun seissemän leivän uuni ja perse kun pellon veräjä. (Hyppälä) (MSA) Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA) Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA) Naapuri tyttären naittaa, kekäle kattilan keittää. (Lappeenranta) (KRA) Naapurihin net hyvät tyttäret naihan, pahat maille kaukhaisille. (Rovaniemi) (KRA) Naapurissa käyvvään seissemän kertaa päivässä ennenkun kysytään miks siä tulit. (Salajärvi) (MSA) Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa päiväs, ja viis kertaa vihassa ollessakkii. (Koivisto) (KRA) Naapurista hyvää, naapurista pahaa. (Asikkala) (KRA) Naaraa sitä Kuopion kuolleet hevosettii. (Kuopio) (KHM) Naeres haukuta ja kualles kiitetä. (Vehmaa) (KRA) Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola) (KRA) Nahka se on joka narajaa, eikä huono suutari. (Seinäjoki) (KRA) Nahkaa on muuallakin, ei vain poliisin tupes. (Siikainen) (KRA) Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri) (KRA) Naidut vaimot pitämises, tehdyt kaupat kiittämises. (Uusikaupunki) (KRA) Naijaahan rikkaejen pesinpytyttii, vaekk ei köyhän voevakkasia. (Kangasniemi) (KRA) Naiminen ei tul koskaan liikaa myöhään. (Lohja) (KRA) Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori) (KRA) Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki) (KRA) Naine kuol, nauha taittu; mies kuol, talo hävis. (Terijoki) (KRA) Nainen kantoa miehe sylissää, lyhteen olkija ja sänkyn selässään yhtaikaa. (Sysmä) (KRA) Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti) (KRA) Naipa ihminen on kuin soipa mehto: ei se näe, ei se kuule eikä se paljon haistakaan. (KHM) Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö) (KRA) Naisel pittää oll ohjakset kannos kii. (Uusikirkko) (KRA) Naisell on pitkä tukka ja lyhyt mieli. (Metsäpirtti) (KRA) Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA) Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA) Naisen työ ja kanan paska ovat samanarvoset. (Säkkijärvi) (MSA) Naiset eelle vaikka heikolle jäälle. (Kuorevesi) (KRA) Naisia on monenlaisia: vajanaisia, puolinaisia ja koko naisia. (KHM) Naisilla ja harakoilla on yhtä suuri halu kiiltäviin. (Kangasala) (KRA) Naisten vihas on kun lämpysis vällyis. (Nurmijärvi) (KRA) Naista leveelantiosta, miestä ryttyharteista. (Soanlahti) (KRA) Naitua naiset lihoovat. (Pori) (KRA) Napa näkkyy naapuriin, naapurin poika nauraa. (Sirkjärvi) (MSA) Nar nime anta, miäs nimen kanta. (Kalanti) (KRA) Narraa kissaa, sillon pitkä häntä! (Säkkijärvi) (MSA) Narraa mua, moon Nurmoosta! (Kauhava) (KHM) Naulan sain lihhaa, kaks män hampaan rakkoon. (Jokikylä) (MSA) Nauraa nikkari oksalle. (Vimpeli) (KRA) Naurain laina maksetaan. (Hyppälä) (MSA) Naurain männiä, itkein eletiä. (Jaakkima) (KRA) Naurava nauraa omalla puallansakin. (Laihia) (KRA) Nauravan suuhun on parempi kattoo kun itkevän. (Kuru) (KRA) Navastahan se naurissii kasvaa. (Joroinen) (KRA) Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA) Ne jumalat ei tiiä mittään mitkä leipää syövät. (Heinlahti) (MSA) Ne kalat jotka on merrassa ne pyrkiit pois, mitkä ulkopuolella, ne pyrkiit sissään. (Säkkijärvi) (MSA) Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA) Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA) Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA) Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta morsianta. (Tuupovaara) (KRA) Nenästään äkänen suuttuu. (Pielisjärvi) (KRA) Neuvo elääs, tauti kualles. (Isokyrö) (KRA) Neuvo on hyvä, mutta apu parempi. (Lapväärti) (KRA) Neuvo pettää, toinen auttaa. (Kaukola) (KRA) Neuvo vuos vuotehessa, toinen kääestä taluta! (Hyppälä) (MSA) Neuvolla maa pietää eikä voiman äijyyel. (Uusikirkko) (KRA) Neuvolla nuoret nussitaan, konstilla vanhat koinetaan. (Joroinen) (KRA) Neuvolla se karhukin kaadetaan, ei väen väkevyydellä. (Liperi) (KRA) Nii ol kom pluttana, sano Kustavi flikka, kon Taivassalon poika pussas. (Mynämäki) (KHM) Nii on punanen ko kyyryläinen kykkiissää. (Valkjärvi) (KHM) Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi) (KRA) Nii se on tässä mualimassa, mut miten lie Ruokolahela? (Juva) (KHM) Niil herroil on kans keino ja kiiku, sanos kuskpoik ku häne herras orres rippus. (Uskela) (KHM) Niin kauan flikat morsianna, kun ne miehen saa. (Ilmajoki) (KRA) Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki) (KRA) Niin kauvvan kun syksyllä puun ympär on pesä, ei tule pysyvää talvia. (Laihajärvi) (MSA) Niin kun piäni hiiri siälä hampahillansa nykertääs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Niin meni päivä kun Sippolan miehelt isäjää hautaissa. (Vehkalahti) (KHM) Niin messä vastaa kun sinne huuvvetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Niin minä lykkäsin kun ryöväri kekäleellä. (Ähtäri) (KVL) Niin ne vuuvet vierii, sano savolaispoika, ku kaks vuotta täytti. (Sääminki) (KHM) Niin näkkyy, sano sokkee, kun putos keskelle jokkee. (Ähtäri) (KVL) Niin on, jos siltä näyttää. (KHM) Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi) (KRA) Niin on sekasi kun Haminan kaopunki. (Suomussalmi) (KHM) Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi) (KRA) Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi) (KRA) Niin se mennee kun paska vitun sivu. (Ähtäri) (KVL) Niin tuuloo kun Matin toisesta sieramesta. (Säkkijärvi) (MSA) Niin vähän ettei joo kun yks suun lopsaus. (Säkkijärvi) (MSA) Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi) (KRA) Niinhän siä täällä lekottelet kun Ellun kana kuutamossa. (Salajärvi) (MSA) Niittu on pellon emä. (Somero) (KRA) Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA) Niitä narrathan, joita saarahan. (Etelä-Pohjanmaa) (KHM) Nikkari talo on ain huanos kunnos. (Pori) (KRA) Nim surmalla olla pittää. (Tuusniemi) (KRA) Nimellään köyhä koreilee. (Ruovesi) (KRA) Nimet on kaikki hyvvii, ku vuan nimen kantaja. (Liperi) (KRA) Niput naput naidaan, isot tytöt ilman jää. (Heinola) (KRA) Niskat kekas ko keträjää, ni persepyllys kuttoo. (Kivennapa) (KRA) No jopa näkkee joutavia, ko on akat soutajina. (Rovaniemi) (KRA) No nyt! sanoi Ahlaisten äijä, kun karhu paattiin tuli. (Ulvila) (KHM) No takuul, sano Tamperiel likka. (Hollola) (PLK) Noh, sanoi varis kun nokka katkes. (KHM) Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä) (KRA) Noita hamphaat suusa syntyy. (Veteli) (KRA) Noita vieras talossa. (Kuhmoinen) (KRA) Noin sem pitäs soiman, sano Lammim muija kun kirnuum pier. (Hollola) (PLK) Noita hamphaat suusa syntyy. (Veteli) (KRA) Noita vieras talossa. (Kuhmoinen) (KRA) Noki palaa, pakkanen tulee. (Terijoki) (KRA) Noki pallaa pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen) (KRA) Noloot päähänsä lyää. (Laihia) (KRA) Notkia poika mut käskyllä ei saa mihinkään. (Sirkjärvi) (MSA) Nouskaa ilamajokiset hauroostanna, huamenna on tuamiopäivä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nouskaa ny mukulat ylhä ja menkää hyysikhän, jotta kanat sais einhen! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nousu leivän kaunistaa. (Rantsila) (KRA) Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli) (KRA) Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA) Nuare flika, kauni tyttäre, mist ne paha muija saara? (Uskela) (KRA) Nuari miäs on vallan rahaa, sanoo laihianskotti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nuari puu taipuu, vanha murtuu. (Nokia) (KRA) Nuaruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. (Anjala) (KRA) Nuata kakaroota nua köyhät rustaa ja teköö, jotta saisivat sokuria. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nukkuva ei tee syntii. (Inkeri, Toksova) (KRA) Nuoleminen ei elätä. (Tervo) (KRA) Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa. (Hankasalmi) (KRA) Nuor riski (virkku) syötyään, vanha yön levättyyvvään (maattuaan) (Säkkijärvi) (MSA) Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli) (KRA) Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA) Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio) (KRA) Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä) (KRA) Nuoren miel on ku ves kaukalossa. (Heinlahti) (MSA) Nuorena herrana, vanhana narrina. (Parikkala) (KRA) Nuorena joukossa, vanahana loukossa. (Kestilä) (KRA) Nuorena ku syöt lihat, ni vanhana kaluut luut. (Impilahti) (KRA) Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi) (KRA) Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi) (KRA) Nuorenna ei olt aikaa nukkuva, vanhanna ois aikaa mut ei nukuta. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki) (KRA) Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA) Nuori kuolee jos tahtoo, mutta vanhan täytyy. (Tampere) (KRA) Nuori mies on rahaa kaikki. (Ruovesi) (KRA) Nuori miäs naimaton, sukaton ja pairaton. (Hämeenlinna) (KRA) Nuori miäs saa olla risois, mutt ei paikatuis vaatteis. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Nuorilla hurjuutta, vanhoilla kurjuutta. (Ähtäri) (KVL) Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva) (KRA) Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA) Nuoruus unenna haihtuu, vanhuus varjonna vastaan tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoska tulloo, kun koiran jalkoja paleltaa. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoskaa varis varrain raakkuu, illan tullen pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoskallaha koirakii jalkoi palentaa. (Joutseno) (KRA) Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila) (KRA) Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi) (KRA) Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi) (KRA) Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti) (KRA) Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen) (KRA) Nuuka talon pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Nuukuus on hyvä, vaan saituruus on suur paha. (Sysmä) (KRA) Nuukuus pitää alka tulitikuist. (Pietari) (KRA) Nyppeli, hyppeli, Tapiainen tappeli, Kauko päältä katteli, sano ikaalislainen. (Parkano) (KHM) Nyt ei tule mittään, kun tuul män ittään, mikä olis männessä, kun olis tuul lännessä. (Säkkijärvi) (MSA) Nyt lapset ylös, huomenna on niutun nauttu, sitten on nautun nauttu, sitten vasta oikea juhulan auttu. (Ähtäri) (KVL) Nyt on huono elää, ku ei kukaa kuolekkaa, sano haudankaivaja. (Uusimaa) (KHM) Nyt on keisarin kielto (rahat lopussa)! (Säkkijärvi) (MSA) Nyt on piru merrassa ja toinen nielussa. (Ähtäri) (KVL) Nyt perkeleen luteet saivat, sanoi Janakkalan mies, kun pirttinsä poltti. (Koski Hl.) (KHM) Nyt se alakaa se muorin pesu. (Ähtäri) (KVL) Nyt tuli luja ja lämpöönen, sanoo Laihian akka kun vanhoosta turkiista fällyjä teki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA) Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi) (KRA) Näkemiin, sano kaks sokkeeta. (Ähtäri) (KVL) Näkijänä on vieras kylässä. (Leppävirta) (KRA) Näkkyy kaivolta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara) (KRA) Näkkööhän (tuntoohan) tuon hiton hatustakkiin. (Heinlahti) (MSA) Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen) (KRA) Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno) (KRA) Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi) (KRA) Näköseesee kissakii pojat tekköö. (Säkkijärvi) (MSA) Nälk o leevä särvin. (Eurajoki) (KRA) Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola) (KRA) Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku) (KRA) Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA) Nälkä köyhän ystävä on. (Kullaa) (KRA) Nälkä laiskaaki kiirehtää. (Vesanto) (KRA) Nälkä leivättömän, vilu turkittoman. (Hartola) (KRA) Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu) (KRA) Nälkä nylköö, kevät koloo, rapatauti rankasoo. (Suomussalmi) (KRA) Nälkä on huonon ruuvvan särvin. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkä on niin et näköä haittaa. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkä opetti kymiläisenkiin vestämään. (Laihajärvi) (MSA) Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.) (KRA) Nälkä riiran taloon tua. (Loppi) (KRA) Nälkä ruuvan kokki. (Turtola) (KRA) Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto) (KRA) Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski) (KRA) Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima) (KRA) Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki) (KRA) Nälkä suolle, vilja maille, rikkaus riihen puijjalle. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää. (Nastola) (KRA) Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko) (KRA) Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA) Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero) (KRA) Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti) (KRA) Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala) (KRA) Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä) (KRA) Nälkästä ei nukuta. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkästä ihmistä haukkuu koira mut alastonta ei ennään koirakaan hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano) (KRA) Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi) (KRA) Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu) (KRA) Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti) (KRA) Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi) (KRA) Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen) (KRA) Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka) (KRA) Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi) (KRA) Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki) (KRA) Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi) (KRA) Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi) (KRA) Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi) (KRA) Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna) (KRA) Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi) (KRA) Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara) (KRA) Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti. (Lahti) (KRA) Nännin lapselle suuhu annat, mieltä et anna. (Impilahti) (KRA) Näppylässä on paisee alaku. (Leppävirta) (KRA) Näsäviisas niistetään. (Koivisto) (KRA) Näsäviisas näin tekköö, muille muonans jakkaa, isse nälkää näkköö. (Säkkijärvi) (MSA) Nätei tytöi ku kliivi knapei, sano Turum miäs. (Hollola) (PLK) Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku) (KRA) Nätti ja krepakas niinko Lopen prouvan myssy. (Metsämaa) (KHM) Nätti perna ensin syörään, nätti likka ensin nairaan. (Pusula) (KRA) Nätti pää on iso apu perssel. (Kaarina) (KRA) Nättinä on hyvä olla, mutta on vaikee siks päästä. (Ähtäri) (KVL) Näytteellä kun laihialaasen sialu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nääs käsivoimia, sano hämäläinen, kun hän silakkaa hännästä puristi. (Tyrvää) (KHM) Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo) (KRA)
O
muudaO nii erinkaltane olla, sano pyhämaalaine muitte ihmiste joukos. (Pyhämaa) (KHM) Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (PLK) Oho! on jämsäläisen anteeksipyyntö. (Koskenpää) (KHM) Oho, sanoo laihialaanen kun anteeksi pyyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ohoran lako naurattaa. (Ähtäri) (KVL) Ohrantähkä käen kurkun tukkii. (Rantsila) (KRA) Oikea likka nailaan ilman kapioitakin. (Hollola) (KRA) Oikeen tuloo ittiänsä ikävä, sanoo Laihian flikka kun peilinsä särki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oikeus soon joka voittaa. (Lapua) (KRA) Oikia ojentaa, vasen vastaanottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Oikias olhan kun houraatti näkyy, sanoo Laihian emäntä kun kävellen Vaashan meni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ois ain kesä ja heluntak ja naapuris häät! (Joutseno) (KRA) Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki) (KRA) Oja on pellon herra. (Mänttä) (KRA) Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA) Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA) Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA) Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA) Oksastaanhan havupuu halkiaa. (Hyppälä) (MSA) Ole vait, vasta sait, mist siulle ennää annetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Olehan nyt siinä kun Pielaveen mies ripilä! (Mäntyharju) (KHM) Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (PLK) Oli miten oli, mutta puuro illaks. (Kälviä) (KRA) Oliha sekkii ropina pietty, sano Ristiina akka, ku tuohelle kus. (Anttola) (KHM) Olipa onni jottei puronnu varpahille, sanoo poika kun rahapussi putos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Olis oksan ottajia, jos ois kuusen kaatajia. (Hyppälä) (MSA) Olit vahingon veräjällä vassallaan! (Sirkjärvi) (MSA) Olkoon yks tommonenki, sano Jumala ko lavialaisen loi. (Lavia) (KHM) Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA) Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.) (KRA) Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo) (KRA) Ollaan vaan, kun Raatikka-Taneli taivaassa. (Ähtäri) (KVL) Ollilta onki oksaan. (Säkkijärvi) (MSA) Olokhon karhu, mutta vain piäntä laija. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Olokhot lohia, mutta vain piänempää sorttia! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oltta jouluna juuvaa. (Säkkijärvi) (KRA) Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola) (KRA) Oluella onni hyvä, juodaan janotakkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka) (KRA) Olut juora ja viina ryypätä. (Salo) (KRA) Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen) (KRA) Olutta on ohran lako. (Jaala) (KRA) Oma apu paras apu. (Hämeenlinna) (KRA) Oma huono on parempa kuin toisen hyvä. (Lohja) (KRA) Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö) (KRA) Oma löyvvetty, vieras varastettu. (Säkkijärvi) (MSA) Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA) Oma nenä lähiti. (Laihia) (KRA) Oma olka kantaa, mitä oma käsi tekee. (Tyrvää) (KRA) Oma on aena oma. (Kestilä) (KRA) Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki) (KRA) Oma sika, oma papu (paska). (Säkkijärvi) (MSA) Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA) Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä) (KRA) Oma syy syntiin. (Sotkamo) (KRA) Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola) (KRA) Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo) (KRA) Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA) Oma valta ahvenel, ottaa onkien jos se tahtua. (Padasjoki) (KRA) Oma valta, sanoo suntio kun kirkon viinit joi. (Ylistaro) (KHM) Oma venek ensin tervataan. (Eno) (KRA) Oma vika vaikia virkkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Oma vikapussi on takana, toisen eissä. (Kymi) (KRA) Oma väk on vieraa väärti. (Vesanto) (KRA) Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava) (KRA) Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi) (KRA) Omallasa on hyvä ajaa. (Ilmajoki) (KRA) Omansa on orjan vaivat. (Uukuniemi) (KRA) Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna) (KRA) Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi) (KRA) Omat asiat sekä toisiin asiat ylt ympär kuuluttaa. (Salajärvi) (MSA) Omat on kauniita, sammakonkin nuijapäät. (Toijala) (KRA) Omatkii koirat purroot. (Säkkijärvi) (MSA) Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri) (KRA) Omenaha se sentää o hapankii omena. (Terijärvi) (KRA) Omhaisen armo ja pakkasen lämmin. (Rovaniemi) (KRA) Omillaan kun elää, ei tarvitse rikkaita rukkoostaa. (Hankasalmi) (KRA) Ominsa on hyvä elää. (Isojoki) (KRA) Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä) (KRA) Ommoosa tohtii antoo vaikka kelle. (Savonlinna) (KRA) On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (Piippola) (KRA) On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA) On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA) On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA) On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala) (KRA) On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA) On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA) On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA) On juur kun Raision kirkon seinästä revästy piru. (Lempäälä) (KHM) On katajassakin tervaa. (Inari) (KRA) On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä) (KRA) On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (PLK) On kum puusta pulonnuj ja vähä pölästynny. (Hollola) (PLK) On kun Hauta-Aapon käsistä karant. (Säkkijärvi) (MSA) On kun maasaan myönt. (Laihajärvi) (MSA) On kun soipa mehto. (Ähtäri) (KVL) On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA) On köyhälläkkiin aikaa keittää mut ei ole aikaa jäähyttää. (Säkkijärvi) (MSA) On Laihiallakin yksi satamarkkanen riihen seinhän naulattuna. Sitä saa käyrä maksua vasthan kattomas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) On liikaa komeutta olla köyhällä kaks tervettä silmää. (Heinlahti) (MSA) On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka. (Veteli) (KRA) On myrskylki myrsky. (Lavansaari) (KRA) On ne kannusjalat kaatuneet ennenkkiin. (Säkkijärvi) (MSA) On niin kiire ettei kerkiä tekemään mittään. (Hyppälä) (MSA) On niin kiire, jottei oo ennää hengelleen isäntä. (Säkkijärvi) (MSA) On niin kylmä jotta pakkaroita paleltaa. (Säkkijärvi) (MSA) On niin köyhä ettei oo muuta ku tuulen huuhtoma takapuol (perse) (Heinlahti) (MSA) On niinku sika, ei niin lihava mut likanen. (Säkkijärvi) (MSA) On niinkun naapurin peltoa lannottas, kun tyttöä kasvattaa. (Säkkijärvi) (MSA) On niit syöttykki, ei yksi saattu, sano rymättyläläine silakka. (Uskela) (KHM) On nimiä jos on vaariakin. (Lappajärvi) (KRA) On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta) (KRA) On omissa lämpimissään kuin Säkkijärven ämmä kirkossa. (Sortavala) (KHM) On onni niät välistä laiskallai. (Kangasniemi) (KRA) On ottanteeli helvettiin päin kallellas ninko Artjärven pitäjä. (Nakkila) (KHM) On pappeja, on pappiparkoja. (KHM) On rahaa vaikka seinät paperoottis niin kun Isoos Hinssas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) On reikä renginkii perseessä, mihin palkkansa paneepi, apakakkunsa ajaapi. (Säkkijärvi) (MSA) On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi) (KRA) On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA) On seippäi, jost on vareksiki. (Salo) (KRA) On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri) (KVL) On siin yksi pahailmalintu! (Koivisto) (PSK) On siinä riijjuussa muutae eikä likistelemistä. (Leppävirta) (KRA) On sokkeellae silimät ja kuurollae kulukku. (Pielavesi) (KRA) On suoloo Savon rokassa. (Nurmes) (KRA) On syöny häpysä pienenä voileivässä. (Ähtäri) (KVL) On tiellä tillaa, jos on vartta virsussa. (Säkkijärvi) (MSA) On topakkana kun kuhmolainen vasikan hännässä. (Sotkamo) (KHM) On vihan tyvellä kylvetetty. (Heinlahti) (MSA) On yötä yökötellä Annan paivän aikanna. (Säkkijärvi) (MSA) Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA) Onha isäntä vieraan väärt. (Säkkijärvi) (MSA) Onha olemas ku Lehtimäki ja Soini. (Kuortane) (KHM) Onha sitä vaik aijjanseipäännä vähän aikaa. (Säkkijärvi) (MSA) Onha syitä sysissä ja on sepissäkkii. (Säkkijärvi) (MSA) Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi) (KRA) Onhan lupa leikkiä puhua mut ei tarvis irvistellä. (Säkkijärvi) (MSA) Onhan niit miehii ja miesparkoi. (Anjala) (KRA) Onhan olemassa niin kun Lehtimäki ja Soini, Töysän kiusalla. (Ähtäri) (KVL) Onhan pahala penskoja. (Savonlinna) (KRA) Onhan pillu köyhälläkin. (Savitaipale) (KRA) Onhan pirullakkiin ystäviä. (Hyppälä) (MSA) Onhan siinnä vähän vikkaa sepässäkkiin, hiiliissä sekä huonossa rauvvassa. (Salajärvi) (MSA) Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA) Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA) Onhan vettä vaivasellakiin. (Säkkijärvi) (MSA) Onko hevoonen myyrä, kysyy pohojalaanen markkinoolla. (Alavus) (KHM) Onko teillä suurekki pirot? sanoo kauppias kun laihialaanen Sisu-looran osti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Onkos se outoo, jos kesäll on poutoo. (Rantasalmi) (KRA) Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta) (KRA) Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa) (KRA) Onneks tuul armahtaa, sano mustalainen tammikuun pakkasella. (Säkkijärvi) (MSA) Onneksi oinaslammas, häviöksi härkäkarja. (Teuva) (KRA) Onneksi olkhon, poikalapsi tulkhon! (Pelkosenniemi) (KRA) Onnellaan mies elää. (Liperi) (KRA) Onnellaas miäs sotaa käy. (Loppi) (KRA) Onnellansa mies mettää käyy. (Ilmajoki) (KRA) Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti) (KRA) Onnessa on ihmisen elämä. (Kuusamo) (KRA) Onneton valtakunta, jos on vaimonen keisari. (Lavia) (KRA) Onnettomuus ei tul yksin. (Lohja) (KRA) Onni antaa otuksen. (Kymi) (KRA) Onni ei miestä eti, jos ei mies onnee. (Pielavesi) (KRA) Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno) (KRA) Onni miehen eillä käöp, tavat tarpoo jälestä. (Pielavesi) (KRA) Onni miestä seuraa, kuratauti vasikkaa. (Helsinki) (KRA) Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA) Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi) (KRA) Onni se on joka pelaa eikä napit. (Tampere) (KRA) Onni se on joka rotii ja raha joka konteeraa. (Jalasjärvi) (KRA) Onni son ku linnu saa. (Ilmajoki) (KRA) Onni yksiillä, kesä kaikkiilla, Jumala jokasella. (Säkkijärvi) (MSA) Onnihaan se miestä ohjailee, lykky miestä lykkelee. (Muuruvesi) (KRA) Onninee mies merelä, lykkynee laeneila. (Kangaslampi) (KRA) Oo sinä totinen tuohikontti ja laupias lautakasa, varjele meitä vaimon vilkauksilta ja härjän silmän mulkauksilta! (KHM) Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA) Ool reit on Oulun reitti, roskareitti Raahen reitti. (Rovaniemi) (KRA) Oon minä nähnyt tätä maailmaa muualtakin kuin hyyssykän reiästä. (KHM) Oon mä niin koria, jotta jos mä tytär olisin, niin kyllä mä Kuhnalas emäntänä olisin. Mutta kun oon piikaparka vaan, sanoo Laihian flikka aikoonansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oorninki olla pittää, sano Lemi lukkar, ko kananpoikia piiskas. (Heinjoki) (KHM) Oot niin hullu kun Kiuruveen likat, kun koko päivän yhtä paanaa hiihtivät. (Evijärvi) (KHM) Oottakos poliisit koskaan kuullu, jotta laihialaanen olis ryypänny omaa viinaa? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Opettaa pyy poikaasa läp lehon lentämie. (Heinola) (KRA) Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto) (KRA) Opikseen varsa rekii vetää. (Kitee) (KRA) Opiksi se on kylymä kylypy koiralle. (Ähtäri) (KVL) Opiksihan ne ouvat pienet vahingot. (Viitasaari) (KRA) Opissa aika kuluu. (Parikkala) (KRA) Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi) (KRA) Oppi hyvistä, pelko pahoista. (Loppi) (KRA) Oppi maksaa rahaa. (Laukaa) (KRA) Oppi on hyvä, mutta koetus on enämpi. (Ruija) (KRA) Oppi parempi kuin luulo. (Sotkamo) (KRA) Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun) (KRA) Oppia ei kauhalla ammenneta. (Tervo) (KRA) Oppien papiksikin tulhan. (Laihia) (KRA) Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari) (KRA) Oppineen työ on kallista. (Pielisjärvi) (KRA) Oppinnu oluven juop, vaan oppimatoin oksentaa. (Anjala) (KRA) Oraasta laihon alku. (Nokia) (KRA) Orava hyppee puusta puuhun, sana kulkoo suusta suuhu. (Maaninka) (KRA) Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu. (Äyräpää) (KRA) Orimattilan onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, muijav vahtajat, ohran siemenen syöjät. (Hollola) (PLK) Orja on orjan poikakii. (Savonlinna) (KRA) Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.) (KRA) Orriilla sinne meette, mutta tammalla takasi tuutte! (Ähtäri) (KVL) Osa Ollille, pala Paavolle, Mikolle ei mittään, Simolle ei sitäkään. (Sirkjärvi) (MSA) Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä. (Suistamo) (KRA) Osa pannaa makkoovalle, mutt ee kylän kääjälle. (Sumiainen) (KRA) Osa vähemmässäki. (Ruovesi) (KRA) Osa yksiil, kesä kaikiil, Jumala on jokahisel. (Inkeri, Koprina) (KRA) Osallaan mies elää, koira toisen kohtalolla. (Suomussalmi) (KRA) Osalleen syntyvä tulloo. (Sotkamo) (KRA) Osastaan ei pääse ylen ei ympäri. (Terijoki) (KRA) Osattomuutta miel paha, mut ei osan vähhyyttä. (Leppävirta) (KRA) Osinee mies merellä, lykkynee laineella. (Impilahti) (KRA) Ossas orvo itke, ei osas vähyt. (Kalanti) (KRA) Ossoo miel paha, ei osa vähhyyttä. (Juva) (KRA) Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo) (KRA) Ota luu koiran kurkusta! (Savukoski) (KRA) Ota opikses, sanoo isä poikaansa, kun pani rahapussin liivintaskhun ja pisti viälä hakaneulan taskun suullen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ota oppi hyvästä ja pelko pahasta! (Säkkijärvi) (MSA) Ota oppi ohtaas, neuvo nenänvartees! (Jyväskylä) (KRA) Ota oppi opikses, vaikka se tulis härjän perseestä! (Virrat) (KRA) Ota piäni ja musta, son sitkiä, sanoo Laihian isäntä poijalle kun soli akan touhus. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ota puukko tupestas ja akka vierestäs! (Sumiainen) (KRA) Ota siitä, mihin out heittännä! (Joensuu) (KRA) Ota silloin kuin tulee, anna männä kuin mänee! (Mikkeli) (KRA) Ota vettä kaatunutta! (Säkkijärvi) (MSA) Otakko sä mun vai jätäkkö sä mun, jotta mä tiärän villani keherätä? sanoo Laihian flikka suluhasellensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Otetussa ei oo ottamista. (Liperi) (KRA) Otranelikko eli tattarkappa, niillä yhe verran kylyvää peltoo. (Maaninka) (KRA) Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA) Ottaja, antaja, kananpaskan kantaja. (Oulu) (KRA) Ottaja orottellee, antaja ajattellee. (Tammela) (KRA) Ottajan kädet ei väsy, vaan antajan väsyy. (Korpiselkä) (KRA) Ottajan kään pittää olla pitemmän ku antajan. (Säkkijärvi) (MSA) Ottakaa minun sanoistani vaarin, niin kuin sika ottaa taikinasta ja roikinasta vaarin! (KHM) Ottakaa tuasta toisesta päästä koppaa, toishen päähän poika kusi! sanoo Kaijan Leena kun nisukaupalla kuluki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ottamatoon on vanha piika. (Kauhava) (KRA) Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi) (KRA) Ottava otas kyl, mutt antajall on määrä. (Piikkiö) (KRA) Otturi, anturi, kissan paskan kanturi. (Rantsila) (KRA) Ou mies, kestä leikki! (Joroinen) (KRA) Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo. (Liperi) (KRA) Ovest oikia mies, ilkiö ikkunast. (Lavansaari) (KRA) Ovi auki tai kihilat pois! (Ähtäri) (KVL) Ovi auki tai tulen raamit kaulassa! (Ähtäri) (KVL) Ovinaulassa vävyn hanskat. (Vimpeli) (KRA)
P
muudaPa akka asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA) Paa povelle minkä tahot puotaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi) (KRA) Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi) (KRA) Paaval puol talvia, kynttel kevättä. (Säkkijärvi) (MSA) Paavali pyryperse. (Ähtäri) (KVL) Paavalin päivännä Jumalan päiväkii jo armahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paavalinna paukahtaa, kynttelinnä kyykähtää. (Säkkijärvi) (MSA) Paekan tietää missä syntyy, mutt ei tiijjä kuhunka kuoloo. (Leppävirta) (KRA) Paha henki pappilan renki. (KHM) Paha ilma herratten ilma. (Naantali) (KRA) Paha miäs parratoin, paha pitkän parran kans. (Elimäki) (KRA) Paha o syyvä soamatonta, ajoa näkemätöntä. (Saarijärvi) (KRA) Paha olla ja puutuu, sanoo Pukka-Heikki kun ensimmäästä kertaa friijoos oli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paha on ollak pahan kansak, paha ilimannik pahatak. (Ilomantsi) (KRA) Paha on parjaajan kieli. (Laukaa) (KRA) Paha pahalla palakitaa. (Kangasniemi) (KRA) Paha pahalle sopii. (Luvia) (KRA) Paha pelottaa ja harmaa hirvittää. (Säkkijärvi) (KRA) Paha puu kasvaa oksaasa. (Joensuu) (KRA) Paha saaha vanhaa koiraa istumaan. (Evijärvi) (KRA) Paha sää solan estää, mut pahoi muijii ei estä mikään. (Elimäki) (KRA) Paha työ, pahemp palakka. (Juva) (KRA) Paha voip lentää pään yli mut älä anna sen tehä pessää pään päälle! (Salajärvi) (MSA) Pahal pittää antaa puol paitaa, ko on oikei paha ni kokonainen. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA) Pahalla hyväntekiän palkka maksetaan. (Eurajoki) (KRA) Pahalle pittää aina antaa puol hihhaa. (Säkkijärvi) (MSA) Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi) (KRA) Pahasta miehestä saapi hyvän, ja hyvästä saapi pahan. (Joensuu) (KRA) Pahasta paljo puhutaan. (Vampula) (KRA) Paimen paras palkollinen. (Huittinen) (KRA) Paimen parka, perse märkä. (Jaakkima) (KRA) Paimen saa kiittää emäntää leivän edestä ja lehmää piimän edestä. (Eurajoki) (KRA) Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä) (KRA) Paimenell on kurjat päivät, vaikk on voita askis. (Laihia) (KRA) Paistappas akka toenennii silakka, kun on joulu. (Kuopio) (KRA) Pajas ja myllys pittää päivä mänettää. (Kivennapa) (KRA) Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki asiat. (Mouhijärvi) (KRA) Pajassa ja pappilassa asiat tiettään. (Ruovesi) (KRA) Pakarpuarist koht saa. (Kaarina) (KRA) Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki) (KRA) Pakkanen pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä. (Sysmä) (KRA) Pakkanen paukkuu nurkkiissa, köyhän turva on turkkiissa. (Heinlahti) (MSA) Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.) (KRA) Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA) Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi) (KRA) Pakko ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri) (KRA) Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö) (KRA) Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki) (KRA) Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi) (KRA) Pakko työlle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi) (KRA) Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta) (KRA) Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä) (KRA) Pala lumikin ku hyvä viret o. (Perniö) (KRA) Palaman pitää, sanoi Lapin poika, kun sian sontaa piipussa oli. (Eurajoki) (KHM) Palijo iso painaa. (Ähtäri) (KVL) Palijohan niitä metässä käörijä on, van harvon kunnon lusikkapuuta. (Sotkamo) (KRA) Paljain jaloin ko Uuvekirko lehmät. (Johannes) (KHM) Paljaspäät on muuten miehiä mut ne ei pääse taivaasee. Pietar kun näät luuloo, jotta ne tulloot takapuol iellä ni lyöp kerrassaa kalossinpohjalla päähää. (Ylämaa) (MSA) Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA) Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA) Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA) Paljon on työtä vanhetessa, vanhanna vaikia ellää. (Säkkijärvi) (MSA) Paljon on työtä vanhetessaan, paljon vanhanna elläissään. (Teikarsaari) (MSA) Paljon ottaa annettava, isse antaja enemmän. (Säkkijärvi) (MSA) Paljon tamma varsoja tekköö mut länget kaulaa kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Paljost on vara valitak. (Eno) (KRA) Panhan eres raha poikimhan, sanoo Laihian ukko vanahallenpiijallen kun tonnin kovalla koroolla laihnas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA) Pannoo joka asiassa lusikkansa soppaan ja sotkoo kaikki. (Salajärvi) (MSA) Pantu miel ei pysy päässä eikä kannettu vesi kaivossa. (Artjärvi) (KRA) Pantu pysyy ja lyäty seisoo. (Isokyrö) (KRA) Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi) (KRA) Paperist papin käre. (Askainen) (KRA) Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto) (KRA) Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki) (KRA) Papin lapsista ei tuu ihimisiä, eikä myllärin lehemät menesty. (Kauhava) (KRA) Papin pussi on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko) (KRA) Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi) (KRA) Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki) (KRA) Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula) (KRA) Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA) Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy Jumalan luua. (Inari) (KRA) Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä) (KRA) Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki) (KRA) Paraat palat kokin kitaan. (Lavansaari) (KRA) Paras tapa tappelussa: se lyö, ken kerkiää. (Ähtäri) (KVL) Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki) (KRA) Pare jottan kutte mittä. (Perniö) (KRA) Pare katto kon kattu. (Rauma) (KRA) Pare paik kun palias. (Mynämäki) (KRA) Paree hiukka kun niukka. (Kuru) (KRA) Paree isän ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö) (KRA) Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi) (KRA) Paree leski ja fläski kun poika ja silakka. (Härmä) (KRA) Paree myöhään kun ei millonkaan, sano akka, kun jästin leivän perässä uuniin heitti. (Ähtäri) (KVL) Paree on hiljanen hullu kun rikkiviisas. (Kiikka) (KRA) Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka) (KRA) Paree on lippo kun onki. (Alavus) (KRA) Paree on uutta teherä kun vanahaa korijata, tuumas entinen Laihian lääkäri. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paree ventovieras kun huono sukulainen. (Ähtäri) (KVL) Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki) (KRA) Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka) (KRA) Parei litra viinaa kun jatkovartiset saappaat. (Vimpeli) (KRA) Paremman pitää, kun lähtee Laihialle perunan tervuushen, sanotaan huonoista työpalkoista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paremmat on pahasekkin rasat kun aivan iliman. (Ilmajoki) (KRA) Paremp enemp ku vähemp. (Savitaipale) (KRA) Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi) (KRA) Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen) (KRA) Paremp kompastua kivveen kun kieleen. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp kuluva kun ruostuva. (Suurpäälä) (MSA) Paremp kuula jalassa kun ryppy kengässä. (Salajärvi) (MSA) Paremp laiha sopu kun lihava riita. (Salajärvi) (MSA) Paremp lehmä lypsää kun tappaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä) (KRA) Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna) (KRA) Paremp maassa kun jumalattoman suussa. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA) Paremp oma huono kun toisen hyvä. (Viitasaari) (KRA) Paremp on oma vähä kuin toisen paljo. (Tervo) (KRA) Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen) (KRA) Paremp oo kärssi vääryt ko tehr vääryt. (Lokalahti) (KRA) Paremp pyy pivossa kun kymmenen oksalla. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp rikkaan ruoka jäämään kun köyhän vassa repjämään. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp runsas ku naft. (Kisko) (KRA) Paremp tähteeks jäämään ku puuttumaan. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp yksin kun kehnon kaverin kanssa. (Laihajärvi) (MSA) Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen) (KRA) Parempi aamuaikai kuin iltamyöhäi. (Asikkala) (KRA) Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti) (KRA) Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää) (KRA) Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes) (KRA) Parempi hyppynen hyvettä kuin nelikko oppia. (Siikainen) (KRA) Parempi hyvän miehen huorana kun huonon vaimona. (Pusula) (KRA) Parempi karttaa kun katua. (Iitti) (KRA) Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA) Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi) (KRA) Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua. (Renko) (KRA) Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi) (KRA) Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi) (KRA) Parempi kulkea viikko väärhään ku piialta tietä kysyä. (Alatornio) (KRA) Parempi kuningas kuuluvissa kuin näkyvissä. (KHM) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sano akka kun jästin leipäin perrään uuniin heitti. (KHM) Parempi oma paksu piimä kun on vieraan ohut plutikka. (Pöytyä) (KRA) Parempi oman vaatteen lämmin kuin toisen työn lämmin. (Naantali) (KRA) Parempi omassa risassa kuin vieraan verassa. (Keitele) (KRA) Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA) Parempi on emäntä talosa, vaikka lavittalla istus. (Rantsila) (KRA) Parempi on hyvä ero kuin paha yhtyys. (Kiihtelysvaara) (KRA) Parempi on hyvä päivä eessä kun takana. (Liminka) (KRA) Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi) (KRA) Parempi on ojaa tukita kun koko jokea. (Huittinen) (KRA) Parempi on oma suu kun kontin suu. (Suomussalmi) (KRA) Parempi on paha puhe eillä ku jälellä. (Liperi) (KRA) Parempi paha valheena. (Pielisjärvi) (KRA) Parempi pala suussa ko haava päässä. (Tornio) (KRA) Parempi pata tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski) (KRA) Parempi pieni anti kun suuri lupaus. (Vihti) (KRA) Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA) Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA) Parempi viisavuus ku väkevyys. (Nilsiä) (KRA) Parempi yksi hyppäämässä kuin yhdeksän makaamassa. (Korpilahti) (KRA) Parempi yksi hyvä kun kaksi huonoo. (Ruovesi) (KRA) Parempi yksi näkijä kuin kuusi kuulijaa. (Lappeenranta) (KRA) Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA) Parittae on pahat asijat. (Sotkamo) (KRA) Parra kans pääsöö resitentiks, viiksii kans papiks. (Johannes) (KRA) Parraassahan viemämiehen miel on. (Säkkijärvi) (MSA) Parraton pusu on kun kermaton kahavi. (Ähtäri) (KVL) Parrattoman pusu on kuin muna iliman suoloo. (Ilomantsi) (KRA) Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo) (KRA) Parrei hyvä sana ko yrmä anti. (Akaa) (KRA) Parta miehen kunnia ja naisella iso nenä. (Jalasjärvi) (KRA) Parta on miehen kunnia ja pitkä tukka naisen. (Vöyri) (KRA) Parta se oli Paavalillaki ja muila pyhilä miehilä. (Karunki) (KRA) Partahan se siivihtöö murat. (Sulkava) (KRA) Paska ahneen kooras. (Nakkila) (KRA) Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA) Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono hevonen häntää. (Puolanka) (KRA) Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA) Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA) Paska lentää, kun varpusparvi, sano mies, kun ruikulla oli. (Ähtäri) (KVL) Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA) Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA) Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA) Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka) (KRA) Paskaa kun pöyhöttää, se alkaa pöllytä. (Säkkijärvi) (MSA) Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA) Paskaanen kun töysäläisen lusikka. (Ähtäri) (KVL) Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA) Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA) Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA) Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA) Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA) Paskasta kun tulloo pannukakku, se vasta onkiin peli. (Heinlahti) (MSA) Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA) Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA) Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA) Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA) Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere) (KRA) Pata on uusi vanhanakin. (Kolari) (KRA) Pauhaaja talossa tarvitaan. (Ähtäri) (KVL) Pehmoisesta mää tykkää, sano pusulainen, kun pannukakun hääpöyräst söi. (Vihti) (KHM) Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo) (KRA) Peleko on pahempi kun paukahros. (Peräseinäjoki) (KRA) Pellava kullan vanha, villa mullan vanha. (Säkkijärvi) (MSA) Penikulma matkaa ja jänkhät ja rapiat päälle, sano Sovankylän mies, ku reissumies matkan pittuutta kysy. (Salla) (KHM) Penneist markak kootta. (Muurla) (KRA) Penni on markan pohja. (Laihia) (KRA) Penni on pennin velii. (Loppi) (KRA) Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA) Penni on sadan alku. (Uusikaupunki) (KRA) Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi) (KRA) Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo) (KRA) Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA) Pennist raha räknätäh. (Elimäki) (KRA) Pennist se markka alkaa. (Jaala) (KRA) Pennistä raha kasvaa, pennistä katovaa. (Liperi) (KRA) Pennisä tuhanten alku. (Tammela) (KRA) Penniä pitää paimentaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA) Perintöraha ja pesän lämmin kestävät yhtä paljon. (Pöytyä) (KRA) Perjantai näkkyy lauvantain alt! (Sirkjärvi) (MSA) Perjantaina eivät kävele kuin herrat ja huorat. (Parikkala) (KRA) Perjantaina laiskat virkoo, jutilaiskat lauantaina. (Tyrvää) (KRA) Perkeles, kun olsit tullu aamusta päivin niin olis oltu riihellä, sanoo Kangas-Heikki kun torppari aamunelijältä taloohin töihin tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pers ei usko velkua. (Hartola) (KRA) Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki) (KRA) Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna) (KRA) Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA) Perse pyörii ku onnenpyörä, paljon luppaap mut mittään ei anna. (Heinlahti) (MSA) Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA) Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA) Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA) Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA) Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA) Perttu heittää kolmannen kylmän kiven (Jaakko ensimmäisen, Lauri toisen). (Salajärvi) (MSA) Peräkkäin ko ullavaiset kirkkoon. (Sievi) (KHM) Pese pöytä, muista jalat, pese lusikat, muista varret, pese pata, muista ripa! (Sirkjärvi) (MSA) Pese silimäs ja kampaa pääs, nii outoki tuntee ihimiseks! (Ähtäri) (KVL) Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski) (KRA) Pesten musta lähtee. (Humppila) (KRA) Petoksella on jalat lyhyet. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Pettuleili pakkaa sääriin. (Ähtäri) (KVL) Pettää paha valasa, syöp koera oksennoksesa. (Iisalmi) (KRA) Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano) (KRA) Petä peltosi, niin pelto pettää sinun. (Virrat) (KRA) Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi) (KRA) Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari) (KRA) Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA) Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA) Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA) Pian pikku virret on veisattu. (Laihia) (KRA) Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA) Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää) (KRA) Piaru on paskan kranni. (Isokyrö) (KRA) Pie jalkas lämpymännä ja vassas pehmiännä ni kestät terveennä! (Muhulahti) (MSA) Pien mies kyrpänä, pien akka vittuna. (Ilomantsi) (KRA) Pien pata, paljon lapsia ja vähän keittämistä. (Säkkijärvi) (MSA) Pienet lapset, pienet surut (huolet), isot lapset, isot surut. (Salajärvi) (MSA) Pienet varkaat hirtetään, suuret vaunuissa ajaa. (KHM) Pieni vale puhheen kaunistaa. (Ähtäri) (KVL) Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki) (KRA) Pieniä haavoja ja köyhiä sukulaisia ei pijä ylenkahtoo. (Ähtäri) (KVL) Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA) Piere vettee, lennätä nenäs ettee! (Sirkjärvi) (MSA) Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA) Piettävä kulluu ja otettava vähenöö. (Säkkijärvi) (MSA) Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA) Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA) Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA) Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA) Pihti pirttiin, kuhilas pellolle. (Korpilahti) (KRA) Piiat ja perunat ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA) Piijan nauru ja kanan laulu ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA) Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila) (KRA) Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA) Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempääla) (KRA) Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi) (KRA) Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna) (KRA) Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA) Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA) Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA) Piika riski männessää, mies rikas ottaissaa. (Säkkijärvi) (MSA) Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA) Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA) Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA) Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA) Piikki tul muttei pistänt! (Säkkijärvi) (MSA) Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA) Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA) Piip! huuti laihialaanen linija-auton takapenkiltä, jottei olisi soittokello kulunu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Piisaa pilkka pienempkiin kun hevosen kokonen. (Säkkijärvi) (MSA) Piispa kun ajaa pappilaan, niin lammas lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA) Pijä möly mahassas, Jumala luulee lehemäksi ja kasvattaa hännän takapuoleen! (Ähtäri) (KVL) Pijä tallella talossais, varavihko varpuliksi, ristinpäiväksi ripakko, sil urpaanuskiin viel joskus uikuttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Pik, terva ja tärpät ko ei auta, ni ies on vaa hauta. (Kirvu) (KRA) Pikkarainen piijan pillu, kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto) (KRA) Pikkulasta unesta uneen, morsianta työstä työhön. (Hämeenkyrö) (KRA) Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen) (KRA) Pikkupannullaki on korvat. (Himanka) (KRA) Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA) Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta) (KRA) Pilkka köyhän ilosta, riemu vanhan kuolemasta. (Lieto) (KRA) Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi) (KRA) Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala) (KRA) Pilkka vaivasen pirost, nauru köyhän kuolemast. (Loppi) (KRA) Pilättäkääs vähän, ku riäväni putos, sano Ruovelen likka karusellissa. (Vilppula) (KHM) Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro) (KRA) Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA) Pimeällä on korvat ja laajalla silmät. (Kuusankoski) (KRA) Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja) (KRA) Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa) (KRA) Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula) (KRA) Pimmee pilvi pelottaa, valkee vallaa. (Inkeri, Kallivieri) (KRA) Pirelkää kiinni, notten mä revi rahojani! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA) Piru kum poraat, sano Lammil likka lastaan. (Hollola) (PLK) Piru nauraa kun piika viheltää. (Teikarsaari) (MSA) Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA) Piru on hyvä taijemaalari. (Ähtäri) (KVL) Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA) Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo) (KRA) Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA) Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA) Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA) Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA) Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA) Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA) Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA) Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA) Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA) Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA) Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA) Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA) Pirä arvo itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA) Pirättäkää äkkiä, ei mun kannata näin suurella autolla ajaa! huuti Laihian akka kun jäi yksistänsä linija-authon. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä) (KRA) Pisaroista meri alkaa, pennistä säästäminen. (Sortavala) (KRA) Pistä kätes ennen paskaläijjään ennenku vait olevaa lapsee. (Säkkijärvi) (MSA) Pistä vain totena liiviis. (Ähtäri) (KVL) Pistämätöne leip, kirkotoine äm ja kastamatone laps ova yhre arvossi. (Vehmaa) (KRA) Pitk on mailman sivu. (Hattula) (KRA) Pitkiä sääriä ei tarvita kun tuohimehtässä. (Ähtäri) (KVL) Pitkä immeinen, ruuvan hukka, vuatteen vahinko. (Pielavesi) (KRA) Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula) (KRA) Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko) (KRA) Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen) (KRA) Pitkä yö kylässä on. (Hattula) (KRA) Pitkän pinon ääressä on hyvä lämmitellä. (Säkkijärvi) (MSA) Pitkän pinon ääressä on rateva olla. (Säkkijärvi) (MSA) Pitkäs ilos itku tulou. (Salmi) (KRA) Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto) (KRA) Pitkät työttömän päivät. (Hämeenlinna) (KRA) Pitkäveteisiä ovat herrain kiireet. (Rauma) (KRA) Pittää olla tolkku kerjätessäkiin eikä männä kahta kertaa sammaan talloon. (Kallola-Paakkala) (MSA) Pittää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki. (Rovaniemi) (KRA) Pittää tolkku olla kerjätessäänkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Pitäs lähtii Juakkimaa, jotta oppis huastamua. (Kitee) (KHM) Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA) Pitää mennä Kyrööhin kerijoollen. Saa markan päivältä ja friiruaan, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää olla plootua paree ja päätänsä piree, sanoo Laihian flikka köyhällen kosijallen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää olla vakallinen huivia, kirnullinen sukkia ja orrellinen hamehia ennen kun sopii miähellen mennä, sanoo Laihian äitee tyttärellensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää pestä pian pyykkiä, kun mulla ei oo enää kun viiskolomatta paitaa puhurasna, sanoo Filanderin momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Piä kaulasta kii jottei mää vassaan! (Säkkijärvi) (MSA) Piä pennistä kiin, kyl markka puolesaa pittää! (Säkkijärvi) (MSA) Piä pyhäs pyhänä, kyllä minä arkena avitan! (Maaninka) (KRA) Piä seppäs ja pappis kunniassa! (Vilajoki) (MSA) Piänte rahai puutteessa o moni köyhtyny. (Lehtimäki) (KRA) Pluutaa ny vähä, moon Laihialta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA) Pohjalta paranoo, sano sikarin tekii. (Pälkjärvi) (KHM) Pohjaton ku papin säkki. (Säkkijärvi) (MSA) Pohjatuul ei vettä kiellä. (Säkkijärvi) (MSA) Pohjatuul on kylmää tuulkoon vaikka uunin päältä (ylläältä alaspäin) (Heinlahti) (MSA) Poijan piika pierasoo, tytön huora hierasoo. (Sonkajärvi) (KRA) Poikaparvi koiraparvi, piikaparvi siikaparvi. (Joroinen) (KRA) Poikatalo rikastuu vaan tyttötalo köyhtyy. (Hirvensalmi) (KRA) Poikka pääst, flikka kintuist katota. (Kalanti) (KRA) Poikki on, sano jarrumies kun jalka katkes. (Oulu) (KHM) Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen) (KRA) Pois hollilta, sano maanmittar jänikselle. (Virolahti) (KHM) Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö) (KRA) Pois köyhät kerjäläisiin jalkoista. (Säkkijärvi) (MSA) Pois meiltä kituelämä! (Ähtäri) (KVL) Pois poiat kapakasta kun viina mairolta maistuu. (Kauhava) (KRA) Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel tietä! (Hollola) (PLK) Pois turha kruusoos, sanoo Laihian flikka kun ojat tukhun fälttäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pojas on puolen turvaa, vävyst on vähäsen, tyhjä turva tyttärest. (Elimäki) (KRA) Pojasta polvi muuttuu, joko hyvään tai pahaan. (Varkaus) (KRA) Pojasta polvi muuttuu, lapsesta laji pahenoo. (Pielisensuu) (KRA) Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi) (KRA) Pojat on poikii, ämmät tekee toisii. (Pietari) (KRA) Polopattaavat kun sotkumalaiset lossilla. (Nurmes) (KHM) Polttaen tavarastaan pääsee. (Ähtäri) (KRA) Pompippas vielä, sano akka kun kirpun suuhunsa pisti. (Ähtäri) (KVL) Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi) (KRA) Porost rahakin maksetaan. (Yläne) (KRA) Porstuasta talon tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon vesi. (Oulu) (KRA) Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo) (KRA) Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää) (KRA) Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi) (KRA) Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä) (KRA) Poskekkin mullon tuhannen markan arvooset, sanoo Ruron flikka kun perinnööstä puhuthin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pottu olutta ja kakstoista klasia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus) (KRA) Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi) (KRA) Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen) (KRA) Pouta on paras heinämies. (Renko) (KRA) Pouta pilvien perästä. (Kemi) (KRA) Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi) (KRA) Poutaa pilvi pohjoisesa. (Rovaniemi) (KRA) Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi) (KRA) Poutia kuu kehii. (Lapväärti) (KRA) Poutiiks kuu kehhii, satteeks päivä säärii. (Ylämaa) (KRA) Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola) (KRA) Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula) (KRA) Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli) (KRA) Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi) (KRA) Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki) (KRA) Pualhullust miäs paras on. (Pori) (KRA) Puhaltamalla ei tehdä kun pulloja. (Laihia) (KRA) Puhheel eij oo puolta, jossei haastajal oo huolta. (Säkkijärvi) (MSA) Puhheet on kun miehellä ja työt mahtus nuuskatoosaan. (Ähtäri) (KVL) Puhhuu mitä sylyki suuhun tuo ja vesi kielelle viruttaa. (Ähtäri) (KVL) Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KVL) Puhlas on aina hyvä, sano kalamies kun tyhjää rysää katto. (Asikkala) (KHM) Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA) Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA) Puhu vertaistes kanssa, kissien ja koirien. (Ähtäri) (KVL) Puhu vertaistesi kanssa, sanoi mylläri sialleen. (Vihti) (KHM) Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA) Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA) Puhumata paras. (Kestilä) (KRA) Puhumaton hulluista viisain. (Turtola) (KRA) Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Kokkola) (KRA) Puhutaa mitä puhutaa, mut kyl paneminen kaikki voittaa. (Pori) (KRA) Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (PLK) Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (SSSK) Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko) (KRA) Puita piisii rikkain viisii, on tässä muustain köyhyyvestä huolta. (Ylämaa) (MSA) Pukki ol kaalmaan vahissa. (Säkkijärvi) (MSA) Pulumunen tulee jouhtenen siiven alla. (Kuusamo) (KRA) Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (PLK) Punanen kauas loistaa, mut musta kaikki voittaa. (Soini) (KRA) Punapäiset ei pääse taivhaaseen. (Veteli) (KRA) Puolel suullahaan likkojen vaan pitää puhuman. (Artjärvi) (KRA) Puolet totta leekissä. (Iisalmi) (KRA) Puolhullust piika paras on, kon ei niin hullu ol et kaevoon menee. (Eura) (KRA) Puoli kuuta peipusta kesähän, västäräkistä ei vähäkään. (Karvia) (KRA) Puoli syltä kättä, toinen koiruutta. (Kaavi) (KRA) Puolvalmista työtä ei pie näyttää hulluille eikä herroille. (Säkkijärvi) (MSA) Pureva koira ei hauku. (Sumiainen) (KRA) Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola) (KRA) Purkapeski rahan hukka. (Kittilä) (KRA) Purreeko mahhaas vai mikä vaivaa? (Ähtäri) (KVL) Purtilostaanhan se porsas unta näköö. (Kuopio) (KRA) Pussi on jätkän passi. (Savukoski) (KRA) Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä) (KRA) Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu) (KRA) Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri) (KRA) Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla) (KRA) Pusu on persiin pesti. (Joensuu) (KRA) Putu loukhon ja luuta päällen on laihialaasen siivo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Puu iso, mutta kirveellä kaatuu. (Soini) (KRA) Puu laho, vuan oksa kova. (Tuusniemi) (KRA) Puu märkänöö, a oksa jiäp. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Puu puuta moittii, paha pahka molemissa. (Lehtimäki) (KRA) Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto) (KRA) Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö) (KRA) Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA) Puulla herrat kollojen asiat ajaa. (Teuva) (KRA) Puulla toinen toisen asiaa ajaa. (Kuorevesi) (KRA) Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa) (KRA) Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero) (KRA) Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi) (KRA) Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA) Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi) (KRA) Puuruakin oli parahiksi, ei piisannu eikä jääny eikä kukaan kylläänsä saanu, sanoo Laihian emäntä kun väki oli syäny. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Puuska ajjaa puureellä ja hännättömällä hevosella. (Laihajärvi, Sirkjärvi) (MSA) Puuskalla pittää olla pitkä kaula, ei tarvi ku uunin päältä kurkkia, et mitä ne naiset laittaat ruokaa. (Hyppälä) (MSA) Puuskan hatun naula on oven päällä. (Hyppälä) (MSA) Puusniekka se ajjaa puupohjareellä. (Säkkijärvi) (MSA) Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara) (KRA) Puuveissi sepän tupessa, virsut suutarin jalassa. (Säkkijärvi) (MSA) Pyhä ja yö, hattu ja vyö ovat rengill ommaase. (Kivennapa) (KRA) Pyhän työ ei arkena avita. (Punkaharju) (KRA) Pyllistetään sitä puolukallekin. (Vieremä) (KRA) Pyrstö pyytäjälle, pää peränpitäjälle, keskimuru keittäjälle. (Enontekiö) (KRA) Pyry pakkasen peräst, paha ilma pakkasest. (Askola) (KRA) Pystytuuli kun taka-Topin viinatehtaalla. (Ähtäri) (KVL) Pysyköön suutar lestissää! (Säkkijärvi) (MSA) Pyy poikasens opettaa. (Hollola) (KRA) Pyy pyrähti, maa järähti, Jiesuksen syvän tärähti. (Kittilä) (KRA) Pyyhi käsiä leppään! (Kallola-Paakkala) (MSA) Pyyt menee pyytäissä, kalat verkkoja kuivatessa. (Iisalmi) (KRA) Pyytääsin rahaa mutten saa sanotuksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pyyvä ihte ihtelles taikinaa! (Ähtäri) (KVL) Päivä pitenöö, säijje lyhenöö. (Säkkijärvi) (MSA) Päivän ellää, toisen kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Päivän on vaikka aijan vihtaksena. (Ähtäri) (KVL) Päivän Pärttylin perästä, ei lähe halla haaon alta eikä kaste kannon päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää, karvasilmä! (Säkkijärvi) (MSA) Päivää Paavalilla, yötä Uolevilla. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää paavalista, kevättä kynttelistä. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää, sano Nivalan mies, vaikka ol keskiyö. (Pyhäjärvi) (KHM) Päivää, sanoo kurikkalaanen, vaikka syränyällä. (Kurikka) (KHM) Pässihän karsinastansa nai. (Rautalampi) (KRA) Pää on kun toisen kainalossa. (Heinlahti) (MSA) Pää pyytäjän palkka. (Jyväskylä) (KRA) Pää tulloo vetävän kätteen. (Heinlahti) (MSA) Päälaella laeska täet. (Rautalampi) (KRA) Päältä syöneen näkkee. (Ähtäri) (KVL) Päänsä eellä kana laulaa. (Soini) (KRA) Pääsiäisestä päivä pärreeks ja varis kukoks. (Säkkijärvi) (MSA) Pääskynen päivän lämmittää. (Askola) (KRA) Pääskynen tulloo kääen siiven alla. (Säkkijärvi) (MSA) Pääst naista, hännäst hevosta. (Uusikirkko) (KRA) Pääst piikaa kattotaa, jalvoist poikaa. (Ulvila) (KRA) Pääst poikka ja kintuist flikka. (Nousiainen) (KRA) Päästä kananpaskakin valkea. (Lieto) (KRA) Päästä neittä kattotah, jaloist jaloo miästä. (Elimäki) (KRA) Päästään matokin kuolee. (Hämeenlinna) (KRA) Päästäänhän käärmekin kuolee. (Juva) (KRA) Päätä juttu kaipajaa. (Teuva) (KRA) Pöytyälläinen puhhuu ja sannoo, lihhoo ja kalloo, mennee ja tullee, makkaa ja hallaa. (Pöytyä) (KHA)
R
muudaRaha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA) Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi) (KRA) Raha ei lopu, eikä rumuus tartu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii) (KRA) Raha kaikki rakentaa. (Paltamo) (KRA) Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA) Raha mielen muuttaa, tarvis kunnian pettää. (Kaavi) (KRA) Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura) (KRA) Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku) (KRA) Raha on valttia, sano Kauhavan poika. (Alajärvi) (KHM) Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (PLK) Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta) (KRA) Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia) (KRA) Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola) (KRA) Raha se on joka jyllää. (Lappee) (KRA) Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua) (KRA) Raha se on joka konteeraa, sanoo Laihian poika kun flikkaan lutin ovella kopisti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri) (KRA) Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä) (KRA) Raha se rintaa nostaa. (Kolari) (KRA) Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA) Rahaa olis, kun vaan olis tarpehia, sanoo vanaha Helepinen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima) (KRA) Rahaa on jotta alimmaaset mätänöö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on jottei löyry jalaan tilaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on kun roskaa, ja roska ei lopu koskaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka leipoos, kun ei vain kalijaa tee. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka Raamatun tekis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka vasikoota kuivittelis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikkei näy, kello on vaikkei käy, sanoo Pajala. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia) (KRA) Rahal silmii ei ole. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki) (KRA) Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi) (KRA) Rahalla pääsöö vaikka taivaan portille. (Säkkijärvi) MSA) Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi) (KRA) Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali) (KRA) Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho) (KRA) Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi) (KRA) Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi) (KRA) Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki) (KRA) Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali) (KRA) Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro) (KRA) Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi) (KRA) Rahan puutteessa on moni köyhtynyt. (Sotkamo) (KRA) Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala) (KRA) Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri) (KRA) Rahapussikin on kun torpparin porsas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahariita rikkahiil, köyhiil kerräämisriita. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo) (KRA) Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa. (Saari) (KRA) Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA) Rahat rahaan tykö, sanoo Nuuka-Jussi kun viis penniä tiältä löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) "Rahat tai henki!" sanoi ryöväri laihialaiselle. - "Ota henki, rahat tarvitten vanhuurenpäivään varalle", vastasi laihialainen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi) (KRA) Rahattoman kauppa on kallis. (Soini) (KRA) Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka) (KRA) Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli) (KRA) Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi) (KRA) Rakkahimmat Herrassa! Kalat kutevat merrassa monessa tuhannessa kerrassa. (KHM) Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa) (KRA) Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi) (KRA) Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela) (KRA) Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola) (KRA) Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen) (KRA) Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. (Hollola) (KRA) Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen) (KRA) Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki) (KRA) Rakkaus on sitä raatoa, että se repii ryysytkin yltä. (KHM) Rakkaus on sokea. (Lieto) (KRA) Rakkaus on sukkela tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo) (KRA) Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA) Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.) (KRA) Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi) (KRA) Rakkautta on yhdeksääkymmentäyhdeksää lajia ja pureminen vielä viimeinen. (KHM) Raukkauvessaa se hevonenkii potkii. (Parikkala) (KRA) Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA) Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo) (KRA) Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA) Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi) (KRA) Rakkolassa on vävyjä joka talossa, koiratkii kylässä haukkuut: väv, väv.(Hyppälä) (MSA) Ranssalamelaene, sano poeka, ku näki variksen. (Savonlinna) (KHM) Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä) (KRA) Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö) (KRA) Raumalaiset kulkevat nahassa ja rahassa, mutta porilaiset kulkevat verassa ja velassa. (Pori) (KHM) Rehellisyys maan perii. (Renko) (KRA) Reikä lisää vyähön, soon laihialaasen eines. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Reikä on elävä, se kasvaa. (Ähtäri) (KVL) Reikä rengin perseessä, piijalla on kaks. (Ähtäri) (KVL) Reissun kun teköö nin viisaampana palaa. (Sotkamo) (KRA) Reissus rähjäytyy. (Heinjoki) (KRA) Rekhen hyppää, niin hathun tuulee. (Rovaniemi) (KRA) Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi) (KRA) Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä) (KRA) Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki) (KRA) Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi) (KRA) Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi) (KRA) Renki on kaikista viisain kotieläin. (KHM) Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee) (KRA) Renkipoika ja rohtiminen paita kestävät. (Hämeenlinna) (KRA) Renkiä ja vanahaa tammaa ei tuu surko. (Ähtäri) (KVL) Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus) (KRA) Revontulet tietävät pakkasta. (Humppila) (KRA) Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki) (KRA) Rienten riihelle, rienten paskalle. (Lammi) (KRA) Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi) (KRA) Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA) Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli) (KRA) Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen) (KRA) Riihimies on herra. (Paavola) (KRA) Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho) (KRA) Riistan kannolla ei rikastuta. (Pylkönmäki) (KRA) Riita riistalla tulloo, katteus kalaveellä. (Tuusniemi) (KRA) Riita rikkaat hävittää. (Tammela) (KRA) Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä) (KRA) Riita tuo näljän perheeseen. (Kolari) (KRA) Riita tyhjän riian vuoks on halvan mielen haluja. (Säkkijärvi) (MSA) Riitasta akkaa ja räiskyvää takkaa on huono hillitä. (Salajärvi) (MSA) Riitojaan mies kattuu, vaan ei sovinnoitaan. (Rautalampi) (KRA) Rikas ajaa, vara yllyttie. (Heinola) (KRA) Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini) (KRA) Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi) (KRA) Rikas hoastoa istuvaltoan, köyhän pittiä karata seisallie. (Rautu) (KRA) Rikas köyhtyy, rakas lauhtuu, mut koree on aina koree. (Asikkala) (KRA) Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan. (Somerniemi) (KRA) Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo) (KRA) Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori) (KRA) Rikastua soap, voan ee rakastua. (Iisalmi) (KRA) Rikkaall on kaekkea, sill on velkoaki. (Sysmä) (KRA) Rikkaalla on paha miel, kun köyhällä on hyvä hevonen. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia) (KRA) Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi) (KRA) Rikkaan on harmi, kun köyhäll on hyvä hevonen. (Antrea) (KRA) Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno) (KRA) Rikkaan tuvas on korkeja kynnys. Jos köyhä yrtteä siitä yltte, ni soa tikun perseisiisä. (Sysmä) (KRA) Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi) (KRA) Rikkaat maata riitelöö, köyhät unta kiittelöö. (Lappee) (KRA) Rikkaat maista riijelkööt, köyhät unia kiitelkööt. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat maksaa rahalla, köyhät selkänahalla. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat naevat rikkaeta ja hankasalamelaeset toesijaan. (Varkaus) (KHM) Rikkaat riehuu iellä, köyhät kiljuu perässä. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat rikkaita naivat, piiat, rengit toisiaan. (Kajaani) (KRA) Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi) (KRA) Rikkaat valittaat köyhyyttä ja köyhät kehhuut rikkautta. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta) (KRA) Rikkaita harmittaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti) (KRA) Rikkauven voip peittää, köyhyys pyrkii pöyvvälle. (Säkkijärvi) (MSA) Rinta kun ryövärillä, perse kun pakarilla, naama kun pennin korppu. (Säkkijärvi) (MSA) Ristit roikaa, sano Kärkölän mies, ku hautuumaal ajo. (Nastola) (KHM) Rohkee ruokasa hakkee, ujo näläkää näkkee. (Ähtäri) (KVL) Rohkia rokan syöp, kainu ei saa kaaliakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA) Ruis, mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo) (KRA) Ruis se on parasta mehtän rehusta. (Ähtäri) (KVL) Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi) (KRA) Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju) (KRA) Rujohaan rammalla saahaan, silmäpuolella sokia. (Säkkijärvi) (MSA) Rukhinen leipä ja ohraanen puuro, ne on parasta. (Ylihärmä) (KRA) Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA) Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi) (KRA) Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki. (Kivijärvi) (KRA) Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula) (KRA) Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö) (KRA) Ruma on susi pärevalkeella. (Loppi) (KRA) Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava) (KRA) Ruma työtä runtelee, kaunis varttaan karttaa. (Pihtipudas) (KRA) Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö) (KRA) Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori) (KRA) Rumaan ilmaan ei hyvä mies koiraansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki) (KRA) Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä) (KRA) Rumathan ne vaatteilla kommeiloot. (Heinlahti) (MSA) Rumat ne vaatteillaan koreilee. (Hollola) (KRA) Rumathan ne kamppeilla korreiloo. (Sotkamo) (KRA) Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi) (KRA) Rupaturpa ruuvan syöpi, törkynaama työn tekkee. (Polvijärvi) (KRA) Rupi laiskan persseessee, rakko laiskan kätteen. (Säkylä) (KRA) Rupla ruvetessa, hevonvittu erotessa. (Korpiselkä) (KRA) Ruplan renki kahen vahinko. (Impilahti) (KRA) Rusthollarin renki ja ruununtalon isäntä. (Koski Hl.) (KRA) Rustoo se on lapsen luu. (Tervo) (KRA) Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva) (KRA) Ruttoonhan rapiakkiin taittuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ruttoonhan se rapia kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi) (KRA) Ruumissaarnassa hyvät työt muistetaan. (Ähtäri) (KVL) Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria) (KRA) Ruuna rumpsu, tamma tampsu, ori oikia hevonen. (Virtasalmi) (KRA) Ruunasi ruoskalla aseta, muorisi mulkulla kurita. (Säkkijärvi) (MSA) Ryhtyvät yhtaikaa kun pyhäjärveläiset pappiisa. (Pielavesi) (KHM) Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (PLK) Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA) Ryssä on ryssä, vaikka tuhkassa keittäis. (Kuhmo) (KRA) Ryssäll on leviät housut ja paksu leipä. (Kivennapa) (KRA) Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA) Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski) (KRA) Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä) (KRA) Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KVL) Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA) Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA) Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA) Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA) Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA) Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA) Rättimieskii enne Heinlahe kylä sivu aijjaissaa itki sen surkuutta. (Heinlahti) (MSA) Räätäli on suden sukua, suutari karhun veljenpoika. (Lapinlahti) (KRA) Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi) (KRA) Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu. (PLK)
S
muudaSaa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.) (KRA) Saahakseen susi uluvoo. (Ähtäri) (KVL) Saakelin savolainen kun pierasit piimäleiliin, sano karjalainen. (Nurmio) (KHM) Saaneen miel on hyvä. (Säkkijärvi) (MSA) Saap tyhjän tekemätä, nälän ostamata. (Säkkijärvi) (MSA) Saapha Räisäläst morseemii ja Pyhäjärvelt sulhajsii. (Kirvu) (KHM) Saaphan vettä virrastakkiin. (Salajärvi) (MSA) Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski) (KRA) Saata miuvva (kanaa) siikriitiin ja heitä siitte siivestä pihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Saatiin se Muhoksellekki ihmisen malli, sano Perttu Paavo, kun Utajärveltä nai. (Muhos) (KHM) Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA) Sade viljan kasvattaa, pouta terän tekee. (Tammela) (KRA) Sae omijaan ku nilsijäläeset tavaroetaan vaehtaessaan. (Siilinjärvi) (KHM) Sainpa pujuttaa puotipoikaa, sanoi Savon poika, kun myi ketunnahan jäneksennahan sisällä. (Ylihärmä) (KHM) Saisinkohan minä kapan sellasia, sano rouva, kun munakauppaan meni. (Ähtäri) (KVL) Saivareesta täi kasvaa. (Hyppälä) (MSA) Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki) (KRA) Saivaria täi munii. (Turtola) (KRA) Sakia ei aja maalta pois. (Säkkijärvi) (MSA) Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi) (KRA) Sakin pata on aina roistosamp. (Säkkijärvi) (MSA) Salajärvellä olivat ennen niin riitasia, että mänivät käräjiin houhtimiin varren taitosta. (Säkkijärvi) (MSA) Salameltako työ uotten Ii- vae Käk-? Ee kun Ii. (Savo) (KHM) Salamoonin päiväks pyyvvä omenat maahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka) (KRA) Sama se on mennee Kuopioon eli Iisalmeen, kun siellä on katulyhty kummassakin. (Ähtäri) (KVL) Sama se on saunalle, vaikka riihi pallaa. (Ähtäri) (KVL) Sama se on suutarille, oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi) (KRA) Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio) (KRA) Sammaa narekan verta (samoja roistoja)! (Heinlahti) (MSA) Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA) Sammakko kun pääsöö mättäälle, niin se kurnuttaa. (Hyppälä) (MSA) Samulinpäivästä alkaa yöpämittäjä väläytellä valkiaa ja sen jälkeisestä hattutuulesta on yheksän viikkoa talven tulloon. (Salajärvi) (MSA) San snää vaa mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano, sano uurenkaupunkilainen. (Taivassalo) (KHM) Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA) Sana sanasta, kaks paraasta. (Kontiolahti) (KRA) Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja) (KRA) Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli) (KRA) Sannooks se mitä vai lyöpkö se enstäin? (Säkkijärvi) (MSA) Sanoista mies tunnetaan. (Perniö) (KRA) Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (PLK) Sanomata jäänt sana riian lopettaa. (Säkkijärvi) (MSA) Sanosin sanosin toisen lasta mut ku lapsenlaps on lattialla. (Säkkijärvi) (MSA) Sanottua sannaa ei saa sanomattomaks eikä tehtyä tekoa tekemättömäks. (Heinlahti) (MSA) Sapotaasi, sanoo Laihian flikka kun täitä tappoo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sappi auringon ympäriillä tietää huonoa ilmaa. (Laihajärvi) (MSA) Satteiks sauvvu ryömii. (Säkkijärvi) (MSA) Sattuman veräjällä ei seiso Säkjärven mieskään. (Säkkijärvi) (MSA) Sattuu kerran sokeenkin lusikkaan itrapalanen. (Joroinen) (KRA) Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno) (KRA) Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo) (KRA) Sattuuhan se sokijankii kuppii lihapala. (Heinjoki) (KRA) Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA) Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.) (KRA) Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi) (KRA) Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti) (KRA) Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA) Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee) (KRA) Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala) (KRA) Savikurki, Salojärvi, Tiusanen ja Juusti, ne kun meni Nisalahteen (kieltolain aikana), niin joka nurkan nuuski. (Säkkijärvi) (MSA) Savolainen ei usko ennen kun koettaa. (Pielavesi) (KRA) Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi) (KRA) Savossa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio) (KRA) Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA) Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA) Se ei kykene ennää roppeeseenkaan. (Heinlahti) (MSA) Se ei oo mies, joka tekojaan kattuu. (Piippola) (KRA) Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA) Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes) (KRA) Se ei tarvisse kahta kortta nenänselkään. (Laihajärvi) (MSA) Se ei tiijä enempää kun sika hoppeelusikasta. (Ähtäri) (KVL) Se friskaa vanahaa roppaa, sano vanahat piiat, kun vanahaa tammaa oriin luona käyttivät. (Ähtäri) (KVL) Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA) Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA) Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala) (KRA) Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA) Se kiittää kissaa, kellä ej joo muuta elävää. (Säkkijärvi) (MSA) Se kissa naukuu, minkä suussa hiir on. (Säkkijärvi) (MSA) Se klasin maksaa, joka sen särköö. (Ylistaro) (KRA) Se koettelee miestä melkei, et ryypät viinaa ja olla selkee. (Pori) (KRA) Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi) (KRA) Se ku ensmätteks pussin panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA) Se kulukee valeen kengissä. (Ähtäri) (KVL) Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA) Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA) Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla) (KRA) Se linnun metästä kesyttää, joka vieraan lapsen luonaan pittää. (Joroinen) (KRA) Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi) (KRA) Se Matille mikä maahaan putovaa. (Salajärvi) (MSA) Se mies joka kalusa kahtoo. (Jämsä) (KRA) Se mies, joka puolesa piteä. (Jämsä) (KRA) Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari) (KRA) Se mokoma kuitenniin! (Säkkijärvi) (MSA) Se män kun kermäkeläesen autuvaakstulo. (KHM) Se män maistellessa kun Ilomantsin ämmän pässi. (Kontiolahti) (KHM) Se männöö Pamppalan puutielle. (Säkkijärvi) (MSA) Se narri on, joka toisen käskyllä päätänsä kiveen lyö. (KHM) Se naula veti, sanoo nikkari kun plakkarihinsa pisti. (Nurmo) (KHM) Se oli makkee pala, sanoi piru kun papin sai. (KHM) Se oli niin pitkä vales kun teiltä tänne. (Ähtäri) (KVL) Se oli siihen aikaan kun isä lampun osti ja äiti särki sen. (KHM) Se on aina niin virran viemä. (Salajärvi) (MSA) Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA) Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA) Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA) Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA) Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA) Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA) Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA) Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA) Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA) Se on erittäin, kun ämmät lirittää. (KHM) Se on haaleeta kun lesken rakkaus. (Ähtäri) (KVL) Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA) Se on herra, joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA) Se on hirviä nälkä, jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA) Se on huitua, että sika lentää ja kärpänen märehtii. (Teisko) (KRA) Se on huono lintu, joka ei jaksa höyheniään kantaa. (Ähtäri) (KVL) Se on huono valehtelija, joka ei puolta lisää. (KHM) Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy. (Sotkamo) (KRA) Se on komea, kun emäntä on leveä. (Oulu) (KRA) Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (PLK) Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (PLK) Se on liian vähän mitä maho lypsää. (Säkkijärvi) (MSA) Se on likka joll on laps, se muar joll on kaks. (Nastola) (KRA) Se on lujassa kun perisynti. (Ähtäri) (KVL) Se on meirän ruumis, jolt on kurkut poikki, sano härmäläinen. (Haapavesi) (KHM) Se on mies, joka riäpyksen ruotii. (Rantasalmi) (KRA) Se on minun, sanoi piru syntistä. (KHM) Se on naapurinsa vihoittanut, joka itseään kehuu. (Ylihärmä) (KRA) Se on niin nuuka, et leikkaa vaikka perseestä palasen, jos vaan markan saap. (Hyppälä) (MSA) Se on noloa, kun nurkassa neuvotaan. (Lavansaari) (KRA) Se on paha paik, kun saa suren häntään kii, ei voi pirättää eikä uskal helittää. (Yläne) (KRA) Se on pahemp pakanata, joka siemenensä syöp. (Joroinen) (KRA) Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi) (KRA) Se on paljo vaijaa, kuka on mieltä vaijaa. (Koivisto) (PSK) Se on sellanen kylänluuta et pitäs panna halko häntään. (Säkkijärvi) (MSA) Se on sellanen polveen potkastava. (Säkkijärvi) (MSA) Se on sellanen tuulenpieksijä. (Salajärvi) (MSA) Se on sellanen tuulhattu, mistä päin tuuloo, sinne päin kääntyy. (Salajärvi) (MSA) Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski) (KRA) Se on totista tominaa, kun pirua tapetaan. (KHM) Se on yks ja sama haasta hänel ko seinääl, saman kajauksen antaa. (Koivisto) (PSK) Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala) (KRA) Se onnee niittää, jolla sisu riittää. (Nurmes) (KRA) Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA) Se parraiten nauraa, kuka viimeks nauraa. (Säkkijärvi) (MSA) Se pittääkin tapahtua ja äkkiä, ennen kun lapsi riehaantuu, sano akka vihillä. (Ähtäri) (KVL) Se pää pystyyn, missä silmät on! (Säkkijärvi) (MSA) Se raukka Rauvusta naipi, ken ei saa Sakkulasta. (Sakkola) (KHM) Se se luteit rassaa, sano Sääksmäen akka, kun pirtti palo. (Lammi) (KHM) Se siintä ja sen veiteryyvvestä! (Säkkijärvi) (MSA) Se siitä, sanoo mestari kun kamppeensa joi. (Laihia) (KHM) Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki) (KRA) Se tapahtuu ussein, että vasikasta lehemä tullee. (Ähtäri) (KVL) Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki) (KRA) Se tuloo hullua hullummaksi, sanoo Laihian flikka kun kirkhon lähties suutansa tälläs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Se vaati sen, sano Kempeleen likka, kun naamaansa hiejalla hankasi. (Vihanti) (KHM) Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi) (KRA) Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi) (KRA) See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo) (KRA) See o niin pehmjät ko Eoran pruuki raut. (Pyhämaa) (KHM) Seesoo kun Puumalan äejä tuomiopäevänä. (Liperi) (KHM) Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA) Sehän emäntä, joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA) Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA) Sehän on likinnä, joka vähimmän auttaa. (Kemi) (KRA) Sehän se ampuu, jolla on ruutia. (Tervo) (KRA) Sehän se pittää veisseks ottaa mikä tupessa on. (Säkkijärvi) (MSA) Sehää se isä, joka ilmottaa. (Nastola) (KRA) Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula) (KRA) Seipäällä toinen toisen asian ajaa. (Hyvinkää) (KRA) Seiso nyt yhyrellä jalaalla, jottei piaksut kulu, sanoo laihialaanen poijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Seisova miehen kalu ei kato leipävartaaseen. (Vaasa) (KRA) Seissemän hattuva Matti viellä kannon päähän pannoo. (Säkkijärvi) (MSA) Seissemän vuuvven päästä tarvii kaikkia. (Heinlahti) (MSA) Seisuo kum puujumala. (Hollola) (PLK) Seittemän on valehtelijan määrä. (Lavia) (KRA) Sekalaista on seurakunta. (Karttula) (KRA) Sekasin kun Kärkölän kupparin sarvet. (Hollola) (PLK) Sekin oli kotia päin, sanoo Laihian akka kun sonsaren niäli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Seks siun reisiä hankaa? (Heinlahti) (MSA) Seljäs se on tyhmän omatunto. (Nurmo) (KRA) Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu) (KRA) Sellaanen se nenä pitää olla, että saa kintahalla niistää. (Jurva) (KRA) Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta janottaa se. (Ilmajoki) (KRA) Sellainen minä olen, sanoi Mäntsälän mies, kun toisen rahat joi. (Mäntsälä) (KHM) Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa) (KRA) Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua) (KRA) Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri) (KRA) Selälläh on selvä kuu, kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki) (KRA) Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva) (KRA) Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere) (KRA) Semmonen on lapsi kuin vanhemmakki. (Hailuoto) (KRA) Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti) (KRA) Semmosia poikia kun Sorvalin Matti värväli värvää puusta, keskpaikka paperista ja kintut kissan luusta. (Säkkijärvi) (MSA) Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA) Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA) Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA) Sen jyvät tuuttiin, kuka ensiks myllyyn. (Säkkijärvi) (MSA) Sen jälkeen ase kuin mieskin. (Isojoki) (KRA) Sen käsi alite, jonka lehemä nevas. (Isokyrö) (KRA) Sen miä uskon, jotta jos on vappunna vaavossa lunta niin on sitä malollakkiin. (Salajärvi) (MSA) Sen nim, kenne laps. (Puumala) (KRA) Sen pualta piä, jonka leipee syöt! (Sotkamo) (KRA) Sen puhheella ei oo päätä eikä häntää! (Säkkijärvi) (MSA) Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA) Sen pöksyn taskussa on markka, minkä polvessa on paikka. (Ylämaa) (MSA) Sen verran lukenu, jottei vesisatees tarvitte seisua, sanoo Riipin-Kassu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA) Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti) (KRA) Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki) (KRA) Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.) (KRA) Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina) (KRA) Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo) (KRA) Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi) (KRA) Seppä rauvan takuo, mut Jumala terän tekyö. (Savitaipale) (KRA) Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka) (KRA) Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä) (KRA) Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala) (KRA) Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki) (KRA) Seppä syöpi selevän leivän, van sepän akka selevän paskan. (Kuhmo) (KRA) Seppä takoo taloja myöten, miestä myöten melekuttaa. (Liperi) (KRA) Seppäs, pappis, paimenes piä suures kunnias! (Sysmä) (KRA) Sepä sattu semmoista vissoa, ettei meinattu kahteen mieheen seleveä soaha, sanoi Keiteleen mies, kun papin perässä testamentista luki. (Viitasaari) (KHM) Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki) (KRA) Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen) (KRA) Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva) (KRA) Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki) (KRA) Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki) (KRA) Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki) (KRA) Serkei on selässä ja purroo kun piru. (Laihajärvi) (MSA) Setteeks selällään, satteeks sakarallaan. (Laihajärvi) (MSA) Seun nietua se, sano karjalainen kaupoissa. (Nurmes) (KHM) Seun selevä kun Halikon akan ruohti. (Tohmajärvi) (KHM) Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä) (KRA) Sian päässä on hyviäkin paikkoja. (Ylihärmä) (KRA) Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA) Sie haiset ryssälle ja ryssä haisoo paskalle! (Sirkjärvi) (MSA) Sie oot alaikäne ko Antrea posso. (Valkjärvi) (KHM) Siellä hyvä missei meitä. (Säkkijärvi) (MSA) Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä - Ryysyranta (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Siellä on niin tähessä ku napissa. (Säkkijärvi) (MSA) Siellä talo missä kukko laulaa, haukkuu se koira korvessain. (Laihajärvi) (MSA) Sieltä aamulla tuuloo, mistä illalla pilkottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Siian pää, sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää. (Jaala) (KRA) Siemenistäns puu tunneta. (Turku) (KRA) Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA) Siiheen karva karisoo, missä hevonen piehtaroip. (Säkkijärvi) (MSA) Siihen kaivoon se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi) (KRA) Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA) Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula) (KRA) Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA) Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA) Siihen uskoo, kun näkee. (Oulu) (KRA) Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri) (KRA) Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale) (KRA) Siin on akka siun vaskes, jos et usko niin puntaroi! (Säkkijärvi) (MSA) Siin on nyt taas, sanoo jurvalaanen laihialaasellen tupakkaa tarijotes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki) (KRA) Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi) (KRA) Siin paha misä puhuta. (Pyhäranta) (KRA) Siinnä on natju mies, markkakii sen käsissä soikijaks virruu. (Säkkijärvi) (MSA) Siinnä paha missä pannaa (mainitaan) (Säkkijärvi) (MSA) Siinnä pien pistelöö, missä suur kääntelöö. (Säkkijärvi) (MSA) Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA) Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA) Siinä mies kuin toinenkin, sanoi täi löylyssä. (KHM) Siinä on laivan käyny pöllöösti, sanoo Laihian ukko kun väärinpäin sanomalehtiä kattoo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siinä suutari suu, mis räätäli perse. (Uusikirkko, Vpl.) (KHM) Siinä virsta, missä toloppa. (Vehmersalmi) (KRA) Siinähän se aeka männöö, missä ikäkin kulluu. (Leppävirta) (KRA) Siinäpähän mennee kalijan turvin, kun ei oo viinaakaan. (Ähtäri) (KVL) Siirtykää ny vähän eremmä, näkyy tulovan lusikkaruakaa, sanoo Laihian isäntä piroos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siit ei oo miestä kuntohon, jost ei oo purjeen hoitohon. (Raahe) (KRA) Siit ei otas selviä ryssäm pappika. (Hollola) (PLK) Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA) Siit vasta kiitä naista, kun oot tynnöri suoloi sen kanssa yhes syönyt. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA) Siit vasta toisen tuntoo ku on syöty säkki suoloja yhessä. (Säkkijärvi) (MSA) Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA) Siitä aatos, mistä puutos. (KRA) Siitä armo, mistä yrmy. (Jaala) (KRA) Siitä ei tult kun kylän puhe. (Säkkijärvi) (MSA) Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA) Siitä tiäthän, jotta Laihialla olhan, kun on vessapaperia pyykkinarulla kuivamas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siitä yli, mistä aita matalin. (Alavus) (KRA) Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi) (KRA) Siitäpä piru sai hyvän rekinahan. (Ähtäri) (KVL) Siivuo enstä oma nenäs, ennenkö tulet toisen turvalle! (Veteli) (KRA) Sijan tiijän kussa synnyin, ajan kaiken kussa kasvoin, sitä tiijä en kussa kuolema tulloo, tuone hetki hejahtaa. (Koivisto) (KOH) Sika ja seppä saa vanhasta uuen. (Lauritsala) (KRA) Sika lihavast hyvä on, mut ei piika. (Loppi) (KRA) Sika meni Saksaan, sika tuli Saksasta, sika on aina sika. (Seinäjoki) (KRA) Sika naapurist naira, mutt ei ihmist. (Mynämäki) (KRA) Sika on köyhän seästöpankki. (Sotkamo) (KRA) Sika säkissä myylään. (Längelmäki) (KRA) Sika söi evväät. (Salajärvi) (MSA) Sika tonkii kuanollas ja ihminen elää luonnollas. (Maaria) (KRA) Sikahan velaton on. (Koski Hl.) (KRA) Sikakin ruokkijansa tuntee. (Helsinki) (KRA) Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine. (Ähtäri) (KVL) Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki) (KRA) Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko) (KRA) Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia) (KRA) Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia) (KRA) Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula) (KRA) Silakkaa en syä enkä renkiä riiaa. (Hausjärvi) (KRA) Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA) Silkit niskassa, kintut paskassa. (Säkkijärvi) (MSA) Sillei oo häpyä hännän nenässäkkää. (Säkkijärvi) (MSA) Sillo nuor syöp, ku leivä näkköö. (Jääski) (KRA) Sillo siika kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes) (KRA) Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini) (KRA) Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA) Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki) (KRA) Silloin koira uimaan, kun ves takapäästä lorajaa. (Hyppälä) (MSA) Silloin on köyhäkin rikas, kun maha on täysi. (Ähtäri) (KVL) Silloin on laps, kun on lattial, silloin on poika, kun on polvel. (Koivisto) (PSK) Silloin rikas laihon korjaa, kun köyhät tappelee. (Mäntsälä) (KRA) Silloin sika säkkiin, kun säkin suu on auki. (Pori) (KRA) Sillon lintukii on laihimmillaa, ku on pojat pienimmillää. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi) (KRA) Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu) (KRA) Sillon otran tekkoon, ku ei ennää persettä palella. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon sika säkkii, ku se on päin. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon vaatteet tuuleen, kun koi lentää. (Hyppälä) (MSA) Silloon köyhänki on hyvä olla, ku on vatta täynnä. (Kuortane) (KRA) Sillä on oma lehmä ojassa. (Säkkijärvi) (MSA) Sillä on peukalo keskellä kämmentä. (Säkkijärvi) (MSA) Sillä on turkki nurin. (Säkkijärvi) (MSA) Silmät on sielu peili. (Koivisto) (PSK) Silmät työtä hirviäät, käät työtä käppäilööt. (Salajärvi) (MSA) Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA) Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA) Siltä kettu kengät vei, kuka kauan makas. (Säkkijärvi) (MSA) Siltä on olt järk sekasii jo niin kauvvan ku se sen viimisen kuratauvvin pos. (Ylämaa) (MSA) Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA) Simmost se sitt on se köyhän kans, et juur ko pääse maat ni ajeta syämä. (Rymättylä) (KRA) Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin. (Säkkijärvi) (MSA) Simpele ei jätä kalata eikä Rantasalmi akata. (Sääminki) (KHM) Simpeleen siika ja Parikkalan piika ne voille vertoja vettää. (Kitee) (KHM) Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki) (KRA) Sinne miel sittisennii, jonne paskakärpäsennii. (Maaninka) (KRA) Sinne Musti mihin muutkiin koirat. (Säkkijärvi) (MSA) Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA) Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KVL) Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA) Sinäkö oot viisain isäs lapsista vai se, joka räkäkirnuun kuoli? (Ähtäri) (KVL) Sipri siivestä pihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Siprieppi kannot hatuttaa, Matti maahaan kaataa. (Säkkijärvi) (MSA) Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi) (KRA) Sisu se on kuin työn tekee, ei miehen voima eikä suuruus. (Nurmo) (KRA) Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki) (KRA) Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA) Sisuaan ei piä kaottaa ennen kaheksaakymmentä vuotta. (Ähtäri) (KVL) Sisulla sekhan, sanoo Mäkelän faari kun rahat loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sisulla sekkaan, sano Lapuan poika. (Ähtäri) (KVL) Sit koira uimaan ku ves takapuoleen (perseeseen) tappaa. (Heinlahti) (MSA) Sittakummi, sittakummi, anna miulle rahhaa, millä ostan kissan hännän, millä pyyhin persettä. (Säkkijärvi) (MSA) Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA) Sitten vaan, sanoi Lammin palomies, kun oli yksi mies ja vuotava ämpäri. (Janakkala) (KHM) Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA) Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki) (KRA) Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA) Sitä enemmän sonta haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela) (KRA) Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA) Sitä Herra ruokkii, joka maata kuokkii. (Laukaa) (KRA) Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA) Sitä Jumala teille, jota työ meille. (Sotkamo) (KRA) Sitä koira kylästä saap, kolahukset korvalleen. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA) Sitä lähtehestä kuohuu, jota lähtehes on. (Ilmajoki) (KRA) Sitä on vuuvven vaikka aijjan vissaksenna jos oikein tiukalle tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä pieni piipottaa, mitä suuri laulaa. (Yläne) (KRA) Sitä saap aina essiä kissoin ja koiriin kans. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä saap maksaa kun kuollutta hevosta. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä sannaa ei sanota, mikä ei tiellä vastaan tule. (Heinlahti) (MSA) Sitä se on, sanoe heinäveteläenen, kun paskoosa maestoe. (Riistavesi) (KHM) Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo) (KRA) Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA) Sitä suussa, mitä sylämmessä. (Urjala) (KRA) Sitä vartehan seppä pihit pittää jottei käät (sormet) pala. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA) Sitähän Jumala kiittää, joka mualimata siittää. (Jäppilä) (KRA) Sitähään on kun Turum mummaa. (Hollola) (PLK) Siun takapäästäskös se päivä paistaa? (Säkkijärvi) (MSA) Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA) Skelis, skelis, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA) Soikia kun laihialaasten markka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Soitto on suruista tehty. (KHM) Sokea on suolen silmä. (Askola) (KRA) Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo) (KRA) Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA) Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA) Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA) Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki) (KRA) Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA) Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA) Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA) Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA) Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA) Son likan kunnia, mitä enees sill on riiaria. (Alavus) (KRA) Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala) (KRA) Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti) (KRA) Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä) (KRA) Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi) (KRA) Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia) (KRA) Sonta on pellon rasva. (Vieremä) (KRA) Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki) (KRA) Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes) (KRA) Soon komiaa, kun miäs menöö ja savu jää. (Lapua) (KRA) Soon sitte justhin, sanoo timpermanni, vaikkei ollu likikään. (Lapua) (KHM) Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua) (KRA) Soppii sapattinnakiin hyvvää tehä. (Heinlahti) (MSA) Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki) (KRA) Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa) (KRA) Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa) (KRA) Sopu sijaa antaa. (Simo) (KRA) Sota jättää huoneet, tuli ei jätä niitäkään. (Liperi) (KRA) Sota on tähteetön vieras. (Tervola) (KRA) Sota sortaa, rauha rakentaa. (Noormarkku) (KRA) Sotamiehen akka on kuin kalamiehen koira. (Saarijärvi) (KRA) Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku) (KRA) Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa) (KRA) Sotamies on parempi kuin huono herra. (Isojoki) (KRA) Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva) (KRA) Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa) (KRA) Soukka ja pitkä ku Sievin seurakunta. (Tyrnävä) (KHM) Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku) (KRA) Suala maun antaa, suala maun ottaa. (Tammela) (KRA) Suapi sulhon surutta, miehen mielittä pahoitta. (Inkeri, Liissilä) (KRA) Suisha saaree männöö, sano äiti tyttärelleen ko sulhane ol saareest. (Koivisto) (KOH) Suitsait, sano rappari kun rahat loppu. (Nurmijärvi) (KHM) Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi) (KRA) Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi) (KRA) Sukkuunhan suven pojatkii tulloot. (Heinlahti) (MSA) Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä) (KRA) Suku lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala) (KRA) Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA) Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA) Sukua kylä kysyy, ei kodin korekeutta. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen. (Virolahti) (KRA) Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.) (KRA) Sukuja myöten naija pitää. (Liperi) (KRA) Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio) (KRA) Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA) Sukulaisuus ei auta asian kohalla. (Karttula) (KRA) Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi) (KRA) Sulhasen rikkaus juuvoan häis ja morsiammen terveys jiäp tiel. (Rautu) (KRA) Sulillaan sitä kokkoa ihteään ammutaan. (Sotkamo) (KRA) Sulla on niin ruma ja kamalannäköönen akkakin, jotta kun se kualoo, ei kehtaa arkhunkaan panna kun silimällensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sullaa syksynen rusko (antinpäivään ast), takatalvia kevväästä. (Säkkijärvi) (MSA) Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. (Kaukola) (KRA) Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri) (KVL) Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi) (KRA) Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA) Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA) Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi) (KRA) Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. (Sysmä) (KRA) Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski) (KRA) Suoja suuresta lumesta, pakkanen pahasta ilmasta. (Eräjärvi) (KRA) Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa. (Sievi) (KRA) Suojaa varis aamulla laulaa, illan tullen pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Suojaksi syksyinen tuuli, talven jatkoksi keväinen. (Heinola) (KRA) Suojan sumu iltasella. (Haapavesi) (KRA) Suola ei laske lamaan eikä käske kylään. (Suomussalmi) (KRA) Suola ei muotoo rikok. (Eno) (KRA) Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA) Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki) (KRA) Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi) (KRA) Suola miehen sittoo. (Sotkamo) (KRA) Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA) Suola se on köyhän särvin. (Vieremä) (KRA) Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello) (KRA) Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki) (KRA) Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan herkku. (Saarijärvi) (KRA) Suolast ol, sanos Pernjä flik, ku seriman hänel pusu antoi. (Perniö) (KHM) Suolasta on hyvä nuolasta. (Lappajärvi) (KRA) Suale soeva niinko Perttelin kirkonkello. (Laitila) (KHM) Suoloja niin paljo ku sullaa, jauhoja niin paljo ku kostuu. (Suomussalmi) (KRA) Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen) (KRA) Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA) Suomalainen ei usko, kun se katsoo silmällä, vaan sen pitää koittaa kouralla. (Lemi) (KRA) Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu) (KRA) Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA) Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi) (KRA) Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro) (KRA) Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska) (KRA) Suomi on köyhä maa, ei se laiskoja elätä. (Virrat) (KRA) Suop Jumala suuttumaan muttei viikkoa vihhaa pitämään. (Säkkijärvi) (MSA) Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA) Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi) (KRA) Suora tiehä suuhun mänyö. (Savitaipale) (KRA) Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi) (KRA) Suorin tie paras. (Lieto) (KRA) Suosio leivän lisää. (Varkaus) (KRA) Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA) Surma luont o leipä pyyvettävä. (Kanneljärvi) (KRA) Surma on suuri silmin nähdä, kuolema käsin pidellä. (Kiikka) (KRA) Surma syömätä ellää, muan kumma makkoomata. (Rääkkylä) (KRA) Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä) (KRA) Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen) (KRA) Surmaksi täi sukassa, kipiäksi kirppu peässä. (Kuhmo) (KRA) Surman luotahan se leipä makeaa on. (Lieto) (KRA) Surua suuret hiukset, harmia harmaat karvat. (Koski Hl.) (KRA) Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten. (Joroinen) (KRA) Surutont on toisen kenkil tansata. (Uskela) (KRA) Sus sittu suurelle kivelle, ja päivä paisto ihmiseks. (Säkkijärvi) (MSA) Sushan saaliiseen yksin syöp. (Säkkijärvi) (MSA) Susi suitseton hevonen, karhu akka kahlehiton. (KHM) Susilla ja akoilla on maailma pilattu. (KHM) Sutteenhan se tulloo suven pentukiin. (Laihajärvi) (MSA) Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annettaissa. (Orimattila) (KRA) Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi) (KRA) Suu ku yön vanhalla variksenpojalla perse! (Sirkjärvi) (MSA) Suu kun seihtemän leivän uuni. (Ähtäri) (KVL) Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee) (KRA) Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski) (KRA) Suu on pantava säkkiä myöten. (Säkkijärvi) (MSA) Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö) (KRA) Suu on viisas pimeessäkin. (Hämeenlinna) (KRA) Suu poikki ja palaset (puoliskot) taskuun! (Salajärvi, Sirkjärvi) (MSA) Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki) (KRA) Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki) (KRA) Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki) (KRA) Suu se on särellä jos siallain. (Säkkijärvi) (MSA) Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA) Suu söis ja vatta vetäs, vaan nuo rentturääppänät reppeevät. (Ähtäri) (KVL) Suulaus trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA) Suulava hyvä, kielevä paremp, van vaitollu kaikki voittaa. (Orimattila) (KRA) Suun anto on persehen pesti. (Pelkosenniemi) (KRA) Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi) (MSA) Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA) Suur pala suun repäsöö, pien kylläsennä pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Suurukseta suven jälille. (Laihajärvi) (MSA) Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen) (KRA) Suus särje sydän! (Rauma) (KRA) Suus tyhmä syräne o. (Muurla) (KRA) Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti) (KRA) Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö) (KRA) Suusta syöneen näkee, silmistä pahantekijän. (Alatornio) (KRA) Suusta syöneen tuntee. (Mikkeli) (KRA) Suusta täys on köyhän aitta. (Savonranta) (KRA) Suustaanhaan hullun henk haisoo. (Säkkijärvi) (MSA) Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti) (KRA) Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä) (KRA) Suuta on ku variksenpojalla persettä. (Heinlahti) (MSA) Suutar on kun sus, syöp lihat, reppii nahat eikä lähe talosta pois ennenkun saap rahat. (Säkkijärvi) (MSA) Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna) (KRA) Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi) (KRA) Suutari akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo sänkyy, sepä akal eij oo veistä. (Joutseno) (KRA) Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi) (KRA) Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi) (KRA) Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki) (KRA) Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA) Suutari pysyköön lestissään. (Tammela) (KRA) Suutari sentään, kun räätäli lentää! (KHM) Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti) (KRA) Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla. (Koivisto) (KRA) Suutarill on suuret kilkit, riätälill on retkottimet. (Liperi) (KHM) Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen) (KRA) Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus) (KRA) Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa) (KRA) Suutarin sukset, kraatarin sakset, pääskysen peräpakulat. (Askola) (KHM) Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies: se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä) (KRA) Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA) Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi) (KRA) Suuttupukki, huimahukki viskas pölkyn pöyvvän alle, toppas naskalin pöytään. (Laihajärvi) (MSA) Suuttuu se suunnannii mies, kun päiväkaavet härnätään. (Pielavesi) (KRA) Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA) Suvus on susiakin. (Äänekoski) (KRA) Suvussa on susiakin, leisiossa lempojakin. (Tervo) (KRA) Suvussa on susijai, perikunnassa petojai. (Alajärvi) (KRA) Suvuttainhan suuret huorat. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyllä jos ensimmäiset lumet sattaa lehtiin sekkaan, tulloo tautinen talvi. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyllä kahist, kevväillä kerran. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyllä lahdit tehdään. (Jurva) (KRA) Syksyllä on närhikin rikkaampi. (Eno) (KRA) Syksyllähän kananpojat luvetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyn hyvä ilma pahhoo aatteloo. (Vieremä) (KRA) Syksyn pimiät yöt vasta nauriin kasvattaa. (Laihia) (KRA) Syksynen yö ajjaa yheksällä hevosella ja viiminen on harmaa. (Säkkijärvi) (MSA) Syletystä vaista syyvvä pittää. (Heinlahti) (MSA) Syvämmen kyllyyvestä suu puhhuu. (Salajärvi) (MSA) Syvän kun kiisken perseruoto! (Sirkjärvi) (MSA) Syy on pahaa peljätä. (Savukoski) (KRA) Syy soon, että hyä maksaa. (Pello) (KRA) Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila) (KRA) Syä kuule tätä silakkaa, tämä se vasta hyvää on! sanoo isäntä trengille viikkokunnas. Mä syän ny vain tätä voita, kun en moo niin hyvällen oppinu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syäkää ny viarhat, mutta kylläpä te syättäkin! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syäles kälet puhlistuu ja maates niska. (Hollola) (KRA) Syämine on kaike raskemp tyä herroil. (Muurla) (KRA) Syärhän ny samas pualipäiväänenkin, jottei tarvitte pualipäiväs kotia tulla, sanoo isäntä rengillen aamiaaspöyräs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syärä pitää, ei palkoolla kostu. (Isokyrö) (KRA) Syärä pitää vaikka terveys menis. (Nokia) (KRA) Syö kotonna potattia tarpeeks, ei kylässä munia kuorita! (Säkkijärvi) (MSA) Syö kun käki elättäjäsä. (Ähtäri) (KVL) Syö laps lusikalla, älä käällä! (Säkkijärvi) (MSA) Syö lihhaa, älä pie vihhaa, älä mätä luita hihhaa! (Säkkijärvi) (MSA) Syö paskaa, kun ei rukkiinen leipä kelepaa! (Ähtäri) (KVL) Syö pullaa pallinaama. (Säkkijärvi) (MSA) Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA) Syö se koira paljonki, mutt elää vähemmälläki. (Pori) (KRA) Syö, syö, syksyllä tapetaan. (Ähtäri) (KVL) Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi) (KRA) Syömine käyp syömise piäl, mut lyömine ei käy lyömise pääl. (Kirvu) (KRA) Syöminen ja makkaaminen no vot, mut työnteko ohhoh! (Laihajärvi) (MSA) Syöminen suamisessa, elämä kylän varassa. (Sotkamo) (KRA) Syömäköyhee ei auta Jumalakkaa. (Pyhäselkä) (KRA) Syämäköyhä on pahempi kun juomaköyhä. (Paavola) (KRA) Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK) Syömärauha on herrossakin ja paskarauha pappilassa. (Jämsä) (KRA) Syöneen hyvä, säästäneen parempi. (Ähtäri) (KVL) Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA) Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi) (KRA) Syöpi köyhä ainuusakkii ja elää jäläkeenni. (Nurmes) (KRA) Syöty ei tuu takasi. (Ähtäri) (KVL) Syöty on, millon lie maksettu? (Sirkjärvi) (MSA) Syötä paha, juota paha ja vie paha paskalle. (Mouhijärvi) (KRA) Syövä ei tiijjä suutaan eikä makkaava takapuoltaan. (Säkkijärvi) (MSA) Sären sappi rinnassa, varsan väk sieramissa. (Rautalampi) (KRA) Särin suu, salaka vatsa, lammin ahvene ajatus. (Liperi) (KRA) Särki kurun alkaa, särki kurun lopettaa. (Hamina) (KRA) Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen köyhänä pitää. (Kankaanpää) (KRA) Särvin vuas kun Kärköläm miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna. (Hollola) (PLK) Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA) Söishän kissakiin kaloja muttei kastelis käpäliijjään. (Säkkijärvi) (MSA)
T
muudaTaas on, taas on taanonen harakka taanosessa seipäässä. (Vilaniemi) (MSA) Taas yksi päivä likempänä akanottua, sanoo Laihian poika. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Taetto se ennen Herra sen puun latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA) Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali) (KRA) Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA) Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA) Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA) Taitaa olla väki sualaasen pualesta ruakittu, sanoo isäntä ja pani silakka-askin kiinni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Taitaa tulla saaje, kun Ruilan miehet (varikset) niin huutaat (parveiloot). (Säkkijärvi) (MSA) Taivaassa tavataan, sano rovasti; mutta eri paikassa, sano pastori. (Ähtäri) (KHM) Takaa mies ja maksa velka! (Viljakkala) (KRA) Takanna joulun talvi makkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Takkaa joulun se talvi alkaa. (Heinlahti) (MSA) Takuulla, sano Tampereen likka ja valehteli taas. (Pälkäne) (KHM) Talakkunamahalla mitattu ku Kiimingin ukon nelijännes. (Oulu) (KHM) Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes) (KRA) Talavi evvääsä tarvihtoo. (Sotkamo) (KRA) Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka) (KRA) Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula) (KRA) Tallel on tyttö turpeen alla, poika maan povessa. (Laihajärvi) (MSA) Tallelehan vanha pannoo vaikkei muista. (Säkkijärvi) (MSA) Tallella ikä eletty. (Heinlahti) (MSA) Talo ellää tavallaan, vieras lähtöö ajallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Talo on suur tehessä mut pien pittäissä. (Säkkijärvi) (MSA) Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi) (KRA) Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese. (Rautjärvi) (KRA) Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi) (KRA) Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola) (KRA) Talonpoika ei usko ennenku koittaa. (Kemi) (KRA) Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu) (KRA) Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen) (KRA) Talonpojilla kekri, herrain joulu. (Hyrynsalmi) (KRA) Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki) (KRA) Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka) (KRA) Talossa on tavaraa joka sorttia, sanottiin tyttäriille. (Hyppälä) (MSA) Talosta naeja pittää vaekka paementyttö. (Sotkamo) (KRA) Talourellisuutta, sanoo laihialaanen kun kattoo ilimansuuntaa naapurin viiristä, jottei oma kuluusi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia) (KRA) Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä) (KRA) Tamma soon ja tamma on sen emäkin, sanoo laihialaanen hevoskoijari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tammelan poijaan tappaa: antaa sattaa niin kauan kun lakkaa. (Tammela) (KHM) Tanssi on turhaa hyppimistä sen yhen asian ympäriillä. (Heinlahti) (MSA) Tapaturma se on miehen surma. (Kiiminki) (KRA) Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi) (KRA) Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio) (KRA) Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA) Tapella saap muttei raapia! (Sirkjärvi) (MSA) Tapellen kissa poikia tekkee. (Ähtäri) (KVL) Tappaa et tohi ja tiineeks et saa. (Ähtäri) (KVL) Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen) (KRA) Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki) (KRA) Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä) (KRA) Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö) (KRA) Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima) (KRA) Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo) (KRA) Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi) (KRA) Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio) (KRA) Tarkkuus köyhyttää ja tarkkuus rikastuttaa. (Vimpeli) (KRA) Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus. (Kärsämäki) (KRA) Tarkkuuvella talo pietään. (Säkkijärvi) (MSA) Tasaisesti vaan, sanoi vossikka kun kärrinsä kumoon ajo. (Antrea) (KHM) Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA) Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA) Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku) (KRA) Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala) (KRA) Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi) (KRA) Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki) (KRA) Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi) (KRA) Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä) (KRA) Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno) (KRA) Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti) (KRA) Tavaraa saatas, kalua naitas, mutta mitä hautaan viijään? (Ähtäri) (KVL) Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko) (KRA) Tavaran kanssa on hyvä hävitä. (Sonkajärvi) (KRA) Tee jotakin äläkä kihinaa! sanoo Laihian flikka kun kulukumiähen aittaansa otti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tehenhän työstä pääsöö, syyvven leippalasta. (Säkkijärvi) (MSA) Tehhään akoelle kiusoo, paskataan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA) Tehyks tulloo hittaan työt, laiskan jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA) Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura) (KRA) Tekemätön pelto ei kasva. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Tekevä kaik tekköö, kokenut kaik tietää. (Hyppälä) (MSA) Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi) (KRA) Tekijä työsää tietää, kun kävijä saap haistaa perseen. (Säkkijärvi) (MSA) Tekijältä tulloo kaikkia, tekemättömältä ei mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Tekkee lähtöö kun Mäkiset Ruohtiin. (Ähtäri) (KVL) Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi) (KRA) Terva on lahon kranni. (Kauhajoki) (KRA) Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku) (KRA) Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki) (KRA) Terva tekke upseriks. (Kisko) (KRA) Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA) Terva, viina ja sauna jos ei auta, niin perii hauta. (Joensuu) (KRA) Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi) (KRA) Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää) (KRA) Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi) (KRA) Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli) (KRA) Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä) (KRA) Terve veli, sanoo nokipoika neekerille. (Kuortane) (KHM) Terveisiä ulukomailta, moon ollu Laihialla! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Terveys on kultuakii kalliimp. (Rautu) (KRA) Terä veitsen, järki miehen kunnia. (Tampere) (KRA) Terävä kun maon kieli. (Ähtäri) (KVL) Tetrin ensimmäisestä kuhertamisesta kevättalvella on seissemän viikkoa kesän tulloon. (Ihaksela) (MSA) Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila) (KRA) Tie niinku hyvä tulloo äläkä niinku käsketään! (Säkkijärvi) (MSA) Tie paskasta paimen ja piiasta emäntä ni hukassa oot. (Säkkijärvi) (MSA) Tie siit ku on jalka oman pöyvvän alla. (Heinlahti) (MSA) Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA) Tiellä ne juoksut nähdään. (Vähäkyrö) (KRA) Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA) Tieppäs mitä, mäneppäs mihin, kun on suo tuolla ja vetelä täällä. (Salajärvi) (MSA) Tiet on kun matteen nahka. (Ähtäri) (KVL) Tieto on lainatavaraa, taito lahjanna Luojalta. (Salajärvi) (MSA) Tietä myöten matkat suorimmat. (Haapajärvi) (KRA) Tietää se matkamies eväistään huolen pitää. (Kuusamo) (KRA) Tietää vähän enemmän kun mitä nenästä suuhun tippuu. (Ähtäri) (KVL) Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi) (KRA) Tilkka tippuu nenästä ja toista Jumala antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Tilurimpsistä, sano Tornion akka, kun juna läks. (Vehmersalmi) (KHM) Tipa tipa, kis kis, tuu Hemppa syämhän! huuteli Laihian akka miästänsä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tiä auki taivasta myäri. (Jurva) (KRA) Tiä etee ja käppi kätee! (Askola) (KRA) Tiätää jotton Laihialla, kun näkyy taloja muttei valoja. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Toine ei tiijjä toise asjaa eik oo tarvis tietääkkää. (Säkkijärvi) (MSA) Toinen ei oo paremp kun toinenkaan eikä niinkään hyvä. (Säkkijärvi) (MSA) Toinen ihminen on toisen piru. (KHM) Toinen kun syöp niin toinen lihhoo. (Säkkijärvi) (MSA) Toinen käs on tyhjä, ja toisess ei ou mittään. (Joroinen) (KRA) Toinen mieli karhulla, toinen karhun tappajalla. (Iisalmi) (KRA) Toinen naiminen on ku lämmitetty perunasoppa. (Somero) (KRA) Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä) (KRA) Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka) (KRA) Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA) Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA) Toisen kuolema, toisen leipä. (Säkkijärvi) (MSA) Toisen vahinko on toisen leipä. (Säkkijärvi) (MSA) Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (PLK) Toisesta päästä lyhkäänen kun laihialaanen meeterimitta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA) Toist mieles ja toist kieles. (Uusikaupunki) (KRA) Toista neuvoissa sitä itekki oppii. (Nurmes) (KRA) Toista on hyvä sanova mut paha panna issiä. (Säkkijärvi) (MSA) Toista toisel saap, pierul pärehalkoo. (Joutseno) (KRA) Toistaha se sokkee soittaa, toista kuuro kuuloo. (Koivisto) (PSK) Tolkku pittää olla kerjätessäin. (Säkkijärvi) (MSA) Tolppatiestä ja jumalansanasta ei pijä luopuva. (Säkkijärvi) (MSA) Torista notta soot rikas. Heitä penni jokehen ja hymyyle! sanoo Laihian flikka kosijamiähellen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo) (KRA) Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa) (KRA) Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi) (KRA) Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki) (KRA) Torpparin trenk ja leppänen kank. (Perniö) (KRA) Torstai tekköö tolkun viikosta. (Salajärvi) (MSA) Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki) (KRA) Toruva akka on tekevä. (Ähtäri) (KVL) Tosi on, jos ei toisin oo. (Ähtäri) (KVL) Tosi totta, leikki leikkiä. (KHM) Totinen kun pukki tuomiolla. (Ähtäri) (KVL) Totta jumalaut kum meillä ens kerrar ruumis on niin isämeilän osataan, sano Kärköläm pojat kun isä kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär rukoust. (Hollola) (PLK) Totta totisesti, on siinä linnun maku, sano hämäläinen, ko aeranseippäist linnusoppa keit. (Taivassalo) (KHM) Totta tämä on, mies elää joka on viimeksi puhunut. (KHM) Tottahan minäkin johonakin saan olla, sano kuartanelaane. (Kuortane) (KHM) Tottapa sä mun otat kun sä mulla kulijet, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Trik nu vatna Vaasas, kyllä kotona vettä saa. (Isokyrö) (KHM) Tualakin tuloo taas yksi köyhä, ja köyhän kans on niin raskasta puhua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuata nuan, onko ne rikkahia? kysyy Laihian isä kun poika friijoosta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuhma ei sitä huomaakkaan, viisas ei virka mittään. (Jokikylä) (MSA) Tuhman leiväthän enstäin syyvvään. (Säkkijärvi) (MSA) Tule tänne syyparka, täällä niit on entisiäkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA) Tulee mies matkastas, muttei tulekka haurastas. (Salo) (KRA) Tulee rikkaastakin köyhä, kerjäläisestäkin kentraali. (Mikkeli) (KRA) Tulee se hiiri väliin nukkuvankin kissan suuhun. (Jääski) (KRA) Tulenpitäjän kiitos. (Säkkijärvi) (MSA) Tuli pahimmoiksi juuri kun sujen suuhun. (Ähtäri) (KVL) Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (PLK) Tulis kesä ja paljon kärpäsiä, jottois köyhälläkkiin ystäviä. (Säkkijärvi) (MSA) Tulkaa tuvan luo, älkää kärvistelkö ulkonna! (Salajärvi) (MSA) Tulkoon valkeus, sanoi muurari kun kalkkiämpäri kaatui. (Sortavala) (KHM) Tullee omillaan toimeen kun Rantasen kerijäläiset. (Ähtäri) (KVL) Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi) (KRA) Tulloo hapartuulet, kun länsranta niin possaa. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo helmiperkele, ennust Hirnin Eetu-herra helmikuun pakkasia. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo jonkunlaista ilmaa. (Heinlahti) (MSA) Tulloo mies meren takanta vaa ei tule turpeen alta. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo mies Turusta, mutt ei turpee alta. (Ristiina) (KRA) Tulloo se joskus hiir makkaavan kissan suuhunkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo se vahinko viisaillein, mut tuhmalla se on toisessa käässä. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo (tulpas) se syöpä säästäjällekiin (säästävälle). (Heinlahti) (MSA) Tuloo rasva kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes) (KRA) Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee. (Viitasaari) (KRA) Tulukaa ny syämhän voileipää, kun soppaluu on raurootettavana! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tulukaa poijat nopiaa syämhän, jottei te syä niin palijo! sanoo Laihian emäntä pojillensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tulukaa väki syämhän ja tuu sinäkin piika! sanoo Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA) Tunnetkos kouran voimia, sano närpiöläinen silakalle. (Ähtäri) (KVL) Tuntoo se makkeen köyhännii suu. (Pielavesi) (KRA) Tuntoo sikkai sukijasa. (Kuhmo) (KRA) Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA) Tuntoohan kukkokiin luisella nokalla. (Säkkijärvi) (MSA) Tuntoohan tuon hiton hatustakkii. (Säkkijärvi) (MSA) Tuo tullessas, minkä syöt ollessas! (Hyppälä) (MSA) Tuollaanenko soon nyt, sanoo kuppari kun kuvernöörin näki. (Peräseinäjoki) (KHM) Tuommoseen ihimiseen ei aika mies viihti paskasta varvastaan pyhkiä. (Ähtäri) (KVL) Tuoss on minunkin viimeinen kannikka, naikaa sen mukaan miten tahotte! (Karjala) (KHM) Tuota ei syö sikakaan ilman vinkumata! (Säkkijärvi) (MSA) Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi) (KRA) Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi) (KRA) Tupakkaa piippuu ja peräs, sano sipoolainen, ko suren näki. (Askola) (KHM) Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi) (KRA) Tuppurainen Tappuraisen takausmies. (KHM) Tupsupää heinä kun kukkii suolla, ni sillo voip laittaa jo lehmät ulos. (Säkkijärvi) (MSA) Turha ei maksat Turussakaam mitiä. (Hollola) (PLK) Turha nuukuus ja pien varkaus vievät vaan takasiinpäin. (Säkkijärvi) (MSA) Turha nuukuus ja pieni varkaus ei auta kettään. (Ähtäri) (KVL) Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi) (KRA) Tuska tul kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkola) (MSA) Tuu hilijaa jottei munat täräjä, sanoo Laihian flikka suluhasellensa, joka kuluki kananmunien hautomakonhen ohi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuu torestakin torstaina, silloon ei tuu muita, sanoo Laihian flikka friijoohin pyrkijälle. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuu vain flikka meillen piijaksi, saat joka pyhä yhyren nisun kastaa! sanoo Laihian isäntä Jurvan flikalle. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuu vain meillen palavelukshen. Ruakakin meillon niin hyvää, leipäkin meillon niin kun tiiliskiven nurkkaa ja alituunen krapukastet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuule Jumala, soa Jumala, säre kattoja, koa aitoja, että köyhälä kansala työ piisoa! (Mäntyharju) (KRA) Tuuli vie torppaa, sano Lappajärven ukko, kun junan näki. (Kauhava) (KHM) Tuuloo satavan näkösest. (Heinlahti) (MSA) Tuuppii ja lykkii kun Nastolam mies maitovellin kuorta. (Hollola) (PLK) Tuvan takaahan tiä Turkuum meniä. (Hollola) (PLK) Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola) (KRA) Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Tyhjä kun käen pesä. (Ähtäri) (KVL) Tyhjä säkki ei kestä seisaallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Tyhjän saap pyytämättäkii. (Säkkijärvi) (MSA) Tyhjästä on paha nyhjästä. (Salajärvi) (MSA) Tyhyjä ei paukaha. (Ähtäri) (KVL) Tyhymyyttään lapset paskaa syö. (Ähtäri) (KVL) Tylysyy terävää, kun sitä paljo käytetään. (Nurmes) (KRA) Tyrmääs on tyrmään verkit. (Säkkijärvi) (MSA) Tyrpällä ninkon Kauvatsan ämmän leipä. (Kiikka) (KHM) Tyrtty kun Moksun piiat kyrpään. (Ähtäri) (KVL) Tyrttyy sikakin yhteen ruokaan. (Tammela) (KRA) Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi) (KRA) Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero) (KRA) Tyynessä lahessa ne kalat kuttee. (Ähtäri) (KVL) Tyynessä veessä (tyvenessä lahessahan) kalat kuttoo. (Säkkijärvi) (MSA) Tyyrihit konehet on hommattu eikä sitten kuunnella, sanoo kirkonkylän emäntä kun läpi yän rariota kuunteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tyyvveeks tuuloo, poutiiks sattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä) (KRA) Työ tekijäänsä neuvoo. (Säkkijärvi) (MSA) Työmiehen pittää hiota ja haista. (Ähtäri) (KVL) Työmiehen pittää syyvvä, että riskisti pierettää. (Ähtäri) (KVL) Työssä voima vahvistuu, ruumis laiska lakastuu. (Säkkijärvi) (MSA) Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA) Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA) Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki) (KRA) Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes) (KRA) Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki) (KRA) Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA) Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA) Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA) Täit syövät ja maailma vihhaa. (Säkkijärvi) (MSA) Tämä ei tekis pahaa papillekaan, sanoi lukkari kun selkäänsä sai. (Nurmijärvi) (KHM) Tämä maailma on niin kiperä ja kapera kuin pukin sarvi, se on kavala kuin kaalin lehti. (KHM) Tämän saisin ja toisen viäl, nii kolme sit enää viidest puuttuis, sano metsästäjä kun oravan jäljet näki. (Tarvasjoki) (KHM) Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi) Tätä meillä kotonakin syärhän, sanoo laihialaanen kun linnas vettä ja leipää sai. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Täys vihko valpuriin, nippi nappi eerikkiin, vieläpä urahtaa urpokiin. (Säkkijärvi) (MSA) Täytyy elää kärest suuhuun. (Lohja) (KRA) Tää ei ole oikiaa antia. (Heinlahti) (MSA) Täällä naidaan, ei taivaas. (Merikarvia) (KRA) Täälä maataan vaan, sano kauppias ko sillitynnyriin kurkisti. (Loimaa) (KHM) Täälä on oikeen hyvä olla, kun turnipsiakin saa syärä niin palijo kun huvittaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KVL)
U
muudaUi kiven kans kilpaa. (Hollola) (PLK) Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA) Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi) (KRA) Uni ja ruoka maistuu, mut työ on ku tervaa. (Säkkijärvi) (MSA) Uni vaivat huojentaa. (Inari) (KRA) Unikeko (juomar) makkaa ryysissä ja laiska pelto-ohakkeissa. (Säkkijärvi) (MSA) Untonpäivännä kukkuu käki vaikka puun kolosta. (Säkkijärvi) (MSA) Urakkatyö ja päiväpalakka. (Ähtäri) (KVL) Urpaanuskiin uikuttaa varavihkoa pitämään. (Säkkijärvi) (MSA) Urpo turkin ottaa tai antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Usein likeltä myöhästyy. (Ruovesi) (KRA) Usko se on joka auttaa. (Vilppula) (KRA) Uskosa kutakin auttakoon. (Ähtäri) (KVL) Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu) (KRA) Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi) (KRA) Utu ilmoin välil. (Lavansaari) (KRA) Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu) (KRA) Uuho voittaa vuonillaan, pässi kaulavilloillaan. (Rautalampi) (KRA) Uuninloukko vuataa, sanothan Laihialla, kun emäntä on sellaanen, jotta tuhulaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Uunista liha parasta. (Punkalaidun) (KRA) Uunna vuanna alakaa laihialaasen paasto. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere) (KRA) Uus o aina hempeemp, ehk o entine paremp. (Mikkeli) (KRA) Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA) Uusi on aina armaampi, vaikka entinen parempi. (Ähtäri) (KRA) Uusia ethen, vanhoja rekhen. (Sodankylä) (KRA) Uutta pullaa, sano paakari kun pellille paskanti. (Pöytyä) (KHM) Uutta suoleen, sano Lammin likka, ku lapsi kuoli. (Ii) (KHM) Uutuuven kankee kun entisen miehen akka. (Ähtäri) (KVL)
V
muudaVahingon veräjällä ei seistä, siihen pittää käyvvä vassalleen. (Sirkjärvi) (MSA) Vahingon veräjää ei piätä Nisalahen mieskään. (Säkkijärvi) (MSA) Vahinko ei tule kello kaulassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala) (KRA) Vai mie elätä, hyvä ko saisi itellekkii elämise. (Karjala) (KHM) Vaihtelu virkistää ja naisväkkee varsinkin. (Ähtäri) (KVL) Vaik neuvo tai holho, son yhellinen tolho. (Salajärvi) (MSA) Vaik ois vaiva varpaassa, syvämmeenhaän se koskoo. (Säkkijärvi) (MSA) Vaik ois voita vehnästä, kun ei oo sulhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali) (KRA) Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi) (KRA) Vaikka passais ku paskaa tikun nenässä, niin siinnäkiin vielä tippuu. (Säkkijärvi) (MSA) Vaikka siuvva miten neuvoo ja holhoo, siä oot aina samanlainen tolho. (Salajärvi) (MSA) Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA) Vaikkei muijalla ois muuta ossaa ku tynnyr ruista, ni koko ikäsee sitä jauhattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Vaitolja kaik voittaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vaivaa Tyrvään tauti, ko syättää ja juattaa ja makkauttaa. (Huittinen) (KHM) Vakka ja kansi ja lupsaus päälle. (KHM) Valakeus nauraa pimmeyven töille. (Ähtäri) (KVL) Valkeus nauraa pimeyyvven töille. (Heinlahti) (MSA) Valleella on lyhvät jälet. (Säkkijärvi) (MSA) Valta menee päähän. (Askola) (KRA) Valta vanhemmaal, neuvo nuoremmaal. (Koivisto) (KOH) Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi) (KRA) Vanaha suola ei janotak. (Liperi) (KRA) Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi) (KRA) Vanahaa poikaa ei pane pakkanenkaan. (Ähtäri) (KVL) Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas. (Nurmes) (KRA) Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi) (KRA) Vanha koira ei valetta hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha konsti on paremp kun pussillinen uusia. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha mies ja liukkaat saappaat. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha minkä ruataa, sen antaa ko Jumala, a minkä syöp, se mänöö ko mustaa metsää. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Vanha sauna, hyvä löyly. (Varkaus) (KRA) Vanhalla on variksen (tarkat) silmät, sären silmät neitosella. (Säkkijärvi) (MSA) Vanhan Testamentin aikunen ku Porvoo. (Pukkila) (KHM) Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta) (KRA) Vanhuus ei tule yksinnään. (Säkkijärvi) (MSA) Vannomati parast on. (Lohja) (KRA) Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen) (KRA) Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi) (KRA) Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki) (KRA) Vappunna käk kukkuu vaikka tuuran varrella. (Säkkijärvi) (MSA) Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos) (KRA) Varaastakaa vain, aina meillen on takaasin tuatu! huuti Pakkaasen momma kun siat yällä porstuas kolisteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Varalta se koirakin vieraita haukkuu. (Ranua) (KRA) Varas hirtetään, pää pistetään aijjan rakkoon ja takapuol tervataan. (Säkkijärvi) (MSA) Varas luulee veljekseen, huora sisarekseen. (Ähtäri) (KVL) Varas toista varroo, huora toista hokkoo (luuloo) (Säkkijärvi) (MSA) Varas varkaan varasti, piru petti perkeleen. (Ähtäri) (KVL) Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä) (KRA) Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta) (KRA) Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi) (KRA) Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA) Variksen raakkuminen tietää roskailmoja. (Sirkjärvi) (MSA) Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti) (KRA) Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki) (KRA) Varis ei oo lintu eikä tamma hevone. (Kivennapa) (KRA) Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti) (KRA) Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. (Tohmajärvi) (KRA) Varis saretta huutaa. (Nokia) (KRA) Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä) (KRA) Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA) Varjele hyvä Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta! Merimiehen muija ja kalamihe koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa. (Koivisto) (KOH) Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala) (KRA) Varjele Luoja suuriista haaveista! (Laihajärvi) (MSA) Varkaat on niin kuin enkeleitä, herrat on niin kuin perkeleitä. (KHM) Varmat viijjään ommaan kyllään, sorjat viijjään vieraaseen. (Säkkijärvi) (MSA) Varokshan vieras koiraa lyöp. (Säkkijärvi) (MSA) Varrain riihee, myöhää kirkkoon. (Säkkijärvi) (MSA) Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa) (KRA) Varrainen vieras lähtöö pois puoliilta päiviin. (Kallola-Paakkala) (MSA) Varsasta hepo koulitaan, lapsesta mies tehhään. (Salajärvi) (MSA) Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja) (KRA) Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA) Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali) (KRA) Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA) Vastak Haikonen havahtu, Ronilla on jo rokka suussa. (Säkkijärvi) (MSA) Veellehän se pesty haisoo. (Säkkijärvi) (MSA) Veellä on notkea selekä. (Ähtäri) (KVL) Vekselil saa ja autol piesie. (Hollola) (PLK) Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA) Veli on veleka ottaisa, mutta veljen poika maksaisa. (Rovaniemi) (KRA) Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä) (KRA) Veljestähhän paha vierasmiehen ottaa. (Artjärvi) (KRA) Veljiis älä ihastu, veljiinkii väli vihastuu. (Teikarsaari) (MSA) Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku) (KRA) Velka on veli otettaissa, veljenpoika (verkasenpoika) maksettaissa. (Heinlahti) (MSA) Vellillä ei jaksa kun veräjälle, puurolla jaksaa puoliväliin ja perunoila päähän asti. (Ähtäri) (KVL) Vennyy ku liminkalaisten piimä. (Siikajoki) (KHM) Vennäin joulun kolmantenna päivännä vanha akka tuntoo leipäpalastaa jo päivän pitemmäks. (Säkkijärvi) (MSA) Veres vittu on kyrvän herkku. (Sievi) (KRA) Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA) Ves on paskan lääke (lääkär). (Säkkijärvi) (MSA) Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä) (KRA) Vesilahtelainen on nin nuuka, että se purree kirpunkin poikki ja syä molemmat pualikkaat. (Vesilahti) (KHM) Vessaajetta talvella mustaharja haukottelloo. (Säkkijärvi) (MSA) Vettä koiriin tappeluun! (Säkkijärvi) (MSA) Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat. (Kalevala) Vie Jumala minne viet, kunhan et kottiin vie! (Pielavesi) (KRA) Vie männessäis, tuo tullessais, tie peril ollessais. (Koivisto) (KOH) Vie männessäs, tuo tullessas, et tiijä tehneeskään (älä kanna kahta tyhjää persettä)! (Säkkijärvi) (MSA) Vie männessäs, tuo tullessas, nii talo pyssyy tasallaan! (Teikarsaari) (MSA) Vie se halla huuleltakin. (Lappee) (KRA) Vie viisautes Viipuriin, saat puntin paskaa! (Ilomantsi) (KRA) Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA) Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA) Vielä siitä kiireempikin tullee. (Ähtäri) (KVL) Vieläki janottaa, sano Kokemäen lukkari, ko korin olutta joi. (Porin seutu) (KHM) Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen) (KRA) Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu) (KRA) Vieras on noita talossa. (Säkkijärvi) (MSA) Vieras pittää syöttää tai saattaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Vieras soip, ei helise. (Jäppilä) (KRA) Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu) (KRA) Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi) (KRA) Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi) (KRA) Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA) Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi) (KRA) Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi) (KRA) Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä) (KRA) Vieriväthän munatkiin pesästä. (Salajärvi) (MSA) Viha viep viljan maasta, kateus kalatkii merestä. (Säkkijärvi) (MSA) Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Viien markan suutar tekköö kuuvven markan vahingon. (Säkkijärvi) (MSA) Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA) Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA) Viikkovillis kun Laihian trenki, kun syää silakat jo lauantaina. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Viimene pala makkein. (Savonlinna) (KRA) Viimenen valssi, sano pelimanni kun haitarin seinään löi. (Rovaniemi) (KHM) Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA) Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA) Viina mielen vivoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa) (KRA) Viina on parran sontaa. (Renko) (KRA) Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu) (KRA) Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA) Viina se vanhala voimaa lissää, penikkain ei tarvitte neuvua issää. (Rovaniemi) (KRA) Viina se viis tekee. (Liperi) (KRA) Viina se viisaankin villihtee. (Ähtäri) (KVL) Viina tekee hulluksi. (Halikko) (KRA) Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio) (KRA) Viina viep miele miehe piästä. (Puumala) (KRA) Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö) (KRA) Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku) (KRA) Viinaa saa juora, muttei järkees. (Lohja) (KRA) Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen) (KRA) Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei rikastu koskaan. (Rovaniemi) (KRA) Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi) (KRA) Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA) Viis mä piimälitran kukkurasta, sanoo Laihian flikka kun heila jätti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Viisas vahingosta viisastuu, tuhma tauruaa aina sammaa jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Viisas vaikenoo, mut hullu on aina äänessä. (Säkkijärvi) (MSA) Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas. (Haapavesi) (KHM) Vilu on liika kintaassa, lämmin suuressa sukassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vilu viljan kasvattaa, lämpimä terän antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vilunna liika kintaassa, lämpimännä sukassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA) Viran puolesta öhöm! (KHM) Virja vanhin saapi laiskat lapset. (Rovaniemi) (KRA) Virkani puolesta henkeni haisee. (Ähtäri) (KVL) Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA) Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA) Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA) Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA) Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA) Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA) Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA) Viuhka käy kun vierestä viedään, sanoi vanhapiika. (KHM) Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero) (KRA) Viä se polokupyäräs portin ala tuan uuren auton ja traktorin välhin, sanoo Laihian flikka friijarillensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Viäläkös Sahalahlessa sulen lihhaa syälään? (Kangasala) (KHM) Voi Aatamin saparo! (Ähtäri) (KVL) Voi ainiansa, sanoo laihialaanen kun voinpala leivältä katos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi hapanlohko! (Ähtäri) (KVL) Voi herra ko riskaa, sano Vetelin tyttö, ko pojat tanssiin vei. (Kalajoki) (KHM) Voi herran pieksut, kun on rouvan jalassa! (Salajärvi) (MSA) Voi hylky sentään! (Säkkijärvi) (MSA) Voi hyvät ihimiset! Kun mä kualen, kukahan tämänkin tyän teköö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi ihmistä vällyt päässä ja siltikin pää jäässä! (Ähtäri) (KVL) Voi isä kun me oltaas rikkahia, jos meirän ei tarvittisi syärä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi kun Jumala ottaas pois ruakahalut kun on tyähalukkin ottanu, rukooli laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi köyhä elää muttei voi kuolla. (Loimaa) (KRA) Voi maailmaa pahennusten tähden, sanoo pappi maantien ojassa. (Ylistaro) (KHM) Voi mie polonen piikarukka kun huusin vierasta pappia! (Säkkijärvi) (MSA) Voi ny perhana, kun sanua pitääs, eikä tiärä mitä sanoos, tuumas Jurvan akka Laihian käräjillä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi on kolmaasti vuares hulluna, sill oon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA) Voi raakki kuitennniin! (Salajärvi) (MSA) Voi raukkaa, sano kuohari kissanpoikaa. (Tyrvää) (KHM) Voi riemurasian peittoo, sano muori punasta esiliinaa. (Ähtäri) (KVL) Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KVL) Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA) Voi tuota Kuntun Mattia, kun ajjaa ilman ohjausrattia, kun Niemenlauan tienhaarassa, ol Nannalan nenä vaarassa. (Säkkijärvi) (MSA) Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää. (Halikko) (KRA) Voi tätä muotihulluutta, ulkomaalta tullutta, hihat leviät laitettu, ja kyynyspäästä taitettu! (Säkkijärvi) (MSA) Voi vaivaa kun ei kivistä. (Säkkijärvi) (MSA) Voiellen nahka parempi. (Salla) (KRA) Voihan raakissa! (Salajärvi) (MSA) Voijjeltu nahka on notkia. (Säkkijärvi) (MSA) Voima se on joka rytäjää, sano suutari kun silakalta niskat katkasi. (KHM) Voimaa pöytään, sanoi pohjalainen. (Eurajoki) (KHM) Voiman ees ei kestä kun vittu ja vastamäki. (Säkkijärvi) (MSA) Voorti ei ole auto ja markariini ei ole voita. (Kallola-Paakkala) (MSA) Vot, vot, vot, sanoi Sysmän tyttö kun vitun kautta pieri. (Hollola) (PLK) Vuoron vieraissa käyvvään, harvon hyvännä pietään. (Säkkijärvi) (MSA) Vuos vanhan vanhentaa, kaks lapsen kasvattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA) Vähä vävystä varraa, tyhjä turva tyttärestä. (Säkkijärvi) (MSA) Vähän päivässä, paljon viikossa. (Säkkijärvi) (MSA) Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA) Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu. (Kärkölä) (KRA) Vähästä paljon tulloo, kipinästä tuli syttyy. (Säkkijärvi) (MSA) Vähät miehen mustuuesta, kun on muuten mieltä pääsä. (Rovaniemi) (KRA) Väkevän mies huus päivää ennen apua kun nähkään suven. (Säkkijärvi) (MSA) Vällee syöty saatu riista, ajettu hyvä heponen. (Säkkijärvi) (MSA) Välleenhän lyhyt virs on veisattu. (Säkkijärvi) (MSA) Vällyt pallaa, sanottiin kun rutjat palo. (Ähtäri) (KVL) Välviköittelöö piilon kilveellä. (Laihajärvi) (MSA) Vässyy se hyväkii hevone. (Koivisto) (KOH) Väärin oikein, yhteen käärin. (Hyppälä) (MSA) Vööriläänen soon joka kampraattinsa jättää. (Vähäkyrö) (KHM)
Y
muudaYhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA) Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola) (KRA) Yheksän päivää ruis heilimöip, yheksän päivää tekköö terrää, yheksän päivää valmistuu. (Säkkijärvi) (MSA) Yheksänkymmentä yheksän on sysmäläisen muutama. (Sysmä) (KHM) Yhen jälet eij joo ku yhteen suuntaan. (Heinlahti) (MSA) Yhen naulan päälle ovat lyömässä kaikki. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA) Yhen talon koira ellää, kahen kuolee. (Rovaniemi) (KRA) Yhren kerran vietellään luulla, mutt ei toisest lihallaka. (Pusula) (KRA) Yhres nipus ku töysäläise synnit. (Ähtäri) (KHM) Yht'aikaa, sano Lauttakylän pojaat, kun he kala-Tiinan pirttiä kaato. (Karkku) (KHM) Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva) (KRA) Yhtä luuta kun sujen selekä. (Ähtäri) (KVL) Yhtä mieltä kun Muaningan pirut. (Siilinjärvi) (KHM) Yhtä puuttuu, sanoi piru kun hyttysiä luki. (KHM) Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi) (KRA) Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi) (KRA) Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi) (KRA) Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia) (KRA) Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki) (KRA) Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki) (KRA) Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö) (KRA) Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA) Yks koht, sano suutari lauvantaina, kon koko viikon saapasta teki. Isäntä sano: tee toinen ja mene helvettiin. (Oripää) (KHM) Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA) Yks suu kullai. (Lemi) (KRA) Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki) (KRA) Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA) Yks välittää tyttäreest, toine tyttäre äitiist. (Koivisto) (KOH) Yks äiti elättää kuus tytärtä, mut kuus tytärtä ei elätä yhtä äitiä. (Salajärvi) (MSA) Yks älli ämmän päässä. (Siuntio) (KRA) Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki) (KRA) Yksi kuolema Herralle velkaa, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä) (KRA) Yksi mies ei sotaa tee. (Oulu) (KRA) Yksi viimmeksi jää. (Kestilä) (KRA) Yksin o hyvä ollam mut kaksin kaunis maatem männä. (Hollola) (PLK) Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA) Ylenanti syntiä on. (Suistamo) (KRA) Ylenkassottu kanto reen kaataa. (Säkkijärvi) (MSA) Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi) (KRA) Ylhääll on leipä toisen parvel. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Ylihärmä on Alahärmän lammashaka. (Kauhava) (KHM) Ylistaron ylypiät, Ilimajoen ilikiät ja Laihian kitupiikit, skitrut. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri) (KRA) Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi) (KRA) Ylpeys käyp lankeemuksen ieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti) (KRA) Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola) (KRA) Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (PLK) Ylpiä ko Viipuri kerjäläine. (Viipuri) (KHM) Yläkuuhuunhan talvi tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ylämaihiin tytöt on kekkapäitä, kun niihen pittää tervaspuita kassella. (Hyppälä) (MSA) Yläosaton uimapuku on luultavasti keksitty Laihialla. Siinähän säästää paljon kangasta, kun käyttää vain alaosaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA) Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA) Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki) (KRA) Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA) Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi) (KRA) Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka) (KRA) Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta) (KRA) Ymmärrä oma arvos, anna arvosa toiselle! (Säkkijärvi) (MSA) Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes) (KRA) Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA) Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA) Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi) (KRA) Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA) Yritys miestä maksaa. (Anjala) (KRA) Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi) (KRA) Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi) (KRA) Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu) (KRA) Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna) (KRA) Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara) (KRA) Yskä vanhan elättää. (Viljakkala) (KRA) Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari) (KRA) Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä) (KRA) Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki) (KRA) Ystävä haastaa ystävälle, ystävä ympär kyllää. (Säkkijärvi) (MSA) Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA) Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju) (KRA) Ystävän ilkku ja sarvekas sana kaikkein kippeimmin koskoo. (Salajärvi) (MSA) Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA) Yö on pitkä potevalle, päivä työtä kaipaavalle. (Salajärvi) (MSA) Yö on päivää tuhmemp, päivä yötä viisaamp. (Salajärvi) (MSA) Yöll on kaik sijat mustii. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
Ä
muudaÄhkäin rikas pieröö. (Joroinen) (KRA) Ähtäriläinen mennee saunaan ja pannee vihan lihan välliin. (Ähtäri) (KVL) Ähtäriläiset on laittanu kaikki omasuutesa kenkiin. (Ähtäri) (KVL) Ähä ähä härkinpoika, en mie mää siun pyyvöksees enkä satu satimees! (Säkkijärvi) (MSA) Ähähähä härkinpoika, et saa vuolla vaa pittää nuolla ja vassa ei täyty ensinkää. (Säämälä) (MSA) Äitin syvän lasta, lapsen kiviä ja kantoja. (Säkkijärvi) (MSA) Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA) Äkkilämmin tietää pitkää kylmää. (Perho) (KRA) Äkkipikaisuus ei menesty asioissa. (Anjala) (KRA) Äkkirakkaus tekee paskatille. (Liminka) (KRA) Äkäseks koira kahleissa tulloo. (Parikkala) (KRA) Älkää nauraa vierasta kauraa, katsokaa poikaparat omat sarat! (Inkeri, Tyrö) (KRA) Älkää suuttuko yhtäaikaan! (neuvotaan nuorta paria) (Salajärvi) (MSA) Älli on kallista, kun sitä aina tarvitaan. (Kuusankoski) (KRA) Ällä ennen hyppä cuin oja tule. (WST) Ällä ennen lennä cuins siivet saat. (WST) Ällä ennen nuole cuin tipahta. (WST) Ällä kerjäjän powen muruja etsi. (WST) Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST) Äly hoi, järki älä jätä! (Salajärvi) (MSA) Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala) (KRA) Äly soon, jolla asuthan. (Laihia) (KRA) Älykorilta myöhästynt. (Ylämaa) (MSA) Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi) (KRA) Älyä tarvitaan kerjätessäkin, ettei kahta kertaa samaan taloon mennä. (Vihti) (KRA) Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä) (KRA) Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet! (Pori) (KRA) Älä ennen kätkyttä tee kuin lapsen saat! (Inkeri, Soikkola) (KRA) Älä hopo, vähemmälläin kerkiät! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huoli huomisesta, kunhan pääset päivän päähään! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huura, mun taloo on, sanoo Laihian emäntä isännällen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä huuvva Huttunen, jänis on verkossa! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huuvva, mamma suuttuu! (Sirkjärvi) (MSA) Älä hyppää ennenku oja tulloo! (Säkkijärvi) (MSA) Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö! (Enontekiö) (KRA) Älä iloisse toisen vahingosta! (Säkkijärvi) (MSA) Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän! (Ilmajoki) (KRA) Älä itke, saathan tuon muutenkiin! (Sirkjärvi) (MSA) Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks! (Orimattila) (KRA) Älä kaakata, kun et muni kuitenkaan! (Säkkijärvi) (MSA) Älä kalava köyhän mulukkuja, riis on omissassii! (Sukeva) (KRA) Älä kasso sitä kuka ei ryyppäis, kasso sitä, kuka on hyvä humalassa (neuvotaan tyttöä)! (Ylämaa) (MSA) Älä kehu, oma kehu haisoo! (Säkkijärvi) (MSA) Älä kontraa kovvaa patistamista ja tiukkaa sanomista! (Salajärvi) (MSA) Älä kraap sitä paikka kutte syhy! (Uskela) (KRA) Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa) (KRA) Älä lennä ylemmäks kun siivet kantaa! (Säkkijärvi) (MSA) Älä lipase ennenku tipahtaa! (Teikarsaari) (MSA) Älä luule jotta mä sun nualemata päästän, sanoo Laihian akka kun hiiren kirnusta löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä luule luikkia leiväksi äläkä pässin päätä paistiksi! (Isojoki) (KRA) Älä luule lukkari, että papiks pääset! (Tampere) (KRA) Älä luule lukkari, että pappi laulaa! (Savitaipale) (KRA) Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa! (Siikainen) (KRA) Älä luule luuta lihaks, pässin päätä paistikkaaks! (Säkkijärvi) (MSA) Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku) (KRA) Älä lähe sontiaisen perrään, se vie sontakassaan. (Ähtäri) (KVL) Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen! (Iitti) (KRA) Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma) (KRA) Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset! (Lappajärvi) (KRA) Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää! (Kurikka) (KRA) Älä mäne ilman kirvestä kasken kaatoon! (Säkkijärvi) (MSA) Älä mäne syyhytä saunaan! (Säkkijärvi) (MSA) Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KVL) Älä nualase, ennenkun tipahtaa! (Jokioinen) (KRA) Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro) (KRA) Älä nyt vettä jua, kyllä meillä on vertaki, sanoo lahtari. (Kuortane) (KHM) Älä osta sikkaa säkissä! (Salajärvi) (MSA) Älä ota akkaa ja koiraa niin likkeeltä, jotta haukku kottiin kuuluu! (Säkkijärvi) (MSA) Älä ota kaunista heilaa, ota ruma! Kauneus katuaa, mutta rumuus lisääntyy. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä pilkkaa: pilkka mennee ommaan nilkkaan, särkee sääriluunkin. (Maaria) (KRA) Älä pistä sormia joka oven rakkoon! (Säkkijärvi) (MSA) Älä puutu Pukin mieheen, Pukin miehell on pitkä puukko! (Säkkijärvi) (MSA) Älä pyyvvä pyhätyötä, ei siuvva arkenna auteta! (Säkkijärvi) (MSA) Älä pöki, sano kirppu elehvantille. (KHM) Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko sana päiväs! (Merikarvia) (KRA) Älä sure Naantalin köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on! (Pyhäjärvi Ul.) (KRA) Älä suulla suurentele, jos et kunnolla kykene! (Sirkjärvi) (MSA) Älä syrjäi tieltä! (Säkkijärvi) (MSA) Älä tapa, ota raha! (Sirkjärvi) (MSA) Älä tee syytä syyttömälle tai vikaa viattomalle! (Kalevala) Älä tie karsinaa ennenkun saat vasikan! (Säkkijärvi) (MSA) Älä touhuus tukehu! (Säkkijärvi) (MSA) Älä usko rakas sielu, jotta sika lentää! (Säkkijärvi) (MSA) Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet! (Maaria) (KRA) Älä valehtele, varasta ennen! (Sirkjärvi) (MSA) Älä viissi olla toisen suunna, sanokoon isse! (Salajärvi) (MSA) Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee! (Veteli) (KRA) Älä ähverrä, sievemmästkii selviät! (Säkkijärvi) (MSA) Älä ärrytä karhua karjavittal! (Hollola) (KRA) Äläs lählel Lahlel likka, sano Hollolam poika. (PLK) Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala) (KRA) Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia) (KRA) Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä) (KRA) Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi) (KRA) Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. (WST) Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva) (KRA) Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki) (KRA) Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi) (KRA) Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny pahaa, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo) (KRA) Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti) (KRA) Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä) (KRA) Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki) (KRA) Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA) Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KVL) Ärtyyhän koirai, kun aina on kahleissa. (Kuopion pit.) (KRA) Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA) Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.) (KRA) Äyrissä tuhannen alku. (Naantali) (KRA) Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne) (KRA) Äänellään variskiin laulaa. (Säkkijärvi) (MSA) Äänettä hullukin viisas. (Pori) (KRA) Ääni ei pelota, voimaa sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA) Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA)
Ö
muudaÖillä päivä jatketaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA) Öyskis, sano merimies kun laiva kuatu. (Tuusniemi) (KHM)
Allikad
muuda- EVS = Eesti Vanasõnad, Suurest korjandusest kokku põiminud M. J. Eisen. Tartu, Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus, 1929
- JPK = Justhin piisas kun kesken loppuu - laihialaiskaskuja. Toimittanut Marjatta Jauhiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 951-717-032-7
- KHM = Kansanhuumorin mitä missä milloinkin. Koonnut Matti Kuusi Kansanrunousarkiston kokoelmista. Helsinki: Otava, 1981, ISBN 951-1-06355-3
- KOH = Koiviston Heinot, 2003. Koonnut Unto Erlamo. ISBN 952-91-6089-5
- KRA = 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768
- KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X
- MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja. Koonnut Antti Seppä. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0
- PLK = Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983
- PSK = Piissaarelaiset Koivistolta. Toimittanut Unto Erlamo. ISBN 952-91-9976-7
- SSSK = Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989
- WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987, näköispainos Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemasta sananlaskukokoelmasta